Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.

- Erityisen ironisena koen sen, kuinka suureen ääneen sananvapautta puolustavat tahot eivät salli samaa vapautta omasta näkemyksestään poikkeaville kannanotoille. Nyt vallitseva aate on yksioikoinen luonnonsuojelu, jossa ei sallita valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.
Vuokosta tehtiin kantelu julkisen sanan neuvostolle, kun hän arvosteli Luontopaneelin luontokatoraporttia. – Vaikka sainkin vapauttavan tuomion, sosiaalisessa mediassa saan edelleen osakseni aika jyrkkääkin tekstiä. Välillä on painostettu medioita, jotta ne eivät julkaisisi tekstejäni.
– Esimerkiksi Suomen Luonto lopetti tekstieni julkaisun, kun ne eivät vastanneet lehden ideologiaa. Kirjoitukseni avohakkuiden puolustamisesta johti siihen, että juttuni katosivat lehdestä kokonaan, vaikka olin kirjoittanut lehteen 40 vuotta.
Vuokon näkemykset avohakkuiden ja metsänhoidon monimuotoisuudesta eivät ole enää sopineet virallisen luonnonsuojelun piiriin. – Yksioikoinen käsitys metsäluonnon huonosta tilasta vallitsee muissakin medioissa, eikä talousmetsien luontoarvoja puolustaville näkemyksille ole tilaa.
Onko avohakkuu metsän tuho vai uuden alku
Vuokko katsoo, että hänen mielipiteensä erityisesti avohakkuista ärsyttävät ympäristöaktiiveja ja heitä myötäilevää mediaa. – Avohakkuut ovat olennainen osa metsien luonnollista kiertokulkua. Uutta metsää ei synny, ellei vanha kuole pois. Uudistusalat mahdollistavat laajan puulajikirjon ja runsaan eliölajiston.
– Vaikka jopa yliopistotason opetuksessa opetetaan, että avohakkuut ovat elottomia aavikoita, ne kuhisevat elämää. Siellä on monipuolinen ja erilainen lajisto kuin vanhassa metsässä. Vanha kuusikko on lajistoltaan hyvin yksipuolinen. Vain lahopuussa eläviä lajeja on runsaasti, mutta kasvilajisto on niukka, kukat ja pölyttäjät puuttuvat. Jokaisella kasvilajilla on lukuisia seuralaisia ja mitä runsaampi on kasvilajisto, sitä monipuolisempi on myös eläin- ja sienilajisto.
Keskustelu kuvastaa Vuokon mukaan sitä, että tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat usein nousseet samasta kaupunkimaisesta luontoharrastajataustasta, jossa asenteet omaksutaan jo varhain kavereilta. Itsenäinen ajattelu unohtuu. Kun ideologia menee tieteen edelle, nousee esiin vain yksi totuus: metsäluonto on uhanalainen ja luonnon monimuotoisuus heikkenee koko ajan.
Ilmastomuutosta ei ratkaista metsien suojelulla, vaan kasvulla
Vuokon mukaan jatkuvan kasvatuksen ihannointi ei perustu ekologiseen ymmärrykseen vaan aatteeseen. – Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä nuoret, kasvavat metsät ovat kaikkein tärkeimpiä. Ne sitovat tehokkaasti hiiltä. Ilmastonmuutosta ei ratkaista metsien suojelulla, vaan ylläpitämällä metsien kasvua ja puuttumalla ilmastonmuutoksen todellisiin syihin, ylenpalttiseen kulutukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
– Metsien roolia ilmastonmuutoksessa liioitellaan. Metsämaan päästöissä on myös mittausteknisiä ongelmia, ja muutokset mittausmenetelmissä hämärtävät tilastojen luotettavuutta.
Vanha metsä on hiilen varasto, mutta siinä hiilen sidonta on jo hiipunut. –Tavoitteena pitäisi olla metsä, jossa on eri-ikäisiä ja erilaisilla maaperillä kasvaneita metsiköitä, koska se tukee sekä monimuotoisuutta että hiilensidontaa.
– Hakkuumääriä rajoittamalla ei voida saavuttaa merkittäviä ilmastotavoitteita. Rajoituksissa ei olisi mitään järkeä. Kestävä hakkuumäärä ylittyi Kaakkois-Suomessa, mutta se on seurausta siitä, että sodan jälkeen syntyneet metsät ovat nyt hakkuuiässä, ja kuusikoissa riehuu kirjanpainaja, muistuttaa Vuokko.
Metsä on nähtävä ilman ideologiaa
Suomessa käytävä metsäkeskustelu osoittaa Vuokon mielestä voimakkaan kulttuurisen etääntymisen metsistä. - Kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, metsä ymmärretään usein ideologian ja mielikuvien kautta. Kaikilla on mielipide metsästä, vaikka tietoa ei olisikaan.
– Nykyinen ilmastopoliittinen keskustelu ohittaa metsänomistajien näkökulman täysin. Metsänomistajasta yritetään tehdä ilmastomuutoksen maksumies. En suinkaan ole metsäteollisuuden puolestapuhuja, vaan puolustan maaseudun asukkaiden ja yksityisten metsänomistajien oikeuksia.
Suomi on kehittänyt Vuokon mukaan ainutlaatuisen metsänhoitomallin, jossa talouskäyttö ja monimuotoisuus voivat kulkea käsi kädessä. – Metsälaki vuodelta 1996 ja metsien sertifiointijärjestelmät ovat olleet edelläkävijöitä. Silti keskustelua hallitsee nyt kansainvälinen EU:n luoma ilmastopolitiikkaan perustuva paine, jossa pohjoisten havumetsien erityispiirteitä ei ymmärretä.
– Boreaalinen metsä vaatii omanlaista käsittelyä, eikä sitä voi verrata sademetsään. EU:n asettamat epärealistiset globaalit ilmastotavoitteet uhkaavat viedä pohjan Suomen toimivalta metsänhoidolta.
Vuokon mukaan Suomessa on yleistynyt asenne, jossa metsää pidetään yhteisenä omaisuutena, vaikka se on yksityisomistuksessa. Puhutaan meidän metsistämme, kun jopa kaupungit suunnittelevat laavuja ja ulkoilureittejä yksityismetsiin kysymättä lupaa.
– Elämä on siirtynyt kännykkään, eikä luonnossa liikkumiseen. Metsien käyttö, suojelu ja hoito eivät sulje toisiaan pois. On vain uskallettava nähdä metsä ilman ideologiaa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Seppo Vuokko, seppo.vko@gmail.com
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme