Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt
19.11.2025 08:24:02 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn.
-Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta.
Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotimaisessa keskustelussa suhteettoman suuren huomion.
–Suomessa tarvitaan pitkän aikavälin tiedepohjaista ilmastopolitiikkaa, jossa metsät nähdään osana laajempaa kokonaisuutta – ei pelkkänä hiilinieluna, vaan ekologisena, taloudellisena ja sosiaalisena järjestelmänä. Ilmastopolitiikka ei ole ainoa tärkeä asia, vaan osa yhteiskunnan kokonaisuutta. Hiilinieluista saadaan todellista hyötyä vain siinä tapauksessa, että onnistumme leikkaamaan fossiilisia päästöjä.
Suomen tavoitteiden aikajänne liian lyhyt
Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen 2035, mutta Kaupin mielestä aikajänne on aivan liian lyhyt. – Kymmenen vuotta on lyhyt aika, sillä ilmastomuutoksen ilmiö jatkuu useiden sukupolvien ajan. Elämäntapaa, autokantaa tai teollisuuden rakenteita ei voi uudistaa maailmanlaajuisesti ja nopeasti.
–Suunnitteluhorisontissa 50–70 vuoden aika olisi realistisempi, mikä on sama aikaskaala, jolla metsienkin kasvua perinteisesti tarkastellaan. Metsien merkitystä ilmastopolitiikan työkaluna tulee arvioida oikealla aikajänteellä.
Kun Suomi on metsien maa, tämä tekee Kaupin mukaan hiilinielukysymyksestä erityisen näkyvän. – Vaarana on kansallinen kupla, jossa metsäkeskustelu on sisäänpäin kääntynyttä, vaikka ilmasto on globaali ilmiö. Jos Suomessa vähennetään hakkuita ja puut korvataan muualta, ilmastohyöty katoaa. On tärkeää, että puuta hankitaan sieltä, missä se tehdään kestävästi.
–Kun yhden maan hakkuiden rajoitukset lisäävät hakkuita muualla, syntyy hakkuuvuotoa. Viime vuosien tapahtumat, kuten Venäjän tuonnin loppuminen, ovat osoittaneet ilmiön todenperäisyyden.
Euroopan metsien hiilitase on kunnossa – maaperä on mysteeri
Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot sekä Brasilian pellonraivaus ovat heikentäneet maailman metsien nieluja ja toimineet viime vuosien aikana hiilidioksidin päästölähteinä.
–Samaan aikaan Euroopan metsät ovat kasvaneet sekä pinta-alallisesti että puuston tilavuudelta. Myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa ovat nielut vahvistuneet, vaikka maissa on laajaa metsäteollisuutta.
Suomen metsien puusto on Kaupin mukaan karttunut vuodesta 1990 noin 35 prosentilla. – Kehitys perustuu hyvän metsänhoidon ja suotuisien kasvuolojen lisäksi siihen, että hakkuut ovat joka vuosi olleet pienemmät kuin metsien kasvu ja metsätuhoja ja metsäpaloja on esiintynyt vähän. Puuston määrä on Suomessa historian valossa suurimmillaan, ja se kasvaa edelleen. Euroopassa metsäpinta-ala ei hupene, vaan kasvaa.
–Maaperän hiilivirrat ovat yhä suuri arvoitus. Puuston määrää voidaan mitata tarkasti, mutta maaperän hiilivaraston muutoksia ei vielä pystytä luotettavasti seuraamaan. Puusto tiedetään, maaperä on mysteeri.
Erityisen vaikeana mitattavana alueena Kauppi pitää turvemaita, joissa hiilen käyttäytyminen riippuu ojituksesta, kosteudesta ja lämpötilasta. – Ojitettu turvemaa voi kuivuessaan muuttua päästölähteeksi.
Ilmastomuutoksen suurin metsäongelma on tropiikin metsäkato
Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. – Metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin, jossa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys.
–Kun Etelä-Amerikassa ja Aasiassa metsiä raivataan maatalouden tieltä, yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää katoaa joka vuosi. Vuotuinen metsäkato vastaa Tanskan pinta-alaa. Jos tämä kehitys saataisiin loppumaan 20 vuodessa, se olisi valtava ilmastoteko.
Globaali kauppa- ja maatalouspolitiikka on Kaupin mukaan keskeinen osa ilmastoratkaisua. –Jos globalisaatio toimisi niin, että tuotanto hakeutuu sinne, missä se on ympäristön kannalta kestävintä, olisimme oikealla tiellä. Nyt globalisaatio on toiminut päinvastoin.
–Länsimaiden päästövähennykset ovat osin näennäisiä, kun teollisuus on siirtynyt halvan työvoiman ja energian maihin. Osa Suomen päästövähennyksistä on saavutettu sillä, että tavarat tuodaan muualta, kuten Kiinasta. Päästölaskenta pitäisi tehdä kulutuksen, ei tuotannon, perusteella. Jokainen kuluttaja on osa päästöketjua, vaikka valmistus tapahtuu toisaalla.
Kahdeksan ratkaisua ilmastomuutokseen
Uudessa kirjassaan ”Kahdeksan tapaa parantaa metsien hiilinielua” Kauppi aloittaa fossiilipäästöjen rajoittamisesta ja päätyy metsäsektorin kehittämiseen. – Ilman fossiilisten päästöjen vähentämistä mikään nielu ei tule ratkaisemaan ilmasto-ongelmaa. Metsien käytön suurin haaste on tropiikissa, missä tulisi pysäyttää metsäkato.
–On siirryttävä kulutuspohjaiseen päästölaskentaan, ja sitten hidastaa hiilivuotoa maihin, joissa tuotannon päästöt ovat suuria ja vastaavasti ohjaa tuotantoa sinne, missä se on ekologisesti tehokkainta.
Puu voi uusiutuvana korvata Kaupin mukaan fossiilisia materiaaleja. –Puurakentamisessa hiili varastoituu elinkaarensa ajaksi. Meidän täytyy tulevaisuudessa käyttää puuta nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin ja tehostaa metsien kasvua entistä paremmalla hoidolla. Tämä parantaa metsäalan kannattavuutta ja samanaikaisesti auttaa ilmaston suojelussa pitkällä tähtäyksellä.
– Ilmastokeskustelussa unohdetaan puun uusiutuvuus. Puupohjaiset uudet innovaatiot kuten tekstiilit, biokemikaalit ja pakkausratkaisut voivat korvata fossiilisia raaka-aineita. Teolliseen mittakaavaan pääsy vie vuosia, mutta tutkimus etenee ja tuottaa tuloksia vähin erin.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Kauppi, pekka.kauppi@helsinki.fi
Kuvat

Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme