Väitös: Kirjallisuuden eläinkuvaukset antavat äänen pohjoisten alkuperäiskansojen kokemuksille Neuvostoliitossa
FM Eeva Kuikka tutki väitöskirjassaan eläinten roolia Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen kirjallisuudessa. Tutkimus osoittaa, että alkuperäiskansoja edustavat kirjailijat hyödyntävät ihmisten ja eläinten välisen suhteen kuvauksia käsitelläkseen pohjoisten alkuperäiskansojen ja Neuvostovallan välistä suhdetta. Väitöskirjatutkimus syventää ymmärrystä alkuperäiskansojen kokemuksista Neuvostoliitossa ja tarjoaa näin välineitä etnisten vähemmistöjen tilanteen ymmärtämiseksi myös nyky-Venäjällä.
Nykyisen Venäjän pohjoisalueilla ja Kaukoidässä elää 40 juridisesti tunnustettua alkuperäiskansaa, joiden koko vaihtelee 45000:sta alle 500:aan. Venäläisten levittäytyminen alkuperäiskansojen asuttamille alueille alkoi jo 1500-luvulla, mutta vasta vuoden 1917 vallankumouksen seuraukset (kollektivisointi, alkuperäiskansoihin kohdistuneet sivistämistoimenpiteet sekä alueen voimakas teollistaminen) toivat suurimmat muutokset alkuperäiskansojen elämään ja elinoloihin.
–Neuvostoajan seuraukset alkuperäiskansoille muistuttavat monilta osin muiden alkuperäiskansojen kokemuksia asuttajakolonialistisissa valtioissa, Kuikka toteaa.
Väitöskirjatutkimuksessaan Kuikka tarkasteli kolmen eri alkuperäiskansaa edustavan kirjailijan: Juri Rytheun, Anna Nerkagin ja Jeremei Aipinin vuosien 1963–1990 välillä julkaistuja proosateoksia ja niissä esiintyviä ihmisten ja eläinten välisten suhteiden kuvauksia. Kuikan analysoimissa teoksissa kuvatut tavat toimia eläinten kanssa pohjautuvat alkuperäiskansojen suulliseen perinteeseen, maailmankatsomukseen ja elinkeinoihin. Ihminen ja eläimet eivät näyttäydy toisilleen vastakkaisina vaan pohjoista ja arktista ympäristöä yhdessä asuttavina kumppaneina.
–Jo tässä mielessä teokset asettuvat jännitteiseen suhteeseen ympäröivän neuvostoyhteiskunnan modernisaatio- ja teollistumispyrkimysten kanssa, Kuikka huomauttaa.
Aineiston tarkempi tutkimus osoitti, että samalla eläinten kuvaukset heijastavat alkuperäiskansojen edustajien omaa kokemusta asemastaan neuvostoyhteiskunnassa. Tutkimusaineiston eläinkuvauksissa painottuu kahteen toisilleen liki vastakkaiseen kulttuuriin kuulumisen ja näiden yhteensovittamisen vaikeus. Samalla tutkimuksessa käsitellyt kirjailijat haastavat eläinkuvausten kautta Neuvostoliitossa vallalla olleen ajatuksen kansojen välisestä yhtäläisyydestä ja tasa-arvosta. Joissain väitöskirjassa analysoiduissa teoksissa häpeää omasta alkuperäiskansaidentiteetistä käsitellään eläimistä aiheutuvan likaisuuden kautta.
–Tämä kietoutuu Neuvostoliitossa vallalla oleviin stereotypioihin pohjoisten alkuperäiskansojen edustajista likaisina tai haisevina, Kuikka selittää.
Vaikka tutkimuksen painopiste on neuvostoajassa, ovat tutkimuksessa esiin nousevat ilmiöt Kuikan mukaan nähtävillä myös nyky-Venäjällä.
–Venäjällä etnisiin vähemmistöihin kohdistuva rasismi ja syrjintä ovat arkipäivää. Samaan aikaan Ukrainan sota on tuonut takaisin poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun Neuvostoliitosta tutun Venäjän monikansallista luonnetta korostavan retoriikan.
Kuikka muistuttaakin, että Ukrainan sota koskee myös pohjoisia alkuperäiskansoja, joita on värvätty rintamalle muiden etnisten vähemmistöjen tavoin suhteettoman paljon venäläiseen väestöön nähden ja joiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia sota on rajoittanut merkittävästi.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. toukokuuta
FM Eeva Kuikan venäjän kielen ja kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja “’As If They Didn’t Understand That in the North Everything Depends on Reindeer.’ Human-Animal Relations in Indigenous Literatures of the Soviet North” tarkastetaan Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnassa perjantaina 10. toukokuuta 2024 kello 12 Päätalon auditoriossa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori José Alaniz Washingtonin yliopistosta, Seattlesta. Kustoksena toimii professori emerita Arja Rosenholm Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva Kuikka
044 263 1003
eeva.kuikka@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme