Pohjoismaiden ahmojen tila on huonoin, Euraasian kattava tutkimus osoittaa
Pohjoismaiden ahmojen geneettinen monimuotoisuus on alhaisin Euraasian mantereen ahmapopulaatioista. Uusi tutkimus kattaa ahman Euraasian levinneisyysalueen, jota ei ole aiemmin tutkittu näin laajasti. Näytteitä kerättiin Norjasta Itä-Venäjälle.
Tutkimus paljastaa merkittävää tietoa ahman (Gulo gulo) populaatiorakenteesta, geenivirrasta, geneettisestä monimuotoisuudesta ja populaatiokoon muutoksista koko Euraasian alueella. Tutkimuksessa havaittiin ahmojen jakaantuvan alapopulaatioihin, joista erilaistunein ryhmä löytyi Fennoskandiasta. Fennoskandian ahmakanta on kokenut geneettisen pullonkaulan populaatiokoon pienuuden ja vähäisen geenivirran vuoksi, mikä on heikentänyt geneettistä monimuotoisuutta.
Geneettinen monimuotoisuus on tärkeää, koska se auttaa lajeja sopeutumaan ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, joka on nopeaa pohjoisessa. Eristyksissä elävät populaatiot, joiden geneettinen monimuotoisuus on vähäistä, voivat kärsiä sukusiitosheikkoudesta ja lisääntyneestä mutaatiotaakasta.
"Nyt tiedämme miten Euraasian ahman geneettinen monimuotoisuus on jakautunut maantieteellisesti. Tiedämme, missä monimuotoisuus on suurinta ja missä vähäisintä, mitkä populaatiot ovat yhteydessä toisiinsa ja mitkä tarvitsevat yhdistämistä. Tulokset auttavat täsmentämään, mihin suojelutoimin tulisi panostaa Pohjoismaissa", toteaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Dominika Bujnakova.
"Euraasian ahmoista ei ole koskaan saatu näin laajaa geneettistä vertailutietoa. Valitettavasti aineisto osoittaa, että ahman tilanne Pohjoismaissa on huonoin verrattuna muihin Euraasian alueisiin", sanoo yliopistotutkija Laura Kvist. "Uusi tutkimus on merkittävä laajan maantieteellisen kattavuutensa vuoksi, sillä usein tutkimukset keskittyvät pienempiin alueisiin. Siksi ei ole ollut mahdollista vertailla ahman tilannetta eri alueilla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin laaja-alaista tietoa on saatu, mikä korostaa maantieteellisesti laajojen tutkimusten tärkeyttä."
Tutkijoiden laajaan yhteistyöhön sisältyi monenlaista näytemateriaalia museoista vuosilta 1830–2021, kuten luita, hampaita, nahkoja ja lihaskudosta. Luonnosta kerättiin ulostenäytteitä esimerkiksi Itä-Venäjällä.
Pohjois-Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa elävä ahma on sopeutunut kylmään, ja sillä on tärkeä asema eliöyhteisössään peto- ja haaskaeläimenä. Suomessa ahma on erittäin uhanalainen laji. Suomessa on noin 450 ahmaa, ja Ruotsin ja Norjan puolella yhteensä noin tuhat. Ahma on yksi Suomen suurpedoista, mistä seuraa myös väistämättä ristiriitoja kotieläintalouden ja poronhoidon kanssa.
Aiemmin Suomen ahmakannoissa on löydetty selviä geneettisiä eroja pohjoisen tunturiahmojen ja Itä-Suomen metsäahmojen välillä. Uudet havainnot korostavat entisestään tarvetta parantaa yhteyksiä Pohjoismaiden ahmojen ja muiden Euraasian populaatioiden välillä geneettisen monimuotoisuuden ja lajin säilymisen varmistamiseksi. Esimerkiksi ekologiset käytävät voivat lieventää elinympäristöjen pirstoutumisen vaikutuksia mahdollistaessaan eläinten liikkumisen eri alueiden välillä. Myös ihmisen ja ahman välisiä konflikteja tulisi lieventää. Pohjoismaiden lisäksi tutkimus tarjoaa näyttöä ahmakantojen nykytilasta luonnonsuojelun parissa työskenteleville viranomaisille kaikkialla Euraasiassa.
Tutkimus osoittaa kansainvälisen tieteellisen yhteistyön tärkeyden luonnonvaraisen eläinten suojelussa, mistä on hyötyä myös muiden lajien tutkimuksissa. Kansainvälistä tutkimusta johti Oulun yliopisto ja yhteistyöhön osallistui tutkijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista Tanskasta ja Venäjältä. Tutkimusta rahoittivat Suomen Luonnonsuojelun Säätiö, Oulun Luonnonystävät ry, Suomen Kulttuurirahasto, Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, Oulun yliopiston tukisäätiö ja Emil Aaltosen Säätiö.
Tutkimus julkaistiin 17.4.2024: Bujnáková, D., Lansink, G. M. J., Abramov, A. V., Bulyonkova, T., Dokuchaev, N. E., Domanov, T., Dvornikov, M. G., Graphodatsky, A., Karabanina, E., Kliver, S., Korolev, A. N., Kozhechkin, V. V., Litvinov, Y. N., Mamaev, N., Monakhov, V. G., Nanova, O., Okhlopkov, I., Saveljev, A. P., Schinov, A., ... Kvist, L. (2024). Expanding from local to continental scale—A genetic assessment of the Eurasian wolverine. Diversity and Distributions, 00, e13846. https://doi.org/10.1111/ddi.13846
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dominika Bujnakova, väitöskirjatutkija, 0504415479, dominika.bujnakova@oulu.fi
Laura Kvist, yliopistotutkija, 0503504818, laura.kvist@oulu.fi
Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Päivä professorina tutustutti nuoret spektroskopiaan14.5.2024 09:15:24 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan tiedekunta on mukana Tekniikan akateemisten (TEK) kilpailussa, jossa voittajille tarjottiin konkreettisesti mahdollisuus olla päivä professorina.
Ihmiset tiloissa – kokemus ja empatia tärkeitä rakennetun ympäristön suunnittelussa13.5.2024 07:28:00 EEST | Tiedote
Jotta tietotekniikan ja arkkitehtuurin suunnittelussa pystytään kehittämään ihmisille miellyttäviä ja turvallisia fyysisiä ja virtuaalisia tiloja, tarvitaan kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä ja heidän tilallisista aistikokemuksistaan.
Tervetuloa seuraamaan tohtoripromootion juhlintaa Oulussa – haastattelumahdollisuuksia tarjolla8.5.2024 10:27:06 EEST | Kutsu
Oulun yliopisto järjestää 12. tohtoripromootion 17.–19.5.2024. Promootio on yliopiston suurin akateeminen juhla, ja sitä on viimeksi vietetty vuonna 2022. Promootiossa viime vuosina väitelleet nuoret tohtorit otetaan seremoniallisesti akateemisen yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Juhlassa promovoidaan yhteensä 243 nuorta tohtoria.
Korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta8.5.2024 06:56:00 EEST | Tiedote
Korkealla myötätunnolla on todettu olevan yhteyksiä moniin hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin. Se muun muassa saattaa ennustaa korkeampaa koettua työn palkitsevuutta ja suojella työn kuormitukselta ja univaikeuksilta.
Oulun yliopiston tutkijat kehittivät koronaviruksen lisääntymisen estävän yhdisteen8.5.2024 05:50:00 EEST | Tiedote
Korkeatasoisessa Journal of Medicinal Chemistry -tiedelehdessä julkaistu tuore tutkimus voi olla merkittävä askel kohti sopivan lääkehoidon kehittämistä COVID-19-tautiin ja muihin koronavirusten aiheuttamiin infektioihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme