Vuosikertomus

1.1.–31.12.2025

2025

2Vuosikertomus 2025 Sisältö

Sisältö

3 VUOSIKERTOMUS 2025

3 Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4 Taloudellinen kehitys

5 Toimitusjohtajan katsaus

8 Strategia, missio, visio ja arvot

11 Avainluvut 2025

12 HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

13 Työllisyysrahaston tehtävät

16 Sidosryhmäyhteistyö

18 Asiakaspalvelu

20 Työttömyysvakuutusmaksut

28 Aikuiskoulutusetuudet

33 Talous

36 Sijoitustoiminta

39 Vastuullisuus

54 Riskienhallinta

56 Henkilöstö

60 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

61 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

74 Palkitsemisraportti

80 TILINPÄÄTÖS

81 Tilinpäätös (IFRS) 2025

81 Laskelma nettovarallisuuden

muutoksesta

84 Tilinpäätöksen liitetiedot

125 Tilintarkastuskertomus

130 Riippumattoman tilintarkastajan

raportti Työllisyysrahaston

ESEF-tilinpäätöksestä

3Vuosikertomus 2025

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja alentavan vaikutuksen

vuoksi maksamamme rahoitusosuudet pienenivät, vaikka

työttömyysaste oli viime vuotta korkeampi.

Koko vuoden yhteenlaskettu

asiakastyytyväisyysindeksi

(CSAT) nousi tasolle 89 (88) %.

Rahoitimme työttömyys-

ja eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia

yhteensä

2 637

miljoonalla eurolla.

Aikuiskoulutusetuuksien

alasajo on edennyt

aikataulun mukaisesti

ja maksamme viimeiset

tuet alkuvuonna 2026.

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4Vuosikertomus 2025 Taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys

Työllisyysrahaston keräämien työttömyys-

vakuutusmaksujen kertymä jäi vuoden ai-

kana ennakoidusti vertailukautta selkeästi

matalammaksi. Tämä johtui siitä, että

työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin

vuodelle 2025 Työllisyysrahaston esityksen

mukaisesti.

Rahaston edunsaajilleen maksamat rahoi-

tusosuudet alentuivat myös selkeästi edel-

lisvuoteen verrattuna huolimatta vertailu-

kautta korkeammasta työttömyysasteesta.

Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja

alentavat vaikutukset ovat alkaneet näkyä

vuoden 2025 aikana.

Vuositulos (nettovarallisuuden muutos) jäi

matalampien työttömyysvakuutusmaksu-

jen ja heikon työttömyystilanteen vuoksi

ennakoidusti alijäämäiseksi, mutta alijää-

mä oli pienempi kuin vertailukautena.

Luvut ovat miljoonina euroina.

Taloudellinen kehitys 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 1 907 2 347

Maksetut rahoitusosuudet ja hallintokulut -2 668 -3 163

Nettorahoitustuotot 32 67

Nettovarallisuuden muutos -729 -749

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 857 1 513

Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 354 447

Lyhtaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 599 599

Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 69 89

Nettovarallisuus 543 1 272

Työttömyysvakuutusmaksu-% (yhteismäärä)* 1,21 % 1,61 %

Palkkasumman muutos-%** 2,1 % 2,2 %

Työttömyysaste (keskimäärin) 9,7 % 8,4 %

Sijoitustuotto-% 2,9 % 4,2 %

*Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu-% ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu-%

yhteensä.

**Raportointikauden kumulatiivisen palkkasumman muutos edellisvuoden vastaavaan palkkasummaan.

Lasketaan palkoista , joista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua.

5Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

Vuonna 2025 vallitsi geopoliittinen epä-

varmuus, Suomen talous kehittyi oletettua

heikommin ja työttömyys kasvoi. Tämä hei-

jastui myös Työllisyysrahaston talouteen

alijäämänä. Hoidimme työttömyysturvan ja

muun sosiaaliturvan rahoitus- ja toimeen-

panotehtävämme onnistuneesti. Toteutim-

me strategian mukaisia kehityshankkeita

mm. uudistamalla IT-alustapalveluita ja

-kyvykkyyksiä. Asiakastyytyväisyytem-

me säilyi korkealla tasolla ja paransimme

henkilöstötyytyväisyyttämme.

TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ON

EDELLEEN EPÄVARMUUTTA

Geopolitiikkaan ja maailmantalouden kehi-

tykseen liittyi useita epävarmuustekijöitä

vuonna 2025, kuten Ukrainan sodan jatku-

minen ja epävakaus Lähi-Idässä. Tulliky-

symykset ja kauppasotien mahdollisuus

aiheuttivat epävarmuutta myös Suomen

talouteen.

Suomen taloudellinen toimintaympäristö,

erityisesti työttömyyden osalta, heikkeni

edelleen vuonna 2025. Toisaalta Euroopan

keskuspankki laski ohjauskorkoja ja inflaa-

tio oli erittäin vähäistä Suomessa. Vuoden

aikana elinkeinoelämän luottamisindikaat-

torien näkymät paranivat. Lisäksi talousen-

nusteiden näkymä on yleisesti hieman

paraneva vuodelle 2026, joskin tulevaa

kehitystä on vaikea ennustaa.

