Audiomedia Oy

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin

Jaa
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.

–Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan.

Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmistelu on käynnistetty ja niiden toteuttaminen vie aikaa.

–Metsänielujen hiipumisen suhteen kaikki jäsenmaat ovat enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa. Viimeisen arvion mukaan Tsekeissä olisi ollut nettokasvua, mutta käytännössä kaikki muut jäsenmaat ovat miinuksella. Jos sanotaan, että Suomi joutuisi jotain kredittejä ostamaan, niin kenelläkään ei ole myytävää.

Pesosen mukaan erityisesti Itä-Suomen tilanne olisi nykyistä ongelmallisempi, jos metsäteollisuuden klusteri joutuisi supistamaan toimiaan hakkuurajoitusten seurauksena. – Metsäalan taloudellinen merkitys näkyy esimerkiksi Metsähallituksen kasvaneessa tulouttamisessa valtiolle, vaikka hakkuita ei ole lisätty.  

–Kun Venäjän kymmenen miljoonan kuutiometrin tuonti loppui, niin määrä lasketaan nyt rasitteeksi Suomen hakkuutaseeseen, vaikka teollisuus ei muuttanut jalostusmääriään mihinkään.

Tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon roolit eriytettävä ilmastoasioissa

Pesonen pitää alan sektoritutkimuslaitoksena Luonnonvarakeskuksen työtä tärkeänä. – Ministeriö tukee LUKE: n johtavaa roolia poliittisen päätöksenteon pohjana olevan tutkimuksen korkean tason ylläpitäjänä. Vaikka kymmenen olemassaolovuotensa aikana LUKE on onnistunut tehtävissään, on ilmastonmuutoksen kaltaisissa monimutkaisissa tutkimuskohteissa aina parantamisen varaa.

–Viimeaikainen ilmastokeskustelu osoittaa miten tilanne on polarisoitunut. Metsäsektori niin kuin muukin alkutuotanto tarvitsee luotettavaa ja puolueetonta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

EU:ssa käydystä maatalouden tuoteturvallisuuskeskustelusta voisi Pesosen mukaan ottaa oppia tieteen ja hallinnon työnjakoon. –Ruokaturvallisuusvirasto EFSA:n perustamisen yhteydessä tavoiteltiin tutkimukseen perustuvan riskinarvioinnin ja sen pohjalta tehtyjen riskinhallinnan päätösten eriyttämistä. Kun tieteen ja hallinnon roolit kirkastettiin, se johti uskottavuuden parantumiseen niin EFSA: ssa kuin päätöksiä valmistelevissa komission ja jäsenmaitten elimissä.

–Tulisiko meillä ilmastoasioissa nykyistä selkeämmin kirkastaa ja eriyttää tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon roolit. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee keskeisten tutkijoiden välistä tapaamista, jonka tavoitteena olisi parantaa yhteisymmärrystä ja vähentää epävarmuutta varsinkin metsiin liittyvissä kysymyksissä. Tähän on tarvetta, koska nyt näyttää siltä, että metsien ilmastotiedon lisääntyminen ei ole pienentänyt epävarmuutta.

Pesosen mukaan varsinkin maaperään liittyvä epävarmuus ja metsämaan kokonaisvaikutuksen kääntyminen metsien osalta nielusta päästölähteeksi on metsäalan vaikeaa hyväksyä. – Metsät kasvavat edelleen hyvin, mutta lisäkasvuun varastoituva hiili ei näytä riittävän tasaamaan maaperän päästöjä.

Päästöjen vähentämisellä tehokkaampia ilmastovaikutuksia

Pesosen mukaan ministeriössä on valmisteltu metsätalouden hiilinielujen varmistamisen toimenpidepaketti, jossa on korjausliikkeeksi kuusi keskeistä toimenpidettä. – Hakkuiden kiertoajan pidentäminen nostaisi keskimääräistä hiilen määrää hehtaaria kohti. Metsänuudistamista voidaan nopeuttaa, jotta hakkuiden jälkeinen aika jää mahdollisimman lyhyeksi.

–Turvemailla voidaan edistää jatkuvaa kasvatusta, merkittäviä ympäristöarvoja omaavia metsiä voidaan jättää metsätalouden ulkopuolelle ja kasvattaa metsäpinta-alaa joutomaiden ja maatalouden kannalta vähäarvoisten maa-alueiden metsityksellä. 

Toimet ovat Pesosen mukaan osaoptimointia tavoitteiden saavuttamiseksi. – Jos päästäisiin vahvemmin vähentämään päästöjä esimerkiksi teknisillä nieluilla ja piippujen tulppaamisella, saavuttaisimme paremmalla kustannushyödyllä paremman tuloksen.

–Hiilinielujen laskentamallien harmonisointi jäsenmaiden kesken voi olla vaikeaa, kun eri maissa käytettävät laskentamallit eivät ole yhteensopivia. Kun metsämailla ei EU:n päätöksenteossa ei ole määräenemmistöä, yritämme saada Saksan uuden hallituksen ja Ranskan mukaan metsäasioiden poliittiseen valmisteluun. Tältä osin tilanne näyttää lupaavalta.

Vaikka uusi komissio on ohjelmaansa kirjannut edeltäjäänsä myönteisemmän linjauksen biotalouden kehittämiseen, Pesosen mukaan on varauduttava siihen, että metsät pysyvät edelleen EU:n ilmastopolitiikan ytimessä.

Metsätalous edelleen Suomen EU politiikan suurin riski 

EU-politiikan suurimmat riskit ovat Pesosen mukaan tällä hetkellä metsäpuolella. – Meidän olisi jo aikaisemmin pitänyt ymmärtää niitä hiljaisia signaaleja siitä, että EU ryhtyy ottamaan vahvempaa roolia metsään liittyvissä politiikkalohkoissa. Edellisen komission aikana metsiin kohdistuvia politiikkatoimia tehtiin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan nimissä kauhealla kiireellä ilman vaikuttavuusarvioita.

–Metsäkatoasetus on hyvä esimerkki siitä, että pyritään torjumaan metsäkatoa lähinnä muissa maissa, mutta se vaikuttaa myös Suomen metsätalouden toimintaedellytyksiin. Kun asetuksesta ei tehty vaikutusanalyysiä, nyt tiedetään, että sillä on negatiivinen kustannusvaikutus alan toimintaan. On erikoista, että me joudumme todistamaan oman metsätaloutemme kestävyyttä etelän ei-metsäisille maille. Vaikka Ranska ajoi väkisin metsäkatoasetusta, se pitää nyt sen kansallista toteuttamista metsäasioissa vaikeana.

Esimerkiksi metsien monitorointia koskevaa asetusta Pesonen pitää ongelmallisena, koska Suomi on niitä harvoja EU-jäsenmaita, joilla on pitkäaikaiset metsiä koskevat seurantatilastot. – Jos niitä lähdetään nyt muuttamaan, meiltä hävitetään jatkumo ja se on iso ongelma. Meillä on tärkeää, me saamme kohtuullisen usein päivitettyä tietoa metsien kokonaistilanteesta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Pesonen
pekka.pesonen@gov.fi

Kuvat

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye