Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 8.5.2024
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 8.5.2024 Seminariumin vanhassa juhlasalissa. Juhlaluentonsa pitivät solu- ja molekyylibiologian professori Lotta-Riina Sundberg, kulttuurienvälisen ja digitaalisen viestinnän professori Marko Siitonen, terveyden edistämisen professori Sami Kokko, liikunnan neurotieteen professori Harri Piitulainen ja tietojärjestelmätieteen professori Markus Salo.
Tilaisuuden tallenne julkaistaan Moniviestimessä.
Julkaistavissa 8.5.2024 klo 14.00
Lotta-Riina Sundberg: Mikrobien väliset vuorovaikutukset taudinaiheutuskyvyn säätelijänä
Tauteja aiheuttavat bakteerit ovat monenlaisien eliöiden riesa. Niiden torjuntaan käytetyt antibiootit menettävät kuitenkin tehoaan, joten bakteeritautien torjuntaan tarvitaan uudenlaisia lähetymistapoja. Yksi tapa torjua tauteja on bakteereiden omat virukset, faagit.
Lotta-Riina Sundbergin tutkimusryhmä tutkii faagien vaikutusta bakteerien taudinaiheutuskykyyn ja infektioiden torjumiseen. Tutkimuksissa on selvinnyt, että erityisesti limakalvoilla esiintyvät faagit antavat suojan bakteeritartunnoilta. Sundberg pyrkii ymmärtämään, millä tavalla limakalvoympäristö vaikuttaa bakteereiden ja niiden faagien väliseen vuorovaikutukseen ja kuinka tätä voitaisiin hyödyntää tautien torjumisessa.
- Joillakin faageilla vaikuttaa olevan pitkä evoluutiohistoria limakalvojemme kanssa: tarjoamme niille ympäristön, jossa ne voivat kohdata lisääntymiseen tarvitsemiaan bakteereita. Samalla ne tarjoavat meille suojaa taudinaiheuttajilta, Sundberg kuvaili.
Marko Siitonen: Kulttuurienvälinen viestintä tietoverkoissa - Kuinka kulttuureista ja kulttuurienvälisyydestä neuvotellaan digitaalisen viestinnän ympäristöissä
Kulttuurienvälisen viestinnän ytimessä on ymmärrys siitä, että kulttuureja ja niiden välisiä suhteita rakennetaan aktiivisesti vuorovaikutuksessa. Luennollaan Siitonen avasi kulttuurienvälisyyteen liittyviä merkitysneuvotteluja kahdesta näkökulmasta.
Ensinnä viestintäteknologian kehitys on muuttanut maahanmuuton ja ihmisten liikkuvuuden dynamiikkaa. Monikielinen ja -kanavainen mediamaisema tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia kiinnittyä – tai olla kiinnittymättä – yhteisöihin ja yhteiskuntiin.
Toisaalta kulttuurienvälisyys ei liity vain maahanmuuttoon tai kansainvälisyyteen.
- Käytännössä meistä jokainen ottaa osaa kulttuurienvälisyyttä koskeviin merkitysneuvotteluihin tavalla tai toisella. Tänä päivänä merkittävä osa tällaisesta neuvottelusta käydään nimenomaan tietoverkkojen välityksellä. Tietoverkot tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia oppia sekä itsestämme että toisistamme, lähellä tai kaukana, Marko Siitonen totesi.
Sami Kokko: Lasten ja nuorten liikkumisen ja terveyden edistäminen
Lasten ja nuorten liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä kansanterveyshaasteista, sillä kaksi kolmesta lapsesta ja nuoresta liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Olennaisena syynä tälle on se, että arkemme on merkittävästi passivoitunut. Nykyään monet asiat, jotka aiemmin edellyttivät paikan päällä käyntiä voi hoitaa netin tai sovelluksen välityksellä. Lisäksi yhä useamman vapaa-aikaa täyttää digilaitteiden ja -sovellusten sekä sosiaalisen median käyttö.
Ihmiset elävät elämäänsä arjen ympäristöissään, kuten kotona, kouluissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Näitä ympäristöjä ja niiden toimintatapoja muokkaamalla pystytään lisäämään arkiliikkumismahdollisuuksia. Olennaista on motivoida ja osallistaa kussakin toimintaympäristössä toimivat ihmiset ja kehittää heidän kanssaan kuhunkin toimintaympäristöön soveltuvia muutoksia.
Kokko esitti luennollaan tarpeen maakuntatasoiselle kaikki erilaiset toimintaympäristöt sisältävälle pitkäkestoiselle ohjelmalle – ”Keski-Suomi liikkuu” – jolla tavoitellaan muutoksia arkiympäristöissä ja niiden avulla lisää liikettä ja vähemmän paikallaanoloa.
Harri Piitulainen: Liikkumisen aivoperusta
Liikkuminen on perusta kaikelle vuorovaikutukselle ja siten myös erillisyydelle, toimijuudelle ja ihmisyydelle. Liikejärjestelmä on aivotoimintojen keskiössä, mutta silti se, miten aikomus liikkeestä muuttuu biologiseksi liikkeeksi ei vielä tunneta. Erityisesti liikeaistin, ns. kehon aistipalautteen, rooli liikkumisessa ja sen sairauksissa tunnetaan huonosti.
