OP:n Henri Parkkinen: Metsäteollisuudella hyvät näkymät - Megatrendit tukevat uusien puupohjaisten tuotteiden markkinaa

-Olen hyvin toiveikas metsäteollisuuden tulevaisuuden suhteen, koska puukuidusta on moneksi. Globaalit megatrendit tukevat uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden kehitystyötä ja markkinanäkymiä. Metsäteollisuudella on osaamista, tahtoa ja vakavaraisuuden tuomaa kykyä investoida omasta taseesta uuteen liiketoimintaan. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää tulevaisuudessa moniin uusiin kohteisiin eri teollisuuden aloilla.
Parkkinen on luottavainen suomalaisen metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneen toimintaympäristön oloissa. – Yhtiöiden viime vuosikymmenen aikana tekemät ratkaisut ja investoinnit ovat hyviä referenssejä siitä, miten hyvin toimiala on sopeutunut. Jos kaikki metsään liittyvät intressit, tavoitteet ja säädökset kyetään nivottua yhteen, metsäteollisuudella on hyvät näkymät.
-Toivottavasti tehdyn tuotekehityksen vaikuttavuus ei valu taloudellisina investointeina rajojen ulkopuolelle. On huolehdittava siitä, että suomalaisyritysten asema kansainvälisessä vertailussa on kannustava ja niillä on ennustettava toimintaympäristö. On oltava kustannustason ja verotuksen suhteen samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, emmekä voi tuudittautua siihen, että Suomessa kotipaikkaa pitävä yritys ilman muuta investoisi Suomeen.
Uusissa tuotteissa korostuu Parkkisen mukaan niiden kuluttajaläheisyys. - Vaikka tietyissä tuotteissa kannattaa olla lähellä kuluttajamarkkinaa, ei Suomi kuitenkaan ole hirveän kaukana Manner-Euroopan isosta kuluttajamarkkinasta. Jos kaikki muut tuotannon edellytykset täyttyvät, Suomestakin voidaan tuottaa kuluttajamarkkinoille ison mittakaavan volyymituotteita.
-Esimerkiksi UPM on luopunut huomattavasta osasta paperin tuotantokapasiteettiaan ja tehnyt paljon investointeja biopolttoaineisiin ja biokemikaaleihin. Sellun ja kartongin markkinanäkymät ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan hyvät. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen tukee fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteiden korvaamista uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla.
Parkkinen muistuttaa, että samoja metsäteollisuuteen liittyviä haasteita mietitään monissa muissakin maissa. - Meidän pitää omalta osaltamme huolehtia siitä, että tehdään kaikki myönteisen toimintaympäristön hyväksi. Suhdanteet tulevat ja menevät, mutta jos toimintaympäristön perusta on kunnossa, pystytään reagoimaan muutoksiin joustavasti.
Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kysyntää uusiutuvien käyttöön
Parkkinen uskoo metsäteollisuuden kykenevän uusiutumaan ja vastaamaan megatrendien luomaan uuteen kysyntään. – Uusien alueiden valtaaminen on vienyt ja sitonut jo nyt paljon pääomia. Kun kuluttajien tahtotila pienentää ympäristön rasitusta kasvaa, se tukee halukkuutta maksaa uusiutuvista tuotteista.
-Kun regulaatiolla voidaan asettaa tuotteille kierrätysvelvoitteita, se luo kysyntää. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotanto on ollut menestystarina ja Neste on ollut tienraivaaja siinä bisneksessä. Tätä markkinakehitystä on osaltaan vauhdittanut poliittisesti asetettu sekoitusvelvoite.
Lähes kaikkien toimialojen yritykset nostavat Parkkisen mukaan omia vastuullisuuden velvoitteitaan. – Esimerkiksi elintarvikealan yritykset haluavat vähentää roskaamista luopumalla muovin ja kertakäyttöastioiden käytöstä. Vastuullisuuden nimissä siirrytään uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön.
-Sama kehitys nähdään rakentamisessa, missä teollisen puurakentamisen suosio on kasvussa. Esivalmistetut puurakentamisen elementit uudistavat rakentamisen vanhoja toimintamalleja ja tuovat nopeutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Puurakentamisen hiilen sidonta vahvistaa vielä sen suhteellista ympäristövaikuttavuutta perinteiseen rakentamiseen verrattuna.
Vastuullisuusteemat nousseet mukaan metsäteollisuuden markkinaseurantaan
Metsäkeskustelun mielikuvat lisäävät epävarmuutta
Sijoitus- ja rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut metsäteollisuuden seurannassa Parkkisen mukaan parissa vuodessa voimakas käänne. – Kun aikaisemmin kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita kiinnostivat muun muassa Suomen työmarkkinaolosuhteet ja metsäyhtiöiden kilpailukyky, nyt niiden rinnalle ovat valtavirtaan tulleet vastuullisuuteen liittyvät teemat kuten hiilinielut ja raaka-aineiden käyttö.
-Tämä on niin iso muutos, että yhtiöissä pohditaan, mitkä liiketoimintaan liittyvät asiat ovat omissa käsissä ja millä keinoin muutos on ylipäätään tulevina vuosina hallittavissa.
Metsäteollisuuden toimintaympäristöön vaikuttavat poliittiset päätökset pitää Parkkisen mukaan ottaa markkina-analyyseissä huomioon. – Meidän tehtävämme on rakentaa erityyppisiä skenaarioita, laskelmia ja malleja siitä, minkälaiseksi metsäsektorin toimintaympäristö kehittyy. Vaikka poliittisia päätöksiä tai ilmastokeskustelua ei voida laittaa aina numeromittaan, pyrimme analysoimaan niiden vaikutusta tuotantokustannuksiin, toimintaedellytyksiin ja tuloskehitykseen.
-Yksi vaikeimmista asioista on se, että metsäkeskustelussa on paljon mielikuvia, ja meidän pitää kyetä arvioimaan mahdollisimman tarkasti, miten sijoittaja- ja markkinayhteisö suhtautuu näihin. Jos meillä on paljon epävarmuutta, niin sijoittajatkin miettivät, haluanko sijoittaa tähän toimialaan, onko tämä ennustettavaa ja läpinäkyvää, ja ovatko riskit kasvaneet. Markkinoiden kannalta kaikki mikä lisää epävarmuutta ja riskiä, ovat huonoja asioita, muistuttaa Parkkinen.
EU päätökset haastavat perinteisen markkina-analyysin
Parkkisen mukaan ennen markkina-analyysiin riittivät tiedot tavaran menekistä, hinnoista, valuuttakursseista ja kustannustasosta. - Nyt analyysikehikkoon on tullut paljon uusia asioita ja mitä enemmän siihen tulee politiikkaan kytkeytyviä asioita, sitä vaikeampi niitä on arvottaa ja laittaa numeeriseen muotoon. Tärkeintä on, että erilaiset metsäsektoria koskevat intressit pystytään liittämään yhteen mahdollisimman hyvin.
-Markkinat arvostavat ennustettavaa toimintaympäristöä, jalostusarvoa nostavaa tutkimusta ja tuotekehitystä ja metsäteollisuuden kykyä investoida uusiin tuotteisiin.
EU:n kautta on metsäkeskusteluun tullut Parkkisen mukaan uusia asioita, joihin tulee kansallisesti ja yhtiötasolla reagoida. – Odotusarvo kansallisesti ja yhtiötasolla on, että metsäsektoria koskevat päätökset ovat mahdollisimman pitkäkestoisia. Meillä on Suomessa metsätaloudella pitkä historia, tietotaitoa metsänhoitoon ja jalostukseen, innovatiivisuutta tuotekehityksessä ja mikä tärkeintä, metsät pysyvät täällä.
-EU päätöksenteko vaikuttaa analyyseihin paljon. On arvioitava, mitä mistäkin direktiivistä seuraa mitä ne vaikuttavat yksittäisille yhtiöille ja niiden asemaan eurooppalaisessa kilpailukykyvertailussa.
Esimerkkinä Parkkinen mainitsee kysymyksen metsähakkuiden sivuvirtojen merkityksestä uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainepoolissa. - Kun metsäteollisuus tekee suuria investointeja pitkällä tähtäimellä, sillä on iso työllistävä ja alueellinen merkitys. EU päätöksillä on monimuotoisia seuraamuksia, mitkä pitäisi kyetä näkemään. Tässä on nyt samanlaista havinaa, kuin mitä on ollut esimerkiksi päästökaupan vaikutuksissa kustannuksiin ja markkina-analyyseihin.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
henri.parkkinen@op.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli
Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o
Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli
Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma
Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli
Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt
Stora Enson Antto Kauhanen: Suomi putoamassa puurakentamisen kasvavasta valtavirrasta Euroopassa13.8.2025 10:47:20 EEST | Artikkeli
Laki rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoista jäi torsoksi Stora Enson yhtiön Wood Products -liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhasen mukaan Suomesta puuttuu kunnianhimo puurakentamisen edistämisessä, vaikka samaan aikaan puurakentaminen on kokenut kansainvälisesti renessanssin. – Puurakentaminen on siirtynyt Keski-Euroopassa marginaalista kohti rakentamisen valtavirtaa. Ranska on määrätietoisesti ohjannut regulaatiolla rakentamista vähähiilisyyden suuntaan. Tanska on asettanut kunnianhimoisimmat päästörajat koko rakentamisalalle. Suomessa vastaavaa kunnianhimoa ei ole vielä nähty, me on pudottu siinä tasossa kakkosliigaan. Kauhasen mukaan yhteiskunnan käytännön toimet puurakentamisen edistämiseksi ovat jääneet vaatimattomiksi. – Lainsäädännön tuore ilmastosääntely on jäänyt torsoksi, kun hiilirajat asetettiin tasolle, joka ei pakota muuttamaan nykykäytäntöjä. Tämän seurauksena puurakentaminen ei saa tarvittavaa sysäystä kohti valtavirtaa. –Yksi puun merkittävimmistä vahvuuksi
Seppo Vuokko: Metsäkeskustelussa vallalla yhden totuuden ääni6.8.2025 10:40:43 EEST | Artikkeli
Monen vuosikymmenen uran tunnettuna kasvitieteilijänä tehnyt Seppo Vuokko kokee joutuneensa toisinajattelijan rooliin, jota ei koe omakseen. – Minut on julkisesti siirretty ympäristökeskustelun marginaaliin, kun esitän mediassa valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Ympäristökeskustelua hallitsee yksi totuus, aivan kuten 1970-luvun vasemmistolaisesti värittyneessä yhteiskunnassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme