Yrityslainoja nostettiin niukasti maaliskuussa 2024
Maaliskuussa 2024 uusia yrityslainoja1 (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 1,1 mrd. euron edestä, mikä on pienin tilastoitu maaliskuun nostomäärä vuodesta 2011 alkaen. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 5,55 % eli hieman alhaisempi kuin helmikuussa 2024. Lainakannaltaan suurimpien toimialojen eli kiinteistö- ja teollisuusalan yritykset nostivat lähes puolet uusista yrityslainoista maaliskuussa 2024. Kiinteistöalan yritysten nostamien lainojen osuus oli 24 % ja niiden keskikorko 5,01 %. Vastaavasti teollisuustoimialan yritysten nostamien lainojen osuus oli 21 % ja niiden keskikorko 5,86 %.
Uusien yrityslainojen keskikorot nousivat ainoastaan pienten eli alle 250 000 euron lainojen luokassa. Pienten lainojen keskikorko nousi 0,29 prosenttiyksikköä helmikuusta ja oli 6,13 % maaliskuussa 2024. Vastaavasti keskisuurten (yli 250 000 ja enintään 1 milj. euroa) lainojen keskikorko oli 5,78 % eli lähes sama kuin helmikuussa. Maaliskuussa 2024 myös suurten eli yli 1 milj. euron suuruisten uusien yrityslainojen keskikorko ( 5,34 %) laski hieman helmikuusta 2024. Suurin osa (67 %) maaliskuussa nostetuista uusista yrityslainoista oli yli 1 milj. euron suuruisia lainoja.
Maaliskuussa 2024 nostetuista yrityslainoista 40 % oli takaisinmaksuajaltaan pitkiä, yli 5 vuoden yrityslainoja, ja niiden keskikorko oli 5,22 %. Uusista nostetuista yrityslainoista 35 % oli yli vuoden ja enintään 5 vuoden pituisia lainoja, ja niiden keskikorko oli 5,55 %. Vastaavasti takaisinmaksuajaltaan enintään vuoden pituisten uusien yrityslainojen keskikorko oli 6,20 %, ja niiden osuus nostetuista yrityslainoista oli 25 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 220 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 100 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi helmikuusta ja oli 4,38 % maaliskuussa. Asuntolainakanta oli maaliskuun 2024 lopussa 106,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja2 maaliskuussa 1,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 5,35 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 107,6 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2024 lopussa 109,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,31 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,0 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 12,7 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 1 170 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 3,54 %.
Lisätietoja:
Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi,
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.5.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla.
1 Pl. tili- ja korttiluotot.
2 Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Geopolitical tensions create new threats to financial stability14.5.2024 11:00:00 EEST | Press release
Finland’s financial system has remained stable despite the recession in the economy. The risks have been controlled particularly as a result of the long-term improvements made in financial regulation and supervision and the macroprudential policy measures taken.
Geopolitiska spänningar skapar nya hot mot den finansiella stabiliteten14.5.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Det finansiella systemet i Finland är fortsatt stabilt trots att Finlands ekonomi befinner sig i en recession. Riskerna har hållits under kontroll tack vare långsiktiga förbättringar i den finansiella regleringen och tillsynen och den utövade makrotillsynspolitiken.
Geopoliittiset jännitteet luovat uusia uhkia rahoitusvakaudelle14.5.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa. Riskit ovat pysyneet hallinnassa muun muassa rahoitussääntelyyn ja -valvontaan pitkäjänteisesti tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiosta.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 14.5.2024 rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2024 09:40:06 EEST | Kutsu
Miten asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tilanne vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen? Millaisia riskejä geopoliittiset jännitteet tuovat rahoitusvakaudelle? Entä miten rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa?
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 14.5.2024 rahoitusjärjestelmän vakaudesta8.5.2024 10:29:32 EEST | Kutsu
Miten asunto- ja kiinteistömarkkinoiden tilanne vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen? Millaisia riskejä geopoliittiset jännitteet tuovat rahoitusvakaudelle? Entä miten rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme