Elinkeinoelämä vetoaa eduskuntaan: Suomi tarvitsee sote-uudistuksen nyt
Esitys lisää julkisesti rahoitetun palvelujärjestelmän tuottavuutta
Kun samanaikaisesti halutaan lisätä palvelujen saatavuutta ja hillitä kustannusten kasvua, on lisättävä palvelujen tuottavuutta. Tuottajien välisellä kilpailulla voidaan päästä tehokkaasti sitä kohti. Kilpailua taas synnyttää asiakkaiden valinnanvapaus.
Esityksellä voidaan saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet
Perusterveydenhuollon saatavuus paranee, kun verorahoitteista järjestelmää avataan nykyistä useammille palveluntuottajille ja asukkaille annetaan nyt esitetyn kaltainen valinnanvapaus.
Kansalaisten yhdenvertaisuus kohenee perusterveydenhuollon valinnanvapauden ollessa riippumaton henkilön varallisuudesta. Yhdessä perustason palvelujen paremman saatavuuden kanssa tämä vaikuttaa osaltaan myös terveys– ja hyvinvointierojen kaventumiseen.
Järjestämisvastuun siirto maakunnille turvaa kantokyvyn
Käsillä on mittava sote-palvelujen rahoitusongelma. Lukuisten kuntien alijäämäiset tilinpäätökset enteilevät kestämätöntä tulevaisuutta ilman järjestelmän perusteellista uudistamista.
Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille turvaa kantokyvyn ja tukee samalla kustannuskasvun taittamisen tavoitetta. Valinnanvapauslainsäädäntö yhdistettynä palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesti valittuun korvausrakenteeseen tukee kustannusten kasvun taittamisen tavoitetta palvelujen tuottavuuden lisäämisen kautta.
Tavoitteisiin ei päästä ilman mittavaa ja rohkeaa uudistamista
Nykyjärjestelmän jatkuva viilausten tie on kuljettu loppuun. Esimerkiksi vapaaehtoista palveluseteliä on ollut mahdollista käyttää lähes kymmenen vuotta, mutta sitä käytetään vain noin 200 miljoonan euron arvosta noin 20 miljardin euron sote-menoissa, vaikka palvelusetelien avulla on todistetusti pystytty säästämään kustannuksia. Ilman pakottavia kannusteita uudistukset etenevät hitaasti ja parhaat käytännöt jäävät leviämättä. Monopoli ei ole tuottava tai asiakaslähtöinen. Siksi tarvitsemme muutosvoimaksi järjestäjää velvoittavan valinnanvapauden.
Uudistuksen kaatuminen johtaisi ongelmien syvenemiseen
Esityksen kaatuessa julkinen palvelujärjestelmä jatkaisi nykykehitystään ja sote-menot veisivät silloin yhä suuremman osan kuntien rahoituspohjasta. Tämä tarkoittaisi ihmisten eriarvoisuuden syvenemistä ja kestävyysvajeen pahenemista. Sosiaali- ja terveystoimen osuus kuntien käyttökustannuksista on jo nyt noussut 2000-luvulla yli viisi prosenttiyksikköä̈.
Julkisten palvelujen saatavuuden heikentyessä järjestelmän taloudellisen kantokyvyn puutteiden vuoksi entistä useampi jäisi vaille hoitoa ja hoivaa. Ne, joilla on varaa, ostaisivat itselleen nopeamman hoidon ja hoivan.
Myös alueellinen eriarvoisuus kasvaisi kuntien etsiessä kukin omia ratkaisujaan. Osa kunnista joutuisi karsimaan palveluja leikkausten pakottamana. Kokonaisuus ei olisi kenenkään hallittavissa.
Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva sote- ja valinnanvapauskokonaisuus on hyvä pohja suomalaisen palvelurakennejärjestelmän uudistustyön aloittamiselle. Sote on vietävä maaliin!
Lisätiedot:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja - Hyvinvointialan liitto
p. 0400 374 164 / ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fi
Ilkka Oksala, johtaja – Elinkeinoelämän keskusliitto
p. 050 301 8590 / ilkka.oksala@ek.fi
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja – Suomen Yrittäjät
p. 040 504 1944 / mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Johanna Sipola, johtaja – Keskuskauppakamari
p. 050 3521172 / johanna.sipola@chamber.fi
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja - Lääkäripalveluyritykset ry
p. 040 518 5799 / ismo.partanen@lpy.fi
Panu Tast, toimitusjohtaja - Näkemisen ja silmäterveyden toimiala
+358 (0)40 5422 227 / panu.tast@naery.fi
Leila Salonen, toiminnanjohtaja - Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
040 749 8706 / leila.salonen@kuntoutusyrittajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ulla-Maija RajakangasToimitusjohtaja
Puh:0400 37 4164ulla-maija.rajakangas@hyvinvointiala.fiTietoja julkaisijasta
Hyvinvointiala HALI ry edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. HALI valvoo jäsentensä yhteisiä etuja ja neuvoo työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Sen 1500 jäsentä työllistävät 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattilaista. HALI on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen. HALIn jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. www.hyvinvointiala.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hyvinvointialan liitto
Yksityinen hyvinvointiala maksoi yhteisöveroja yli 43 miljoonaa euroa – koko verojalanjälki noin 2 miljardia1.11.2018 10:48:05 EET | Tiedote
Verohallinnon tuoreiden tietojen mukaan Hyvinvointiala HALI ry:n jäsenet maksoivat yhteisöveroja 43,3 miljoonaa euroa vuonna 2017. Verokertymän kasvu oli 18 prosenttia edellisvuoden 36,8 miljoonasta eurosta.
Hyvinvointialan liitto on nyt Hyvinvointiala HALI ry - Yrjö Närhinen hallituksen puheenjohtajaksi23.10.2018 11:29:43 EEST | Tiedote
Hyvinvointiala HALIn hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tänään Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Mehiläinen oy:n toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva.
THL:n tuore selvitys vanhuspalveluista: Yksityisillä henkilöstömitoitus toteutuu laatusuosituksen mukaisesti18.10.2018 10:25:59 EEST | Tiedote
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus näyttää Suomessa toteutuvan uuden laatusuosituksen valossa hyvin, selviää THL:n tuoreesta selvityksestä. Yli viidesosalla toimintayksiköistä mitoitus on yli 0,7. Vain 5 %:lla yksiköistä se jää alle 0,5, joka on vanhuspalveluiden laatusuositus. Nämä alle 0,5:n mitoituksen alittavat yksiköt ovat mitä ilmeisimmin julkisen sektorin yksiköitä, arvioi Hyvinvointiala HALIn johtava asiantuntija Aino Närkki. Hänen mukaansa toimiluvan omaavat yksityiset toimijat eivät saa tehostetun hoivan lupia alle 0,5:n mitoituksella. Myös hoitajien määrä on seurannut asiakkaiden määrän kasvua. Kahdessa vuodessa kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien määrä on kasvanut noin 1 600:lla. Myös fysioterapeuttien ja sosionomien määrä on kasvanut. - Hyvän hoidon toteutumisen kannalta keskeistä on myös se, mitä työssä olevat hoitajat tekevät työvuoronsa aikana ja asiakkaiden kanssa. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa paljon hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Myös käytett
Työntekijäliitot laajentavat työtaisteluitaan entisestään Hyvinvointialan toimialoilla3.10.2018 13:34:59 EEST | Tiedote
1.10. tulleen tiedon mukaan ammattijärjestöt Talentia, OAJ ja Pardia ovat julistaneet edustamilleen TES-aloille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Hyvinvointialan liitossa (HALI) se koskee etenkin yksityistä sosiaalipalvelualaa ja terveyspalvelualaa ja OAJ:n osalta myös varhaiskasvatusta.
Kuntayhtymä avainasemassa palveluiden valinnanvapauden toteutumisessa2.10.2018 09:02:56 EEST | Blogi
Ylen dokumentissa ”Tasemummot” kuvataan haasteellista ja kasvavaa asiakaskuntaa koskettavaa aihetta; vanhusten hyvää hoivaa. Minkälaista palvelua kuntalaiset saavat, ja onko heillä mahdollisuus valita, missä palvelut tuotetaan. Palvelusetelilain tarkoituksena on tarjota asiakkaille valinnanmahdollisuus, mutta Siun sotessa käytetty menettely ei täytä tätä tavoitetta.