Oulun yliopisto

Korkea myötätunto voi suojata työn kuormittavuudelta ja univaikeuksilta

Jaa

Korkealla myötätunnolla on todettu olevan yhteyksiä moniin hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin. Se muun muassa saattaa ennustaa korkeampaa koettua työn palkitsevuutta ja suojella työn kuormitukselta ja univaikeuksilta.

Kolme henkilöä istuu puun alla retkellä eväkori mukanaan. Puun alla ruskea nurmikko ja ympärillä vielä lunta.
Oulun yliopisto / Rami Hanafi

Myötätunnolla tarkoitetaan taipumusta havaita toisten kärsimys ja halua lievittää sitä. Kärsimys voi olla pientä ja arkista tai suuri elämäntilanteeseen liittyvä muutos. Filosofian maisteri Iina Tolonen tutki väitöskirjassaan myötätuntoa persoonallisuuden piirteenä ja sen yhteyksiä hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin.

Tutkimuksessa selvitettiin myötätunnon yhteyttä nuorten ja keski-ikäisten aikuisten hyvinvointiin. Tulokset osoittivat, että korkeasta myötätunnosta voi olla hyötyä koetun työn kuormittavuuden sietoon sekä uneen ja kehon koostumukseen.

”Korkea myötätunto oli yhteydessä vähäisempään koettuun univajeeseen ja joihinkin kehon koostumuksen mittareihin, kuten pienempään vyötärön ympärykseen, matalampaan kehon rasvaprosenttiin ja matalampaan rasvamassaindeksiin”, Tolonen kertoo. Mahdollisista syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan vielä voida tehdä tarkempia johtopäätöksiä.

Myötätuntoa voidaan myös kasvattaa. ”On tutkittu, että esimerkiksi verrattain lyhyet mindfulness-pohjaiset myötätuntointerventiot saattavat jalostaa myötätuntoa. Myötätunnon kasvattamisesta saattaisivat hyötyä henkilöt, joilla on lievää työn kuormitusta tai univaikeuksia. Tämän väitteen vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia.”

Väitöskirjassa tutkittiin myötätunnon yhteyttä työn piirteisiin ja univaikeuksiin yli 11 vuoden seuranta-aineistolla. Kyselyaineistot ovat peräisin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -seurantatutkimuksesta ja vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortista.

Väitöskirja on tehty psykologian professori Mirka Hintsasen johtamassa Myötätunto-projektissa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Oulun yliopiston tukisäätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse ja Oulun yliopiston tutkijakoulu. Väitöskirjan osatutkimukset on julkaistu vertaisarvioiduissa Frontiers in Psychology (työn piirteet), Brain and Behavior (uni) ja Psychology & Health -julkaisuissa (kehon koostumus).

Väitöskirja

Filosofian maisteri Iina Tolonen väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 10.5.2024. Psykologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Tarkastelussa myötätunto piirteenä: myötätunnon yhteydet työn piirteisiin, uneen ja kehon koostumukseen (Examining trait compassion: the associations of compassion with job characteristics, sleep, and body composition). Vastaväittäjänä toimii professori Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Mirka Hintsanen. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L10 klo 12 ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/67412186662.

Yhteyshenkilöt

FM Iina Tolonen, iina.tolonen@oulu.fi

Väittelijän puhelinnumeron saa pyydettäessä professori Mirka Hintsaselta, p. 050 5695243, mirka.hintsanen@oulu.fi tai viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapellolta, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Solujen sisäistä kelloa voidaan säädellä kvanttibiologian avulla – mahdollistaa uusien hoitomenetelmien kehittämisen16.5.2024 11:51:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että solujen sisäinen kello voidaan kytkeä sekä päälle että pois päältä ydinmagneettihoidon avulla. Muutokset soluissa riippuivat siitä, annettiinko soluille ydinmagneettihoitoa päivällä vai yöllä. Tutkimustulokset mahdollistavat uusien hoitomenetelmien kehittämisen esimerkiksi syöpään, aivohalvauksiin ja sydänkohtauksiin, joissa solun sisäisellä kellolla on keskeinen rooli.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye