Vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen kertoo pettyneensä Orpon hallituksen kehysriihen alueiden elinvoimaan liittyviin päätöksiin. Vaikka yksittäisiä hyviä toimia löytyy, jää kokonaisuus vajaaksi.

Panimoalaan kohdistuu useita veronkorotuksia, kun hallitus aikoo korottaa sekä virvoitusjuomien valmisteveroa että yleistä arvonlisäveroa. Yleisen arvonlisäveron korotus kiristää panimojuomien verotusta.

Hallituksen kehysriihen linjauksissa eräs vakavimmista virheistä on terveyskeskuksen hoitotakuun peruuttaminen. Suomi ampuu itseään jalkaan, kun se heikentää perusterveydenhuoltoa ja suosii suuria terveysjättejä, sanoo kansanedustaja Aki Lindén.

Vuosi 2023 oli Helsingin Messukeskuksessa toiminnantäyteinen. Ohjelma toteutui täysipainoisesti ensimmäistä kertaa pandemiakauden jälkeen. Vastuullisuus nousi tekemisen ytimeen, ja punaiseksi langaksi kiteytyi vahva kasvustrategia. Messukeskuksen vuodesta kertoo tänään julkistettu Suomen Messut Oyj:n vuosikertomus 2023.

Hallitus on päättänyt kehysriihessään palauttaa opiskelijat yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Kyseessä on merkittävä muutos opiskelijoiden tuloihin, jonka lisäksi alla on jo aiemmin hallituksen tekemät merkittävät leikkaukset opiskelijoiden toimeentulosta. SYL laskee, että jos asumisen tukea verrataan asumistuen tasoon ennen hallituksen jo toteuttamia leikkauksia, leikkauksen suuruus nousee yli 200 euroon kuukaudessa. - Eduskuntavaalien aikaan pääministeri Orpo sanoi koulutuksen olevan erityissuojelussa. Juuri päättynyt kehysriihi viimeistään todistaa, että koulutuksen erityissuojelus oli Orpon hallitukselle ja sivistyspuolue Kokoomukselle lähinnä vitsi ja tapa kalastella ääniä, sanoo Razmyar. Lisäksi hallitus leikkaa 100 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta ja 12 miljoonaa euroa toisen asteen oppilaiden oppimateriaalien korvauksista. - Hallituksen leikkaus ammatillisesta koulutuksesta osuu erityisesti niihin, joiden oman alan työt tulevat työuran aikana lo

Ammattiliitto Jytyn mielestä kehysriihen päätökset vaikeuttavat työuran aikaista osaamisen kehittämistä, pienipalkkaisten asemaa ja sote-alan henkilöstökriisiä.

Suomen startup-yhteisö antaa kiitosta hallitukselle sen tekemistä talouspoliittisista linjauksista erittäin vaikeassa taloustilanteessa. Suomen talous on käännettävä kohti uutta nousua, menot on mitoitettava tulojen mukaan ja sen vuoksi hallituksen tekemät vaikeatkin päätökset ovat välttämättömiä.

Hallitus sai tänään päätökseen kehysriihineuvottelunsa. Sosiaali- ja terveysalalla säästöjä haetaan muun muassa laskemalla ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta ja aikaistamalla sote-järjestöjen rahoitukseen kohdentuvia leikkauksia. HALI vaatii huolellista vaikutusarviointia ennen sopeutustoimien toteutusta.

Kansanedustaja ja Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kertoo pettyneensä hallituksen kehysriihessä hallituksen haluttomuuteen puuttua tehottomiin ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin.

- Kehysriihen suursäästöt kertovat siitä, että hallituksen talouspolitiikan pohja on pettänyt. Alijäämä kasvaa, koska verotulokertymä pienenee. Rakennusala on taantumassa ja työttömyys on kasvussa, toteaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen. - Orpon hallitus sopeuttaa Suomea supistuvaan kansantalouteen. Päädymme epäoikeudenmukaisten leikkausten kierteeseen. Hallitus ei tarttunut kehysriihessä keinoihin, joilla sopeutuksen taakkaa jaettaisiin oikeudenmukaisesti. - Yritystukia ei ole perusteellisesti perattu eikä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta korjata, vaikka se tuottaisi yli 400 miljoonaa ilman haitallisia kasvuvaikutuksia taloudelle, Tuppurainen sanoo. - Miksi hallituksella ei edelleenkään ole rohkeutta puuttua yritysten ja varakkaiden omistajien tukiin ja etuisuuksiin, vaikka on sanottu, että nyt leikkaukset koskevat kaikkia? Sen sijaan Orpon hallitus päätti leikata jälleen sairailta, vammaisilta, lapsilta, vanhuksilta, maahanmuuttajien kotoutu

Vihreät on äärimmäisen pettynyt hallituksen kyvyttömyyteen huomioida luontokatoa kehysriihessään. Hallitukselta kaivattaisiin runsaasti toimia luonnon puolesta, mutta hallitus ei tee mitään, ihmettelee vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen.

Hoitajamitoituksen ja hoitotakuun väljentäminen auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita. Kuntien normien keventäminen jää jatkovalmistelun varaan.

Hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin on perusteltu toimi, mutta talouskasvun turvaamiseksi sen olisi hyvä tulla voimaan vasta ensi vuoden alussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen hallituksen kehysriihen ratkaisuja.

Hallitus on päättänyt tehdä rajut lisäleikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vihreiden kansanedustajan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen ja puolueen varapuheenjohtaja Bella Forsgrénin mukaan hallituksen lisäleikkaukset murentavat Suomen sote-palveluiden pohjaa ja vaarantavat kansalaisten lakisääteiset sote-palvelut.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päätti kokouksessaan jakaa 1,3 miljoonaa euroa ikääntyneiden helsinkiläisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin hankkeisiin.

Kehysriihessä päätetty leikkaus sotejärjestöjen valtionavustuksiin heikentää järjestöjen toimintaedellytyksiä vakavalla tavalla.

Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Fatim Diarra (vihr.) kritisoi kovaan ääneen hallituksen kehysriihen lopputuloksia, joita Diarra kuvailee tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta kylmääviksi.

Hallitus toi kehysriihessä pöytään uusia koulutukseen, lapsiin ja nuoriin kohdistuvia leikkauksia, kun maksuton toinen aste romuttuu ja opiskelijoiden talouspaineet kasvavat asumisen tuen leikkaantuessa. Vihreiden sivistysvaliokunnan jäsen, eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Inka Hopsu muistuttaa, että Kokoomus lupasi ennen hallituskautta pitävänsä huolta, ettei koulutuksesta leikata.

Hallituksen päätökset veronkorotuksista näivettävät ruoka-alan kasvua ja investointeja sekä syövät kuluttajien ostovoimaa.

Kehysriihessä päätetty leikkaus sotejärjestöjen valtionavustuksiin heikentää järjestöjen toimintaedellytyksiä vakavalla tavalla.