Suomen kallioluonnosta on julkaistu laaja ja monipuolinen tietopaketti
Suomen luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista on koottu tietoa laajaan julkaisuun, joka käsittää yli tuhat eri kokoista kallioaluetta. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset piirteet ovat erityisen edustavia, löytyi inventoinnissa 1286 kappaletta. Niitä esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnista, jota on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Pääsääntöisesti inventointia ei ole ulotettu olemassa oleville suojelualueille, kuten kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja muilla erityisillä suojelualueilla.
Nyt valmistunut loppuraportti valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista korvaa aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Rapotit ovat toimineet tietopohjana ja tausta-aineistona alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.
Luokittelu auttoi tunnistamaan arvokkaita alueita
Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventointiaineisto (arvoluokat 1–4) käsittää yhteensä 1 286 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 137 000 hehtaaria. Arvoluokkiin 1–2 kuuluvat kallioalueet edustavat aineiston arvokkainta osaa. Näihin arvoluokkiin kuuluu yhteensä 186 kohdetta, joka edustaa noin 15 prosenttia valtakunnallisesti arvokkaan kallioaineiston kokonaismäärästä.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet ovat geologisten, biologisten ja maisemallisten piirteidensä takia hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Aineisto sisältää geologisesti mielenkiintoisia sekä tieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä kalliokohteita sekä biologisesti monimuotoisia, uhanalaista ja harvinaista lajistoa sisältävää kallioluontoa. Aineisto esittelee myös suuren joukon kalliomuotoja ja maaperäkerrostumia, joilla on merkitystä luontonähtävyyksinä tai huomattavaa maisemallista arvoa.
Raportissa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden alueellisia piirteitä ja eroja. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Vähiten niitä löytyy vähäkallioiselta länsirannikolta Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle.
Valtava kartoitustyö koottu yhteen
Inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 1992–2004 ja sen osatuloksia on julkaistu vuosina 1992–2015 aluekohtaisina raportteina. Nyt valmistunut loppuraportti korvaa nämä aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Aineiston laajuuden takia julkaisu on saatavissa ainoastaan sähköisenä. Loppuraportin kaksi osaa muodostavat yhteensä 5 447-sivuisen kokonaisuuden.
Inventoinnin huomattavin yhteiskunnallinen ja luonnonsuojelullinen vaikutus näkyy nykyisin maakuntakaavoissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden yhteispinta-alasta on nykyisin suojeltu noin 20 % valtion tai yksityismaiden suojelualueina tai osana Natura 2000 -verkostoa.
Julkaisu on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet : Loppuraportti Osa I (urn.fi)
Tietoa kallioista ja kallioluonnosta löytyy myös osoitteesta: Geologinen monimuotoisuus (ymparisto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka HusaVanhempi tutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 192etunimi.sukunimi@syke.fiTytti KontulaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 294etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme