Audiomedia Oy

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala: Metsäbiotalous seuraavaan komission ohjelmaan

Jaa
Metsäteollisuuden Kaisu Karvala.
Metsäteollisuuden Kaisu Karvala.

Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan

Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa.

–Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala.

Metsäteollisuudessa on meneillään paljon puupohjaisten tuotteiden innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä, joka ei aina saa Karvalan mukaan kaikupohjaa tai näkyvyyttä. – Kun saksalainen vihreä meppi vieraili Supercellin hienossa pääkonttorissa, hän ei ihastellut puuarkkitehtuuria eikä kysynyt paljonko se sitoo hiiltä, vaan että kuinka monta puuta on rakentamiseen kaadettu. Me kerromme aina, että kun puu kaadetaan, istutetaan neljä tilalle. Puu on kuin porsas, siitä käytetään kaikki osat.

Karvalan mukaan Metsäteollisuus ry:n yksi suurimmista edunvalvonnallisista haasteista on viestin perille saaminen. – Ei kannata tavata vain metsäasioissa samanmielisiä, vaan mennä niihin pöytiin, missä meitä haastetaan. Olemme täällä, jotta meidän äänemme kuuluisi ja ymmärrys metsätaloudesta lisääntyisi.

EU sääntely vaikuttaa metsäteollisuuden investointeihin

Päättyvän EU:n komission kausi on ollut Karvalan mukaan lainsäädännöllinen tsunami. – Aika on ollut hyvin ideologista. Kun komissio on ajanut liian nopeasti ja välillä huonosti valmisteltua maa- ja metsätaloussektoriin kohdistuvaa lainsäädäntöä osana Green Dealiä, on se johtanut Karvalan mukaan vastareaktioon, mikä näkyy muun muassa protesteina monissa maissa.

–Metsäteollisuuden on tiedettävä, millaiseen regulatiiviseen tilaan se tekee investointeja. Kautensa päättävä komissio on antanut 17 ilmasto- ja ympäristöaloitetta, joilla kaikilla tulee olemaan mittavia vaikutuksia metsätalouteen, mutta joiden yhteisvaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu.

Esimerkkinä arkipäivän edunvalvonnasta Karvala mainitsee pakkausdirektiivin. –Se tuli nyt onneksi parlamentista viimeisellä istuntoviikolla meille järkevämmällä mallilla. Jos asetus olisi mennyt alkuperäisessä muodossa läpi, se olisi merkinnyt joidenkin metsäyritysten kohdalla jopa joistain liiketoiminnoista loppumista. Nyt odottelemme vielä lopullista Neuvoston päätöstä, joka ei ehtine ennen uuden toimikauden alkua.

EU:ssa on vaikutettava etukäteen

Komissio on haalinut Karvalan mukaan delegoiduilla säädöksillä lisää valtaa teknisten argumenttien pohjalta. – Vallansiirto on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa, ja siinä jäsenvaltiot ovat olleet turhan vaatimattomia ja hiljaisia.

– Jäsenmaan tulee vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ajoissa, kuten Suomen nykyinen hallitus tuntuu tekevänkin. Pitää vaikuttaa etukäteen, ei kommentoida jälkikäteen. Edellisen hallituksen aikana Suomesta tuli eri ministereiltä erilaisia viestejä hallituksen ohjelmasta, eli komissio ei aina tiennyt mikä oli Suomen kanta. Vaikuttamistyössä pitää valita kohteensa ja aiheensa tarkasti ja strategisesti, muistuttaa 30 vuotta edunvalvontatyötä tehnyt Karvala.

Yhteistyö meppien kanssa on Karvalan mukaan keskeinen osa Metsäteollisuus ry:n edunvalvontatyötä.  –Onneksi meillä on ollut tällä vaalikaudella meppejä, jotka ovat hakeutuneet rohkeasti lakiasäätäviin valiokuntiin. Aktiivisella ja raportteihin keskittyvällä ja niitä myös saavalla mepillä on enemmän lainsäädäntövaltaa kuin useimmalla ministerillä. Toivon uuteen parlamenttiin myös metsäasioista ja biotaloudesta kiinnostuneita edustajia.

–Minun tehtäväni täällä on tuoda yhteen keskeisiä vaikuttajia ja politiikkoja sekä nostaa eurooppalaiseen keskusteluun kannaltamme keskeisiä kysymyksiä puun riittävyydestä ja biopohjaisten materiaalien mahdollisuuksista fossiilisten korvaajina, muistuttaa Karvala.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaisu Karvala
kaisu.karvala@forestindustries.fi

Kuvat

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala.
Metsäteollisuuden Kaisu Karvala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsänomistajien enemmistö turhautunut metsäkeskusteluun2.5.2024 12:14:46 EEST | Artikkeli

Vain joka neljäs metsänomistaja on tyytyväinen Suomessa käytävään voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun. – Metsänomistajien enemmistön mielestä keskustelussa tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä, sanoo Taloustutkimuksen Tommi Saarnio. –Toinen tärkeä tutkimuksen johtopäätös on, että enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Aiempien tutkimusten tapaan myös tässä toistuu se, että metsäkeskustelua pidetään tunteikkaana, muttei tosiasioihin pohjautuvana. – Vain vajaa viidennes metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tosiasioihin pohjautuvana ja vielä harvempi kokee sen tasapuolisena. –Tulosten perusteella tuntuu siltä, että metsäomistajat ovat aika turhautuneita nykyiseen keskusteluun. He kokevat, että heitä ei kuunnella, metsäala ei osallistu tarpeeksi näkyvästi keskusteluun ja että muut hyötyvät keskustelusta. Metsäala

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye