Audiomedia Oy

Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni

6.8.2025 10:40:43 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa

Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.

Seppo Vuokko.
Seppo Vuokko. Kuvaaja: Kari Kytö

- Erityisen ironisena koen sen, kuinka suureen ääneen sananvapautta puolustavat tahot eivät salli samaa vapautta omasta näkemyksestään poikkeaville kannanotoille. Nyt vallitseva aate on yksioikoinen luonnonsuojelu, jossa ei sallita valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.

Vuokosta tehtiin kantelu julkisen sanan neuvostolle, kun hän arvosteli Luontopaneelin luontokatoraporttia. – Vaikka sainkin vapauttavan tuomion, sosiaalisessa mediassa saan edelleen osakseni aika jyrkkääkin tekstiä. Välillä on painostettu medioita, jotta ne eivät julkaisisi tekstejäni.

– Esimerkiksi Suomen Luonto lopetti tekstieni julkaisun, kun ne eivät vastanneet lehden ideologiaa. Kirjoitukseni avohakkuiden puolustamisesta johti siihen, että juttuni katosivat lehdestä kokonaan, vaikka olin kirjoittanut lehteen 40 vuotta.

Vuokon näkemykset avohakkuiden ja metsänhoidon monimuotoisuudesta eivät ole enää sopineet virallisen luonnonsuojelun piiriin. – Yksioikoinen käsitys metsäluonnon huonosta tilasta vallitsee muissakin medioissa, eikä talousmetsien luontoarvoja puolustaville näkemyksille ole tilaa.

Onko avohakkuu metsän tuho vai uuden alku

Vuokko katsoo, että hänen mielipiteensä erityisesti avohakkuista ärsyttävät ympäristöaktiiveja ja heitä myötäilevää mediaa.  – Avohakkuut ovat olennainen osa metsien luonnollista kiertokulkua. Uutta metsää ei synny, ellei vanha kuole pois. Uudistusalat mahdollistavat laajan puulajikirjon ja runsaan eliölajiston.

– Vaikka jopa yliopistotason opetuksessa opetetaan, että avohakkuut ovat elottomia aavikoita, ne kuhisevat elämää. Siellä on monipuolinen ja erilainen lajisto kuin vanhassa metsässä.  Vanha kuusikko on lajistoltaan hyvin yksipuolinen. Vain lahopuussa eläviä lajeja on runsaasti, mutta kasvilajisto on niukka, kukat ja pölyttäjät puuttuvat. Jokaisella kasvilajilla on lukuisia seuralaisia ja mitä runsaampi on kasvilajisto, sitä monipuolisempi on myös eläin- ja sienilajisto.

Keskustelu kuvastaa Vuokon mukaan sitä, että tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat usein nousseet samasta kaupunkimaisesta luontoharrastajataustasta, jossa asenteet omaksutaan jo varhain kavereilta. Itsenäinen ajattelu unohtuu. Kun ideologia menee tieteen edelle, nousee esiin vain yksi totuus: metsäluonto on uhanalainen ja luonnon monimuotoisuus heikkenee koko ajan.  

Ilmastomuutosta ei ratkaista metsien suojelulla, vaan kasvulla

Vuokon mukaan jatkuvan kasvatuksen ihannointi ei perustu ekologiseen ymmärrykseen vaan aatteeseen. – Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä nuoret, kasvavat metsät ovat kaikkein tärkeimpiä. Ne sitovat tehokkaasti hiiltä. Ilmastonmuutosta ei ratkaista metsien suojelulla, vaan ylläpitämällä metsien kasvua ja puuttumalla ilmastonmuutoksen todellisiin syihin, ylenpalttiseen kulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön.

– Metsien roolia ilmastonmuutoksessa liioitellaan. Metsämaan päästöissä on myös mittausteknisiä ongelmia, ja muutokset mittausmenetelmissä hämärtävät tilastojen luotettavuutta.

Vanha metsä on hiilen varasto, mutta siinä hiilen sidonta on jo hiipunut. –Tavoitteena pitäisi olla metsä, jossa on eri-ikäisiä ja erilaisilla maaperillä kasvaneita metsiköitä, koska se tukee sekä monimuotoisuutta että hiilensidontaa.

– Hakkuumääriä rajoittamalla ei voida saavuttaa merkittäviä ilmastotavoitteita. Rajoituksissa ei olisi mitään järkeä. Kestävä hakkuumäärä ylittyi Kaakkois-Suomessa, mutta se on seurausta siitä, että sodan jälkeen syntyneet metsät ovat nyt hakkuuiässä, ja kuusikoissa riehuu kirjanpainaja, muistuttaa Vuokko.

Metsä on nähtävä ilman ideologiaa

Suomessa käytävä metsäkeskustelu osoittaa Vuokon mielestä voimakkaan kulttuurisen etääntymisen metsistä. - Kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, metsä ymmärretään usein ideologian ja mielikuvien kautta. Kaikilla on mielipide metsästä, vaikka tietoa ei olisikaan.

– Nykyinen ilmastopoliittinen keskustelu ohittaa metsänomistajien näkökulman täysin. Metsänomistajasta yritetään tehdä ilmastomuutoksen maksumies. En suinkaan ole metsäteollisuuden puolestapuhuja, vaan puolustan maaseudun asukkaiden ja yksityisten metsänomistajien oikeuksia.

Suomi on kehittänyt Vuokon mukaan ainutlaatuisen metsänhoitomallin, jossa talouskäyttö ja monimuotoisuus voivat kulkea käsi kädessä. – Metsälaki vuodelta 1996 ja metsien sertifiointijärjestelmät ovat olleet edelläkävijöitä. Silti keskustelua hallitsee nyt kansainvälinen EU:n luoma ilmastopolitiikkaan perustuva paine, jossa pohjoisten havumetsien erityispiirteitä ei ymmärretä.

– Boreaalinen metsä vaatii omanlaista käsittelyä, eikä sitä voi verrata sademetsään. EU:n asettamat epärealistiset globaalit ilmastotavoitteet uhkaavat viedä pohjan Suomen toimivalta metsänhoidolta.

Vuokon mukaan Suomessa on yleistynyt asenne, jossa metsää pidetään yhteisenä omaisuutena, vaikka se on yksityisomistuksessa. Puhutaan meidän metsistämme, kun jopa kaupungit suunnittelevat laavuja ja ulkoilureittejä yksityismetsiin kysymättä lupaa.

– Elämä on siirtynyt kännykkään, eikä luonnossa liikkumiseen. Metsien käyttö, suojelu ja hoito eivät sulje toisiaan pois. On vain uskallettava nähdä metsä ilman ideologiaa.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: Seppo Vuokko, seppo.vko@gmail.com

Kuvat

Seppo Vuokko.
Seppo Vuokko.
Kuvaaja: Kari Kytö
Lataa
Seppo Vuokko
Seppo Vuokko
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye