Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnot syövän uusia hoitomenetelmiä, Unkarin poliittista järjestelmää ja jokapaikan datatietiedettä tutkineille

Jaa

Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales saivat ansiokkaista väitöskirjoistaan kukin 5 000 euron palkinnon.

Helsingin yliopiston vuoden 2023 väitöskirjapalkintojen saajat vasemmalta: Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales.
Helsingin yliopiston vuoden 2023 väitöskirjapalkintojen saajat vasemmalta: Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales.

Vuonna 2023 Helsingin yliopistosta tohtoriksi väitelleet Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales ovat saaneet erityisen ansiokkaista väitöskirjoistaan yliopiston väitöskirjapalkinnot.

Farmasian tiedekunnassa väitellyt FT Manlio Fusciello palkittiin väitöskirjastaan Cancer vaccines: anti-tumoral t-cell therapy on demand , valtiotieteellisessä tiedekunnassa väitellyt VTT Annastiina Kallius väitöskirjastaan  Politics of knowledge in late 2010s Hungary: Ethnography of an epistemic collapse  ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa väitellyt FT Agustin Zuñiga Corrales jokapaikan datatiedettä koskevasta väitöskirjastaan  Pervasive data science: From data collection to end-user applications .

Palkintoperusteluissa on tieteellisten ansioiden lisäksi huomioitu tutkimuksen vaikuttavuus sekä omalla tieteenalallaan että yhteiskunnallisesti.  Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. 

Immuunijärjestelmää voidaan ohjata tehokkaasti syöpää vastaan 

Manlio Fusciello kehitti ja tutki väitöskirjassaan yksilöllisiä syöpärokotteita. Hän liitti immuunivastetta vahvistaviin apuaineisiin syöpäspesifiä antigeeniä, jota syöpää tuhoavat solut voivat hyödyntää.  

Syöpäimmunoterapiat hyödyntävät potilaan omaa immuunijärjestelmää syöpäsolujen etsimiseen ja tuhoamiseen. Immuunisolut on aktivoitava ja niitä on opastettava, jotta ne voivat löytää ja tuhota pahanlaatuiset kasvaimet nopeasti. 

Fusciellon väitöskirja osoittaa, että kun immuunijärjestelmää ohjataan oikein, sitä voidaan käyttää tehokkaasti taistelussa syöpää vastaan. Väitöstutkimuksessa kehitetyt uudet hoitomenetelmät ovat osoittaneet lupaaviksi hiirimalleissa ja ne voivat tarjota pitkäaikaista suojaa syövän uusiutumista vastaan.  

Manlio Fusciello (s. 1989, Italia) suoritti kandidaatin tutkinnon molekyylibiologiasta italialaisessa Ferraran yliopistossa vuonna 2012. Hän suoritti maisterin tutkinnon biolääketieteen alalta Maastrichtin yliopistossa Alankomaissa, minkä jälkeen hän teki kansainvälisen opinnäytetyön Toronton yliopistossa Kanadassa vuonna 2014. Manlio Fusciello väitteli tohtoriksi elokuussa 2023 Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän jatkaa Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina ja opiskelee MBA-tutkintoa Aalto-yliopistossa.

"Väitöskirja on poikkeuksellinen sekä laajuudeltaan että laadultaan, ja saadut tulokset edistävät merkittävästi alan käytännön sovelluksia. Hypoteesi ja käytetyt menetelmät ovat innovatiivisia ja luovia ja samalla johtavat vahvoihin tuloksiin, jotka ovat usein hyödynnettävissä patenttien avulla."

Unkarin illiberaali poliittinen systeemi täyttää historioitsijoiden määrittelemän "fasistisen minimin" 

Annastiina Kallius tutkii väitöskirjassaan tiedon kulttuurin muutosta Fidesz-puolueen hallitsemassa Unkarissa. Kallius osoittaa, että liberalismi on menettänyt asemansa sekä poliittisesti että tiedon näkökulmasta.  

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että faktat ja objektiivisuus määrittyvät uudessa poliittisessa järjestelmässä eri tavoilla siksi, että illiberaali politiikka on tuonut valtaan rinnakkaisen tiedon järjestelmän. 

Illiberaali tiedon järjestelmä kyseenalaistaa perinteisen valistukseen pohjaavan ymmärryksen, jonka mukaan faktat perustuvat tutkimustietoon, joka taas auttaa ymmärtämään ulkoista maailmaa. Sen sijaan totuus määritellään poliittisten tarkoitusperien kautta. Poliittiseen ja taloudelliseen valtaan yhdistettynä illiberaali epistemologia vaikuttaa myös niihin, jotka eivät siihen usko.  

Väitöskirja edistää ymmärrystä liberalismin kriisin ja tiedon järjestelmän eli episteemisen murroksen kytköksistä. Ne eivät ole rajoittuneet vain Unkariin, vaan vaikuttavat demokratian kehitykseen myös muualla maailmassa.  

Väitöskirja esittää myös, että Unkarin illiberaali poliittinen systeemi täyttää historioitsijoiden määrittelemän "fasistisen minimin" tulevaisuuteen suuntautuneena, vallankumouksellisena järjestelmänä. 

Annastiina Kallius (s. 1986) suoritti Lontoon yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatintutkinnon (BA, Politics and Development Studies) 2010 ja valmistui humanististen tieteiden maisteriksi (MA, Sociology and Social Anthropology) unkarilaisesta Central European -yliopistosta 2014. Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2023 ja työskentelee nykyisin Helsingin yliopistossa apurahatutkijana.

"Väitöskirjatyössä on hyödynnetty asiantuntevasti kirjoitettua etnografista materiaalia, ja siinä on kehitetty vakuuttavasti argumenttia, joka pohjautuu sekä kirjallisuuteen että sisältä käsin tuotettuun etnografiseen aineistoon. Monografia avaa yhteiskunnallisesti ajankohtaista aihetta ansiokkaasti."

Jokapaikan datatiede turvaa kestävää kehitystä 

Agustin Zuñiga Corralesin väitöskirja viitoittaa tietä jokapaikan datatieteen laaja-alaiselle hyödyntämiselle esittelemällä uusia menetelmiä.  Jokapaikan datatiede on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jossa pyritään kehittämään ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin yhdistämällä esineiden internetiä, jokapaikan tietotekniikkaa ja datatiedettä.

Väitöskirja tarjoaa ymmärrystä siitä, miten jokapaikan tietotekniikkaa voidaan hyödyntää tiedon keräämiseksi yhteiskunnan eri ilmiöistä ja osoittaa, miten jokapaikan tietotekniikan ratkaisut mahdollistavat uudenlaisia sovelluskohteita, kun käytetään jo olemassaolevien laitteiden sensori- ja laskentakapasiteettia. Se myös todentaa jokapaikan datatieteen yhteiskunnallisia hyötyjä tarjoamalla uusia sovelluksia kestävän kehityksen turvaamiseksi. 

Agustin Zuñiga Corrales (s. 1982, Ecuador) suoritti Ecuadorissa insinööritieteiden kandidaatintutkinnon (Informatics and Computing Systems) ja teki insinööritieteiden erikoistumistutkinnon (Engineering in Industrial Automation) Argentiinassa. Ennen tohtoriksi väittelemistään hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi. Zuñiga Corrales jatkaa Helsingin yliopistossa tutkijatohtorina.

"Väitöskirja on poikkeuksellisen korkealaatuinen ja innovatiivinen. Akateemisen vaikuttavuuden lisäksi väitöskirjalla on yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta ja jopa kaupallista potentiaalia alhaisen kustannuksen tunnistusteknologioiden hyödyntämiseen."

________________________

Väitöskirjapalkinnot jakoi Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri tiistaina 7. toukokuuta Helsingin yliopiston Stipendiaattien ja lahjoittajien juhlassa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye