Kysely tehtiin 12-18-vuotiaille tytöille. Kyselyyn vastanneita oli 9285. Eniten vastauksia tuli 14-17-vuotiailta nuorilta. Puolet vastaajista oli Etelä-Suomesta, viidennes Länsi-Suomesta ja loput melko tasaisesti muista osista Suomea. Kysely lähetettiin sähköisesti IRC-Gallerian kautta kaikille ikäryhmään kuuluville rekisteröityneille käyttäjille. Kysely oli myös NFG:n omilla internet-sivuilla. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa tyttöjen väkivaltaisuudesta, sen ilmenemismuodoista ja kartoittaa asenteita tyttöjen tekemää väkivaltaa kohtaan.

Kaikista kyselyyn vastanneista tytöistä 45% myönsi käyttävänsä väkivaltaa. Kuluneen vuoden aikana väkivaltaa oli käyttänyt lähes puolet eli 48% kaikista kyselyyn vastaajista. Yleisimmät väkivallan muodot olivat haukkuminen, pilkkaaminen, läpsiminen ja töniminen.

Haukkuminen oli kyselyssä yleisin tyttöjen käyttämä väkivallan muoto. Sitä käytti kuukausittain 40% kaikista vastaajista ja 83% väkivaltaan turvautuneista tytöistä. Haukkuminen tai selän takana pahan puhuminen ovat myös Levottomat Tuhkimot -projektissa mukana olevien tyttöjen mukaan hyvin yleisiä riitatilanteeseen johtavia syitä. Tyttöjen mukaan haukkuminen tai selän takana pahan puhuminen oikeuttaa myös useissa tilanteissa fyysisen väkivallan käytön, kertoo projektin tutkija Eevastiina Gjerstad. Myös pilkkaaminen on yleistä: sitä kertoi käyttävänsä kuukausittain jopa 62% väkivaltaan turvautuneista tytöistä ja 31% kaikista vastaajista.

Fyysisistä väkivallan muodoista läpsiminen oli tyttöjen keskuudessa yleisin väkivallan muoto. Läpsimistä oli käyttänyt vähintään kerran kuukaudessa 24% kaikista vastaajista ja melkein puolet eli 49% väkivaltaan viimeksi kuluneen vuoden aikana turvautuneista tytöistä. Läpsimisen yleisyydestä kertoo myös se, että avovastauksissa merkittävimmäksi maininnaksi nousi esiin käsite "bitch slap". Tällä tarkoitettiin avokämmenellä lyöntiä poskelle. Tätä ei nähty varsinaisena lyömisenä, sillä se oli vastattu vielä erikseen avovastauksissa lyömisvaihtoehdon lisäksi. Vastauksissa läpsimistä myös vähäteltiin, eikä sitä näin ollen mielletty vakavana. Keskusteluryhmissä on noussut esiin samansuuntaisia mielipiteitä. "Tytöt eivät näe varsinkaan pojan läpsimistä vahingollisena, he oikeuttavat sitä sillä, että poikaa ei kuitenkaan satu, sillä poikahan on fyysisesti paljon vahvempi", kertoo projektissa nuorisokasvattajana työskentelevä Heini Lesojeff. "Läpsiminen nähdään myös "leikkinä", jota vastapuolen ei pitäisi ottaa liian vakavasti", mainitsee tutkija Eevastiina Gjerstad. Tytöt läpsivät myös toisiaan. Tähän voi johtaa haukkumisesta tai pilkkaamisesta alkanut riitatilanne, joka kärjistyy läpsimiseen. Töniminen oli lähes yhtä yleistä kuin läpsiminen. Sitä käytti kuukausittain 20% kaikista vastaajista ja 42% väkivaltaan turvautuvista tytöistä.

Fyysisen väkivallan lisäksi myös alistaminen ja nöyryyttäminen ovat olleet esillä Levottomat Tuhkimot -projektiin osallistuvien tyttöjen puheissa. Uhrin eteen mennään isolla porukalla ja vaaditaan häntä tilille sanomisistaan. "Nämä tilanteet sisältävät yleensä vahvasti alistavia tai nöyryyttäviä piirteitä, mutta eivät välttämättä suoranaista fyysistä väkivaltaa" kertoo Heini Lesojeff. Kaikista vastaajista lähes 10% ja väkivaltaan turvautuneista tytöistä 20% myönsi alistaneensa tai nöyryyttäneensä muita vähintään kerran viimeisen kuukauden aikana.

Seurusteluväkivaltaa koskevaan kysymykseen vastasi 6404 tyttöä. Poikaystävää kohtaan väkivallan käytön hyväksyi heistä lähes 40%. Suurin osa tytöistä tosin näki väkivallan seurustelusuhteessa oikeutetuksi vain, mikäli poika kävi kiinni tyttöön, löi ensin tai lähenteli tyttöä vastoin tämän tahtoa. Toisaalta esimerkiksi pettämisen vuoksi lyömisen näki kysymykseen vastaajista oikeutettuna yli 18%. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijan Venla Salmen seurusteluväkivallasta (2009) tekemässä tutkimuksessa 9. luokkalaiset pojat kokivat väkivaltaa - myös fyysistä väkivaltaa - seurustelusuhteissaan enemmän kuin tytöt. Yhtenä syynä saattavat Salmen mukaan olla väkivaltaan liittyvät asenteet: "Naista ei saa lyödä" -normi on yhteiskunnassamme vahvasti esillä, mutta vastaavanlaista "miestä ei saa lyödä" -sääntöä ei ole. Samantyyppisiä asenteita on ilmennyt myös Levottomat Tuhkimot -projektissa. Seurustelusuhteeseen liittyvää väkivaltaa ja sen oikeutusta pohditaan NFG:n yhdessä nuorten kanssa työstettävässä teatteriproduktiossa. Neitsyt-huora ja soturi-sika -niminen esitys saa ensi-iltansa maaliskuussa 2010 Malmitalolla Helsingissä.

Lisätiedot:

tutkija Eevastiina Gjerstad, eevastiina.gjerstad@nfg.fi, 020 7558 358
nuorisokasvattaja Heini Lesojeff, heini.lesojeff@nfg.fi, 020 7558 353