Harri Piitulainen esitteli liikuntaelimistön toiminnallisen anatomian tutkimuksia, keskittyen aivojen liikeohjaukseen ja liikeaistiin. Heikko liikeaisti onkin usein syy motorisille ongelmille.
- Aivot ovat monimutkaisin järjestelmä maapallolla, joten niiden toiminnan ymmärtämiseksi on tarpeen kehittää uusia aivokuvantamis- ja stimulaatiomenetelmiä, mutta myös kekseliäitä tutkimusasetelmia. On tärkeää ymmärtää miten aivot ohjaavat lihaksiamme, jotta voimme tunnistaa liikeohjauksen häiriöt tarkemmin. Näin voimme parantaa kuntoutuksen vaikuttavuutta yksilötasolla mm. lapsilla, joilla on CP-vamma ja aikuisilla aivohalvauspotilailla.
Markus Salo: Teknologia ihmisen käyttäytymisen muovaajana
Kautta historian ihminen on kehittänyt teknologiaa, joka on muuttanut ihmisten käyttäytymistä ja arkea. Uudet teknologiat ovat tarjonneet ihmiskunnalle suunnattomia mahdollisuuksia, mutta teknologia on tuonut mukanaan myös haasteita ja haitallisia vaikutuksia esimerkiksi keskittymiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin.
Salo on tutkinut ryhmänsä kanssa muun muassa teknologian käytön aiheuttamaa kuormitusta ja stressiä, ihmisten ja robottien yhteistyötä, lasten ja nuorten teknologian käyttöä, ohjelmistokehittäjien työtapoja, arvon yhteisluontia sekä flow-kokemuksia. Luennollaan Salo kävi läpi esimerkiksi robottien ja tekoälyn hyödyntämisen vaikutuksia ihmiselämän eri osa-alueilla.
- Jos tekoäly pystyy syvälliseen argumentointiin, asioiden käsittelyyn ja ideointiin, ihmiset kokevat huolta omasta identiteetistä ja osaamisesta. Suuret innovaatiot ja teknologiset muutokset ovat aiemminkin aiheuttaneet tarpeita uudelleenmääritellä ihmiselämää ja sen keskeisiä sisältöjä, Salo arvioi.
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tekoäly auttaa sote-ammattilaisia rutiinitehtävien automatisoinnissa ja vapauttaa työaikaa potilaiden hoitoon20.5.2024 15:00:00 EEST | Tiedote
Sami Äyrämö aloitti Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen uudessa yhteisessä apulaisprofessuurissa. Apulaisprofessuurin tarkoituksena on tutkia ja kehittää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekoälypohjaisia digitaalisia ratkaisuja.
Väitös: Vähemmän puhetta, enemmän kuuntelua20.5.2024 10:35:23 EEST | Tiedote
FM Taina Erkkilä käsittelee viestinnän johtamisen väitöskirjassaan organisaatioiden kuuntelustrategioita sosiaalisessa mediassa. Työssä selvitetään, miten organisaation strategista viestintää ja sosiaalisen median kuuntelutoimintoa voidaan kehittää ja johtaa strategisesti. Aktiivinen kuuntelu sosiaalisessa mediassa tukee organisaation joustavuutta mahdollistaen nopeat strategiset linjaukset muuttuvassa toimintaympäristössä, luoden luottamusta ja sitouttaen sidosryhmiä.
Sähkötupakka on suositumpi kuin perinteinen savuke nuorilla20.5.2024 07:58:24 EEST | Tiedote
Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa, kertovat WHO-Koululaistutkimuksen tulokset. Nuorten sähkötupakointi on Suomessa toistaiseksi vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Sähkötupakka on yleistynyt nuorten keskuudessa muun muassa siksi, että vapettaminen näkyy nuorille suunnatussa mediassa.
Tutkimuskonsortio kehittää turvallisia, laajavaikutteisia viruslääkkeitä ja rokotteita15.5.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Professorit Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta, Sarah Butcher Helsingin yliopistosta ja akatemiatukija Minna Hankaniemi saivat merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä COMBATVIRUS-hankkeelle, jossa kehitetään viruslääkkeitä ja rokotteiden tehosteaineiksi sopivia yhdisteitä. Nelivuotinen rahoitus on arvoltaan 1,68 miljoonaa euroa. Hanketta edelsi Marjomäen ja Butcherin proof-of-concept-rahoitus ”Antiviral” -hankkeelle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Tämä 2-vuotinen rahoitus osoitti, että tämän tiimin yhteistyö voi tuottaa merkittäviä antiviraalisia molekyylejä ja selvittää niiden infektiomekanismeja.
Kiihtyvä teknologisoiminen uhkaa sivuuttaa hoivan olemuksen14.5.2024 14:16:45 EEST | Tiedote
Hoivatyötä teknologisoidaan ripeällä tahdilla ensisijaisesti vastauksena taloudellisiin haasteisiin, jolloin kysymykset kehityksen syvemmistä vaikutuksista ovat vaarassa jäädä vähemmälle huomiolle. YTM Antti Hämäläisen väitöstutkimus tarkastelee tätä kehitystä hoivan kokemuksellisuuden näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme