Pelon haju varoittaa metsämyyrän kavereita
Luonnossa käydään henkiinjäämistaisteluja: jos ahven havaitsee hauen viereisessä kaislikossa sen hajun perusteella, se nostaa selkäevänsä pystyyn ja pakenee. Kun myyrä havaitsee alueella lumikon pistävän hajun, sen käyttäytyminen muuttuu.
Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa osatutkimuksissa on verrattu pedon suoran signaalin, lumikon hajun, ja epäsuoran signaalin, pedon kohdanneen myyrän erittämän ”pelon hajun”, vaikutuksia metsämyyrän käyttäytymiseen ja lisääntymiseen.
Tutkimukset todensivat sen, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli samansuuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla. Hälytysferomonit kuitenkin näyttivät sisältävän eri informaatiota vaaran luonteesta. Kun toinen metsämyyrä oli kohdannut pedon, haju viestitti akuutista kohonneesta vaarasta, ja viestin saaneiden myyrien käyttäytyminen ja lisääntyminen muuttuivat, mutta eri lailla, kuin suoran pedonhajun vaikutuksen alaisena ollessaan.
Pelon hajun vaikutuksesta myyränaaraat lisääntyivät tehokkaasti kohonneesta petoriskistä huolimatta. Ilmiö on yhteensopiva niin sanotun ”terminaalivaiheen investointi” –hypoteesin kanssa. Tällöin eläimen kannattaa laittaa kaikki panokset lisääntymiseen, jos sen oma eloonjäämisen todennäköisyys on heikko.
Tutkimuksen biokemiallisessa osassa määritettiin ensimmäistä kertaa, mitkä yhdisteet säikähtäneen myyrän hajuissa välittävät informaation pelosta. Tutkimus antaa vahvan pohjan nisäkkäiden hälytysaineiden ja lajien yksilöiden välisen kommunikaation tutkimukseen, etenkin tutkimukseen, joissa tutkitaan vaikutuksia vaara uhkaa –tilanteissa.
Väitöstutkimus toteutettiin osin laboratorio-oloissa, osin luonnonoloissa laajoissa ulkotarhoissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.
Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations, numero 211, Jyväskylä 2020. ISBN 978-951-39-8135-8 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-8135-8, ISSN 2489-9003 XX.
Linkki tutkimukseen: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68490
FM Thorbjörn Sievertin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole" tarkastustilaisuus on torstaina 23.4.2020 kello 14 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Anders Angerbjörn Tukholman yliopistosta Ruotsista ja kustoksena on professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
HUOM! Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta ainoastaan verkkolähetyksenä. Voit osoittaa mahdolliset kysymyksesi tilaisuuden lopussa kustokselle numeroon puh. 050 539 9542.
Linkki lähetykseen (Zoom-sovellus): https://jyufi.zoom.us/j/924558269
Mobiililaitteella Meeting ID: 924 558 269
Lisätietoja:
Thorbjörn Sievert, thorbjorn.t.sievert@jyu.fi (englanniksi)
Professori Hannu Ylönen, hannu,j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme