Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella
17.3.2025 10:56:43 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen.
– Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa.
Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia päätöksiä, mutta EU:n asettamista velvoitteista ei päästä eroon.
–Venäläisen puun tuonnin loppuminen on johtanut metsäsektorin voimakkaaseen sopeutumiseen. Energiapuun ja ainespuun tuonti Venäjältä oli suomalaiselle teollisuudelle edullinen diili, ja sen loppuminen on otettava huomioon ilmastokeskustelussa. Energiapolitiikka ei seuraa huoltovarmuutta, vaan pikemminkin päinvastoin, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Huttunen.
Huoltovarmuus on Huttusen mukaan turvattava energiapuun saannissa. – Puhtaiden energiamuotojen huoltovarmuus edellyttää erilaisia toimia kuin fossiilisten. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että on laitoksia, jotka pystyvät polttamaan eri polttoaineita. Biopolttoaineet ovat myös potentiaalinen vientituote, vaikka esimerkiksi Nesteellä on tällä hetkellä vaikeuksia.
EU:n luotava yhtenäiset metsin nielujen mittausmenetelmät
Vaikka taakanjakosektori todennäköisesti täyttää tavoitteensa, Huttusen mukaan maankäyttösektorilla on suuria haasteita. – On tärkeää, että EU:ssa luodaan yhtenäiset maaperän päästöjen ja metsien nielujen mittauskäytännöt, jotta vältetään tilanteet, joissa jäsenmaat valitsevat itselleen edullisimmat laskentamenetelmät. Eri maiden erilaiset mittausmenetelmät aiheuttavat haasteita vertailukelpoisuudelle.
–Kun maaperän päästöt ovat muuttuneet merkittäväksi päästölähteeksi, myöskään taakanjakosektorin mahdolliset kompensoivat toimet eivät synny vaivatta tai yhtäkkiä. Kun tähän mennessä on jo lähdetty kustannustehokkaimmista toimista liikkeelle, helppoja hedelmiä ei ole poimittavaksi. Metsänhoidossa tehtävien toimien vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta 15-20 vuoden kuluttua, jos sittenkään.
Ympäristöministeriön valmistelussa olevaa Ilmastolakia tarkistetaan ja päivitetään Huttusen mukaan joka tapauksessa. – Hiilineutraalisuuden päivämäärää olennaisempi asia on, löydämmekö järkeviä ja kustannustehokkaita nettopäästöjä. Se on ykkösjuttu.
Päästöjen vähentämisen lisätoimet poliittisesti vaikeita
Liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen kasvu ovat Huttusen mukaan avainasemassa taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä. –Näiden toimien kustannukset kohdistuvat etupäässä suoraan kuluttajiin. Vaikka sähkön ja kaukolämmön tuotanto ovat tiellä kohti päästöttömyyttä, riittääkö aika ja millä hinnalla 2035-tavoite saavutetaan. Koska taakanjakosektorin toimet maksavat helposti suoraan kuluttajille, tekee se niistä poliittisesti vaikeita.
–Tällä hetkellä emme tiedä, mitä tulevalla vuosikymmenellä taakanjakosektorin osalta tapahtuu ja tuleeko EU:lta lisää ohjausvälineitä. Uusi, erillinen päästökauppajärjestelmä (ETS 2) on nimenomaan käytännössä taakanjakosektorille ohjausta antava ja lisäkustannuksia tekevä tekijä. Liikenteen päästöjä voidaan ohjata poliittisin toimin, Esimerkiksi polttoaineen hintaa maltillisesti nostava jakeluvelvoite on edelleen tärkeä päästöjen vähentämisen työkalu.
Teknisillä hiilinieluilla, kuten biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisellä, on Huttusen mukaan paljon potentiaalia. – Toistaiseksi niiden taloudellinen kannattavuus puuttuu, ja ne vaatisivat EU-tason kannustimia tai merkittävää kansallista tukea.
–EU:ssa pitäisi luoda nielukauppajärjestelmä tai vastaava, jossa yritykset hyötyisivät hiilidioksidin talteenotosta. Suomessa on varattu 140 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, mutta sillä saa vain demonstraatiohankkeita. Markkinaehtoisesti syntyvät investoinnit ovat toistaiseksi kovin harvinaisia, koska niihin tarvitaan joku kannuste.
Teknologian kehitys on pitkällä, mutta se vaatisi Huttusen mukaan voimakasta yhteiskunnan rahoitusta, jota ei ole saatavilla tähän hätään. – Suomen teknologiateollisuudella on mahdollisuuksia tarjota päästöjen vähentämiseen soveltuvia ratkaisuja. Vientimenestys edellyttää kotimaan referenssejä ja keskittymistä tiettyihin teknologia-alueisiin, kuten esimerkkeinä Wärtsilän moottorit ja voimalat sekä akkuteknologia.
–Teknisten nielujen ja ratkaisujen, joissa biogeenistä hiilidioksidia hyödynnettäisiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittaisiin EU:n luoma nielukauppa, jossa yritykset hyötyisivät investoinneista. Toinen vaihtoehto on massiivinen julkinen tukeminen, sanoo Huttunen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riku Huttunen
riku.huttunen@gov.fi
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme