Oulun yliopisto

Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon

Jaa

Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.

Palikantyöntökokeessa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä. Kuva Olli Loukola
Palikantyöntökokeessa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä. Kuva Olli Loukola

Aiemmin on ajateltu, että yhteistyökyky on monimutkainen ilmiö, joka on tyypillistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä, kuten ihmisillä ja simpansseilla. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että jopa hyönteiset voivat oppia ja sopeutua yhteistyötehtäviin. ”Tulokset murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, miten eläimet, erityisesti hyönteiset, toimivat ryhmissä ja kommunikoivat. Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä”, tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola kertoo. 

Kokeissa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä päästäkseen käsiksi palkintoon. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset odottivat kumppaniaan ja reagoivat tämän läsnäoloon tai poissaoloon. Tämä viittaa siihen, että koordinaatio ei ole vain yksittäisten hyönteisten ponnistelujen sattumanvarainen sivutuote, vaan ne tietoisesti odottivat toisiaan. 

Ennen kumppanin saapumista kimalaiset eivät olleet kovin halukkaita työntämään palikkaa ja viivästyttivät ensimmäistä työntöään. Ne työnsivät palikkaa mieluiten, kun tiimikaveri oli läsnä. Kontrolliryhmän kimalaiset, jotka oli koulutettu työntämään palikkaa yksin, eivät osoittaneet vastaavaa käyttäytymistä. 

Toisessa kokeessa kimalaiset kävelivät kahden rinnakkaisen, läpinäkyvän tunnelin läpi ja päästäkseen käsiksi palkintoon niiden piti koskettaa ovea tunneleiden päässä yhtä aikaa parinsa kanssa. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen oven koskettamista, toisin kuin yksin kulkeneet kontrollikimalaiset. Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos tiimiparia ei vielä näkynytkään. 

Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisten yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ne koordinoivat liikkeitään aktiivisesti ja ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyössä. Tulokset avaavat uusia näkökulmia sosiaalisten hyönteisten, kuten kimalaisten käyttäytymiseen ja korostavat niiden kykyä toimia yhteistyössä uusissa tilanteissa.  

”Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Se voi myös inspiroida uusia tutkimuksia sosiaalisen älykkyyden ja yhteistyökyvyn kehityksestä eri eläinlajeilla, sekä sovelluksista esimerkiksi teknologiaan, robotiikkaan ja lääketieteeseen. Parempi ymmärrys eläinten monimutkaisesta käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen", Loukola summaa. 

Tutkimus julkaistiin ke 1.5.2024: Loukola, O. J., Antinoja, A., Mäkelä, K., Arppi, J., Peng, F., Solvi, C. (2024). Evidence for socially influenced and potentially actively coordinated cooperation by bumblebees. Proceedings of the Royal Society B, 291(2022), 20240055. https://doi.org/10.1098/rspb.2024.0055

Videoita kimalaisistutkimuksista, videot: Olli Loukola 

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Video 1: Palikantyöntökoe, harjoitus. Videolla nähdään kimalainen siirtämässä palikkaa, jotta se pääsee käsiksi alapuolella olevaan sokeriveteen. Työntäessään kimalainen käyttää etujalkojaan samalla kuin sen kieli liikkuu palikan alle. Video: Olli Loukola
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Video 2: Palikantyöntökoe, viivästystesti. Videolla nähdään testattavan kimalaisen odottavan pariaan ennen kuin se ryhtyy työntämään palikkaa yhdessä parin kanssa. Video: Olli Loukola
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Video 3: Tunnelinjuoksutehtävä.Videolla nähdään useita tapauksia, joissa yhdessä opetetut kimalaiset kääntyivät takaisin kohti palkinto-ovea (eli kun ne olivat menossa poispäin palkinto-ovesta, ne muuttivat suuntaa takaisin kohti palkinto-ovea). Video: Olli Loukola

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olli Loukola, eläinekologian dosentti, Oulun yliopisto, 0505955798, olli.loukola@oulu.fi 
Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Palikantyöntökokeessa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä. Kuva Olli Loukola
Palikantyöntökokeessa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä. Kuva Olli Loukola
Lataa
Tunnelikokeessa kimalaisten piti koskettaa parinsa kanssa yhtä aikaa ovea tunneleiden päässä. Kuva Olli Loukola
Tunnelikokeessa kimalaisten piti koskettaa parinsa kanssa yhtä aikaa ovea tunneleiden päässä. Kuva Olli Loukola
Lataa
Oulun yliopistossa on aiemmin tutkittu kimalaisten älykkyyttä ja kulttuuria myös jalkapallotesteillä. Kuva Mikko Törmänen.
Oulun yliopistossa on aiemmin tutkittu kimalaisten älykkyyttä ja kulttuuria myös jalkapallotesteillä. Kuva Mikko Törmänen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Solujen sisäistä kelloa voidaan säädellä kvanttibiologian avulla – mahdollistaa uusien hoitomenetelmien kehittämisen16.5.2024 11:51:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että solujen sisäinen kello voidaan kytkeä sekä päälle että pois päältä ydinmagneettihoidon avulla. Muutokset soluissa riippuivat siitä, annettiinko soluille ydinmagneettihoitoa päivällä vai yöllä. Tutkimustulokset mahdollistavat uusien hoitomenetelmien kehittämisen esimerkiksi syöpään, aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin, joissa solun sisäisellä kellolla on keskeinen rooli.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye