Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidetaan neljää harmaahylkeen kuuttia

Jaa

Harmaahylkeiden poikaset ovat viime viikkoina herättäneet huomiota myös Helsingin rannoilla. Korkeasaaren Villieläinsairaalassa on tällä hetkellä neljä kuuttia hoidossa. Mikäli rannalta löytyvän kuutin kunto arveluttaa, Villieläinsairaala auttaa eläimen kunnon arvioinnissa. 

Laiha harmaahylkeen kuutti hoidossa.
Laiha harmaahylkeen kuutti hoidossa. Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha

Ensimmäiset pulassa olleet kuutit toimitettiin Korkeasaaren Villieläinsairaalaan maaliskuun lopulla Inkoosta. Molemmilla oli valkoinen kuuttikarva, joka lämmittää poikasta ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun emon pitäisi vielä imettää jälkeläistään. Yksi kuutti makoili rantakivikossa vilkkaan lenkkipolun varressa ja toinen harhaili hiekkatiellä. Molemmat olivat eksyneet emostaan liian pieninä.

Huhtikuussa kohdatuilla kuuteilla oli jo harmaa hylkeenkarva ja hyväkuntoisina ne kalastaisivat itse ravintonsa. Pelastuslaitos kuljetti Inkoon satama-alueelta hoitoon kuutin, jonka eturäpylä oli haavoittunut ja siitä puuttui kaksi kynttä. Toinen loukkaantunut kuutti tuotiin Espoon Westendistä viime viikolla. Sillä on syviä haavoja, joiden epäillään tulleen veneen potkurista.

Villieläinsairaalassa huonokuntoiset kuutit pääsevät aluksi polskimaan kädenlämpöiseen veteen lasten kahluualtaaseen. Kuuteista kaksi syö kalaa jo lähes neljän kilon päivävauhdilla ja painoa on kertynyt noin 20 kiloa, joten ne ovat valmiita siirtoon suurempaan altaaseen. Kaksi pienintä kuuttia eivät ole vielä oppineet syömään ja niille syötetään edelleen kalamössöä. Hylkeille tarjotaan altaaseen poikkeusluvalla myös elävää kalaa, jotta ne voivat harjoitella ravintonsa pyydystämistä. Viimeinen totutusvaihe ennen hylkeidensuojelualueelle paluuta tehdään merivesialtaassa ulkona.

Myös Helsingin vesillä liikkuu kuutteja

Viime viikkoina hylkeenpoikasia on nähty Helsingin rannoilla mm. Vuosaaressa ja Katajanokalla. On normaalia, että kuutti lepäilee rannassa ja se on syytä jättää rauhaan. Hyvin laihat kuutit eivät mielellään mene veteen, sillä niillä ei ole riittävää ihonalaista rasvakerrosta lämmikkeenään. Joskus kuutti saattaa lähteä maalle harhailemaan kauas merestä. Pienikin kuutti osaa puolustautua puremalla.

Kuutin tilannetta kannattaa seurata riittävän välimatkan päästä: liikkuuko se, meneekö se veteen tai näkyykö sillä haavoja? Mikäli eläimen avuntarve mietityttää, Villieläinsairaalasta voi kysyä neuvoa puhelimitse. Avuntarve pystytään usein arvioimaan videon tai valokuvien perusteella. Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen ainut eläinhoitola, jossa kuntoutetaan hylkeenpoikasia.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kevään ensimmäinen kuutti tuotiin Inkoosta maaliskuun lopulla. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Kevään ensimmäinen kuutti tuotiin Inkoosta maaliskuun lopulla. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Inkoon ensimmäinen kuutti on jo 20-kiloinen. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Inkoon ensimmäinen kuutti on jo 20-kiloinen. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Toinen Inkoosta hoitoon tuotu kuutti ei vielä syö itse. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Toinen Inkoosta hoitoon tuotu kuutti ei vielä syö itse. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kolmas Inkoon kuutti oli loukannut räpylänsä. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Kolmas Inkoon kuutti oli loukannut räpylänsä. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye