Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Elämykset ovat nousseet kansantalouden ja yhteiskunnan kulmakiviksi: ne luovat hyvinvointia yksilöille, taloudellista toimeliaisuutta yrityksille ja elinvoimaa yhteiskunnille. Elämykset ovat keskeisiä kaupunkikeskustojen elävöittäjiä. Yhtäältä ne luovat elämän laatua ja hyvinvointia yksilöille, toisaalta ne ovat tärkeitä kansantalouden näkökulmasta.
Yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa Tampereen yliopisto valmistelee elämystalouden professuurin perustamista. Elämystalouden professuurin sekä tutkimus- ja koulutuskokonaisuuden avulla tutkitaan elämystalouden roolia ja potentiaalia Suomessa ja koulutetaan alan tulevia osaajia.
Elämystaloudella viitataan joukkoon toimialoja, joissa on keskeistä luoda merkityksellisiä kuluttaja- ja asiakaskokemuksia. Siihen kuuluvat esimerkiksi tapahtumaliiketoiminta, kulttuurialat, viihde- ja peliteollisuus, urheilu sekä matkailu- ja ravintola-ala. Teknologian rooli erilaisissa elämyksissä tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan, minkä vuoksi sen potentiaalin tarkastelu on keskeinen osa hankekokonaisuutta.
– Elämystalouden tutkimuksella ja siihen liittyvällä professuurilla pyrimme löytämän ratkaisuja kansalaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin samalla edistäen alan elinkeinotoimintaa. Siirtämällä tutkittua tietoa ja osaamista käytäntöön lisäämme entisestäänkin alueemme vetovoimaa, sanoo Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
– Tampere on tunnistanut, että elämystalous on nopeimmin kasvava globaali toimiala ja siten tärkeä osa kaupungin elinkeinorakenteen kehittämistä ja kaupungin houkuttelevuuden, viihtyvyyden ja kilpailukyvyn rakentamista. Professuurin myötä saamme tärkeää globaalia ja kansallista toimialaymmärrystä kehittämisen pohjaksi ja tueksi, toteaa Tampereen kilpailukykyjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki.
Professuurin avulla kehitetään suomalaisten yritysten, kaupunkien, järjestöjen ja julkisten organisaatioiden kilpailukykyä elämystalouden liiketoiminta-alueilla. Lisäksi professuuri tuottaa korkeatasoista tutkimustietoa elämystalouden toimijoiden käyttöön.
Johtamisen ja talouden tiedekunnan dekaani Antti Lönnqvist korostaa ainutlaatuista yhteistyötä.
– Haluamme tiedekuntana kytkeytyä entistä vahvemmin yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaan, ja tehdä asioita yhdessä kumppaneidemme kanssa. Uskon, että tämä uusi tehtävä ja siihen kytkeytyvä tiivis yhteistyö elämystalouden toimijoiden kanssa luo hienoja mahdollisuuksia sekä korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamiselle että käytännön toimijoita palvelevien ratkaisujen kehittämiselle, Lönnqvist sanoo.
Tampereen kaupunki osallistuu elämystalouden professuurin perustamisen rahoittamiseen. Tampereen elinvoima- ja osaamislautakunta myönsi joulukuussa 2023 avustuksena 50 000 euroa professuurin rahoittamiseen. Kaupunki rahoittaa professuuria sekä alkuvaiheen tutkimus- ja opetustoimintaa vuosina 2025–2028 yhteensä 400 000 eurolla, mikäli valtuusto hyväksyy vuosittain hankkeen määrärahan.
Professuuri edistää elämystaloutta kaupunkien elinvoimaisuuden kannalta tärkeällä alalla. Myös kaupunkien tarve elävöittää kaupunkikeskustoja ohjaa kehittämään elämyksiä. Tampereen kaupunki on toiminut viime vuosina edelläkävijänä tapahtumateollisuuteen ja elämystalouteen panostamisessa ja alan kehittämisessä.
Tampere tarjoaa luontaisen ’koelaboratorion’ tutkia elämystalouden ilmiöitä yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan tasolla. Toimivat yhteistyösuhteet muihin kasvukeskuksiin tukevat tehtävän vaikuttavuutta, ja hankkeen tavoitteena on edistää elämystaloutta laaja-alaisemmin koko Suomessa.
Elämystalouden professuuri sijoittuu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa kauppatieteiden yksikköön. Professuuri on hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luonteeltaan työelämäprofessuuri. Tehtävä avautuu hakuun 24.4.2024.
Tampereen yliopiston strategia ja yliopiston monialainen luonne tarjoavat monitieteisen yhteistyömahdollisuuden yliopiston sisällä ja suhteessa muihin kansallisiin ja kansainvälisiin yliopistoihin.
Professuuria rahoittavat ensivaiheessa kaupungin lisäksi Noho Partners, Tampereen kauppakamari, SM-liiga, Jääkiekkosäätiö, Tampereen liikesivistyssäätiö ja Tampereen Messut. Hankkeen kumppaniverkostoa täydennetään vielä vuosien 2024–2025 aikana.
Yhteyshenkilöt
Antti Lönnqvist
antti.lonnqvist@tuni.fi
0405446288
Anna-Kaisa Heinämäki
anna-kaisa.heinamaki@tampere.fi
0406397701
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme