Suun terveydenhuollossa tapahtumassa kansallinen itsepetos

Edelleen puolet suomalaisista hoidattaa suunsa yksityisellä sektorilla pääosin omalla rahallaan. Koko väestölle on vuonna 2002 laissa luvattu suun terveydenhuollon palvelut, mutta siihen ei ole osoitettu riittävästi julkisia resursseja.

− Päättäjät ovat linjanneet, että julkista rahaa ei tule suun terveydenhuoltoon lisää. Sote-uudistus tällä alalla tarkoittaakin sitä, että puolella siitä rahasta, jolla suomalaisten suita nyt hoidetaan, yritetään saada kaikkien suut hoidettua. Ei tule onnistumaan, sanoo Hyvinvointialan liiton toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

Palvelujen yhdenvertainen saatavuus on erityisesti suun terveydenhuollossa vääristynyt: rahalla pääsee yksityiselle, kun julkinen ei vedä. Mihin jäävät he, joille julkisen jonot ovat liian pitkät, mutta omaa rahaa ei ole käyttää?

− He jäävät kotiin, sillä suun ongelmat ovat usein oireettomia.  Tämä se vasta yhteiskunnalle kalliiksi tuleekin, toteaa Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen. 

− Joka toisella suomalaisella aikuisella on suussaan esimerkiksi jonkinasteinen krooninen tulehdus. Pitkälle edennyt hampaiden kiinnityskudosten tulehdus on yhteydessä moniin kansansairauksiimme. Se lisää infarktien riskiä ja huonontaa monien kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja reuman hoitotasapainoa.

Korjaava suun terveydenhuolto muodostaa kehittyneissä maissa 5-10 prosenttia kaikista julkisista terveydenhuollon menoista. Kustannuskasvun taitto ei siis ole näköpiirissä, jos suuhun ei nyt panosteta.

Liitot vaativat, että suomalaiset on saatava ennakoivasti suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

Lausunnoille lähetetyssä valinnanvapauslakiluonnoksessa esitetään, että kiinteän korvauksen piirissä olisi suuri määrä suun terveydenhuollon palveluja.

− Mittava kapitaation osuus ei sovellu suun terveydenhuoltoon. Se on kalliiden ja hyvin vaihtelevien toimenpiteiden ala. Kun jaettava raha on vieläpä onnettoman pieni, jokainen tietää, millaiseksi laatu silloin muodostuu. Vähällä rahalla on keskityttävä tulipalojen sammutteluun, eikä ennaltaehkäiseviin palveluihin pystytä panostamaan, Partanen sanoo.

− Ei pidä luulla, että tilanne koskisi vain yksityisiä valinnanvapauspalveluntuottajia. Myös julkisten hammashoitoloiden tulee pärjätä samalla korvauksella. Hoidon lopputulos olisi siis myös siellä sama, Rajakangas lisää.

Liittojen mukaan kiinteää korvausta voi soveltaa vain terveydentilan tarkastuksiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Muut toimenpiteet on korvattava hoitosuunnitelman mukaisesti suoriteperusteisesti. Muuten yritysten ei ole järkeä tulla valinnanvapaustuottajiksi, eikä valinnanvaraa tällöin ole.

− Tähän asti Kela-korvaukset ovat edes jossain määrin tukeneet ihmisten mahdollisuutta hakeutua hoitoon muualle kuin julkiselle. Kun ne poistuvat, yksityiselle voi mennä enää maksamalla hoidon sataprosenttisesti itse. Tähän pystyvät vain kaikkein varakkaimmat. He tulevat valitsemaan yksityisen myös jatkossa, jos julkiselle on uudistuksen jälkeenkin yhtä vaikea päästä. Lompakon paksuus merkitsisi siis jatkossa vielä enemmän kuin nyt, Rajakangas ja Partanen sanovat.

Suun terveydenhuollon valinnanvapauden on ehdotettu alkavan suoran valinnan palveluissa vuonna 2022. Liittojen mielestä suun terveydenhuollon järjestämisen organisointi ja rahoitusratkaisut tulee arvioida siirtymäaikana rauhassa uudelleen.
Suun terveydenhuollon Kela-korvauksia pitää nostaa siirtymäajaksi vähintään vuoden 2014 tasolle, jotta suomalaisten suun terveyden korjausvelka ei kasvaisi entisestään. Tämä tarkoittaisi noin 70 miljoonan euron lisäystä vuoden 2017 tasosta.

− Jos ja kun rahaa on vähän, pitää päättää missä se on tehokkaimmassa käytössä. On löydettävä sellaisia ratkaisuja, jotka kannustavat sekä kansalaisia että palveluntuottajia satsaamaan ennaltaehkäisyyn.

Lisätietoja:
Ulla-Maija Rajakangas, toimitusjohtaja, Hyvinvointialan liitto, p. 0400 374 164
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry, p. 040 518 5799

Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä ja neuvottelee alan yleissitovat työehtosopimukset. Liitto valvoo jäseniensä yhteisiä etuja. Se myös neuvoo jäseniään työoikeudellisissa ja elinkeinopolitiikan kysymyksissä. Liiton 1500 jäsentä työllistää 80 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Liiton jäsenet tuottavat mm. vanhuspalveluita, lasten ja nuorten palveluita, lääkäripalveluita, kuntoutusta, suun terveydenhuoltoa, päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä toimivat alan järjestötyössä. Hyvinvointialan liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsen. www.hyvinvointiala.fi

LPY on lääkäripalveluyritysten yhteistyöverkosto. Sen jäsenet ovat yksityisiä lääkärikeskus-, sairaala-, hammaslääkäri-, kuvantamis- ja laboratorioyrityksiä. LPY osallistuu terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen, ottaa kantaa lainsäädäntömuutoksiin sekä nostaa esille toimialan kehitykselle tärkeitä näkemyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja vahvasti sitoutunut sen tavoitteiden toteuttamiseen. LPY on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. www.lpy.fi