Ensihoitoasetus tukee hallituksen tavoitetta monituottajamallista

Sote-uudistuksen myötä tulevalle uudelle palvelujen järjestäjälle eli maakunnalle on asetettu velvoite vertailla tuotantonsa vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua yksityisen ja kolmannen sektorin sekä muiden maakuntien tuotantoon nähden. Tavoitteena on, että jo nyt sairaanhoitopiirissä suunnitellaan ja toteutetaan alueellisesti väestön tarpeita mahdollisimman tasavertaisesti huomioiva laadukas ja potilasturvallinen ensihoito. Yksityisellä ensihoidolla on pitkät perinteet ja sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Ensihoitolinjaukset tukevat sote-uudistuksen kustannusten hillitsemistavoitteita

Hyvinvointialan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna-Kaisa Järven mukaan julkisen palvelun asettaminen perusteettomalle etusijalle on romahduttanut yksityisten ensihoitotoimijoiden määrän.

Hyvinvointialan liitto vaatii, että uudet järjestäjät ottavat käyttöön monituottajamallin aina kun se on mahdollista niin ensihoidossa kuin muissakin terveyspalveluissa. Palvelun järjestämisvastuu siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille vuoden 2020 alusta.

− Näin edistetään palvelun laatua ja kustannustehokkuutta asiakkaiden ja veronmaksajien hyödyksi, Järvi sanoo.

STM:n tuore asetus on Hyvinvointialan liiton mukaan oikea signaali tuleville maakunnille toteuttaa alueen ensihoitopalvelu kustannustehokkaasti ja alueen erityispiirteet huomioon ottaen.

− Tässä vaiheessa järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit. Kiitos ministeriölle siitä, ettei se ensihoitoasetuksella sido tulevan järjestäjän käsiä. Monituottajamalli on jatkossakin täysin mahdollinen ja myös paras tapa laadukkaan ja kustannustehokkaan ensihoidon järjestämiseen, Järvi kiittelee.
 
Ensihoito on terveydenhuoltoa

Hyvinvointialan liitto korostaa, että ensihoito on määritelmänsä mukaisesti terveydenhuoltoa, joka ei ole viranomaistoimintaa.

− Vakiintuneen käytännön mukaan yksityiset toimijat voivat tuottaa lähes kaikkia terveydenhuollon palveluita. Palveluun osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden on täytettävä samat kelpoisuusvaatimukset sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, Järvi sanoo.

Hyvinvointialan liitto edellyttää yksityisen sektorin osaamisen ja laadun hyödyntämistä sekä kilpailuneutraalia toimintatapaa. Kilpailuttamishyödyt ovat käytettävissä ensihoidossa kuten muissakin julkisella järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Terveydenhuoltolain uudistamisen yhteydessä tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus.

Lisätietoja:
Hanna-Kaisa Järvi, yhteiskuntasuhdejohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 040 754 7728

Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää 75 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen. www.hyvinvointiala.fi