KORKEA TYÖTTÖMYYS JA ALENNETUT

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

PAINOIVAT RAHASTON TULOSTA

Historiallisen alhaiselle tasolle alennettu

työttömyysvakuutusmaksujen taso sekä

korkea työttömyys vaikuttivat heikentäväs-

ti Työllisyysrahaston talouteen. Rahaston

taloudellinen tulos oli selkeästi alijää-

mäinen vuonna 2025. Hallitusohjelman

säästötoimet vaikuttivat työttömyystur-

vamenoihin laskevasti. Sen seurauksena

Toimitusjohtajan katsaus

6Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

Työllisyysrahaston rahoitusmenot olivat

aiempia vuosia alhaisemmat, vaikka työttö-

myysaste oli korkeampi. Työllisyysrahaston

maksuvalmius säilyi hyvänä läpi vuoden.

Vuodelle 2026 Työllisyysrahaston esityk-

sestä työttömyysvakuutusmaksujen mak-

sutasoa nostetaan 0,6 prosenttiyksiköllä,

yhteismäärältään tasolle 1,8 prosenttia.

Muutoksella tuetaan rahaston taloutta ja

etuusmenojen rahoitusta. Korotuksesta

huolimatta työttömyysvakuutusmaksujen

taso säilyy selvästi pitkän aikavälin keski-

arvoa matalampana.

LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEILLA

VAIKUTUKSIA RAHASTOON

Työllisyysrahastoa koskevan lainsäädän-

nön muutoshankkeita on vuoden aikana

ollut käynnissä useita: työttömyysetuuk-

sien rahoituslain uudistaminen, yleistuki,

yhdistelmävakuutus, lomautusilmoitusajan

lyhentäminen sekä koulutuskorvauksen

lakkauttaminen. Vuoden aikana selvitettiin

myös ansioturvan universaalimallia, mutta

Suomen hallitus päätti, että selvitysten poh-

jalta ei toistaiseksi käynnistetä jatkoval-

mistelua. Olemme osallistuneet sosiaali- ja

terveysministeriön johdolla valmisteluihin

sekä kommentoineet lakiesitysluonnoksia

ja muistioita sekä antaneet lausuntoja.

Joulukuussa 2025 eduskunta hyväksyi

koulutuskorvauksen lakkauttamisen.

Koulutuskorvaus on ollut noin 10 miljoonan

euron pieni toimeenpanotehtävä ja sen on

kokonaan rahoittanut valtio. Korvauksen

lakkauttaminen ei vaikuta Työllisyysra-

haston tulojen ja menojen tasapainoon eikä

aiheuta henkilöstömuutoksia. Koulutuskor-

vausta maksetaan vielä vuoden 2025 koulu-

tuksista, muttei enää vuodelta 2026.

Yleistukea koskeva lakiesitys hyväksyttiin

eduskunnassa joulukuussa 2025. Työttö-

myysturvan puolelta yleistuki yhdistää työ-

markkinatuen ja peruspäivärahan samaksi

etuudeksi, joista jälkimmäisestä Työllisyys-

rahasto on rahoittanut pääosan. Rahoitus-

vastuut säilyvät muutoksessa määrällisesti

ennallaan. Muutoksella ei ole vaikutusta

työttömyyskassojen kautta kulkevaan

ansioturvaan tai sen rahoitukseen, josta

päävastuu on Työllisyysrahastolla.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja yh-

distelmävakuutus ovat valmistelussa. Jos

molemmat toteutuisivat, voisivat ne lisätä

rahaston vastuulla olevia menoja kym-

menestä viiteenkymmeneen miljoonaan

euroa. Yhdistelmävakuutus olisi toteutues-

saan uusi rahoitettava kokonaisuus Työlli-

syysrahastolle. Valmisteilla on myös työttö-

myysetuuksien rahoituslain uudistaminen.

Syksyllä 2025 Suomen hallitus päätti bud-

jettiriihessä käynnistää tarkastelun talou-

den suhdanteita tasaavista mekanismeista

ja muun muassa Työllisyysrahaston roo-

lista suhdannepolitiikan toteuttamisessa.

Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriön

johdolla käynnistettiin työryhmä, jonka

sihteeristössä myös Työllisyysrahastolla

on edustus. Työryhmän toimikausi päättyy

huhtikuussa 2026.

7Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

STRATEGISIA TAVOITTEITA KOHTI IT-

KYVYKKYYKSILLÄ JA TEKOÄLYLLÄ

Vuonna 2025 toteutimme Työllisyysrahas-

ton strategiaa seuraten tiiviisti alkuvuonna

luotua mittaristoa toteutumisen etene-

misestä. Strategisina tavoitteinamme on

tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita

luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa

tuottavuutta ja tehokkuutta.

Vuoden aikana siirsimme onnistuneesti

IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja ra-

kensimme samalla uusia alustakyvykkyyk-

siä. Uudistus auttaa meitä digikehittämi-

sessä tulevaisuudessa., kun rakennamme

entistä asiakaslähtöisempiä ja tehokkaam-

pia palveluita. Esimerkkinä tästä on työt-

tömyysvakuutusmaksupalveluidemme

modernisointityö.

Aikuiskoulutustuen alasajo on jatkunut

laissa säädetyn aikataulun mukaises-

ti. Lakkautuksen siirtymäaika päättyi

31.12.2025. Maksettujen tukien määrä alen-

tui selvästi viime vuodesta. Alkuvuonna

2026 maksamme viimeiset tuet ja sen jäl-

keen aineistot arkistoidaan ja tietojärjestel-

mät ajetaan alas. Muutos on näkynyt myös

organisaatiossamme: vuoden 2023 lopusta

rahaston henkilöstömäärä on pienentynyt

29 % ja oli 124 vuoden 2025 lopussa. Asia-

kastyytyväisyys on pysynyt koko alasajon

ajan erinomaisella tasolla.

Vuoden 2025 aikana koulutimme laajasti

henkilöstöämme tekoälyn hyödyntämisestä

vastuullisesti. Vuoden aikana henkilöstö

aloitti kokeilut eri tekoälytyökaluilla, joiden

tavoitteena on toimia työn tukena ja tehos-

taa toimintaamme. Syvennämme tavoit-

teellisesti tekoälyn hyödyntämistä osana

työtehtäviämme vuoden 2026 aikana.

KATSE TULEVAAN

Vuosi 2025 sisälsi monia muutoksia ja vai-

heita. Vuoden lopussa rahaston pitkäaikai-

nen toimitusjohtaja Janne Metsämäki jäi

hyvin ansaitulle eläkkeelle. Uudeksi toimi-

tusjohtajaksi Työllisyysrahaston hallitus

valitsi rahaston talous- ja rahoitusjohtaja

Karo Nukarisen, joka aloitti toimitusjohtaja-

na 1.1.2026.

Vuoden aikana olemme saaneet paljon

aikaiseksi. Tärkein tekijä onnistumisten

takana on osaava ja kyvykäs henkilöstö. Si-

toutunut ja laadukas tekeminen on näkynyt

esimerkiksi työn sujuvuutena ja erinomai-

sena asiakaspalveluna. Yhdessä on hyvä

suunnata tulevaan ja tuoda turvaa työn

muutoksissa myös vuonna 2026.

Lämmin kiitos vuodesta 2025 kaikille työl-

lisyysrahastolaisille ja sidosryhmillemme.

Karo Nukarinen

toimitusjohtaja

8Vuosikertomus 2025

Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia sisältää mis-

sion, vision, strategiset tavoitteet, arvot

sekä muutosvoimat. Työllisyysrahaston

hallitus arvioi strategian päivittämisen tar-

peita vuosittain. Vuonna 2025 tehty arvioin-

ti ei johtanut muutoksiin strategiassa.

Missiomme on tuoda turvaa työn muu-

toksissa. Visionamme on olla arvostettu

ja tehokas sosiaaliturvan toimeenpanija.

Arvomme ovat Asiakkaamme ensin;

Uudistamme, kehitymme, toimimme;

Olemme yhtenäinen joukkue.

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

MISSIO

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

VISIO

Arvostettu ja tehokas

sosiaaliturvan toimeenpanija

ARVOT

Asiakkaamme ensin

Uudistamme, kehitymme,

toimimme

Olemme yhtenäinen joukkue

9Vuosikertomus 2025 Strategia, missio, visio ja arvot

Strategiset tavoitteemme ovat:

• Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan

palveluita luotettavasti ja laadukkaasti

• Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta

Lisäksi strategiset tavoitteet pitävät sisäl-

lään erinomaisen asiakas- ja henkilöstöko-

kemuksen tavoittelun.

Tunnistetut Työllisyysrahastoon vaikutta-

vat keskeiset muutosvoimat:

• Turvallisuusympäristö

• Suomen julkinen talous

• Sosiaaliturvan muutokset

• Tehtävien jako julkishallinnossa

• Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat

lainsäädäntömuutokset

• Työllisyyden kehitys

• Väestönkehitys ja huoltosuhde

• Työttömyysturvan rahoitus

• Työlainsäädännön uudistukset

• Työmarkkinajärjestöjen rooli

• Digitalisaatio ja tekoäly

Arvioimme muutosvoimia vuoden 2025 ai-

kana ja katsoimme niiden edelleen olevan

soveltuvia ja olennaisia.

Vuonna 2025 keskityimme strategian toi-

meenpanoon. Alkuvuodesta rakensimme

monitahoisen strategiaseurannan mittaris-

ton, jolla keskeisimpien kokonaisuuksien

toteuttamisen edistymistä on seurattu.

Vuoden aikana edistimme erityisesti kahta

suurta strategista tekemisen kokonaisuutta:

IT-palveluiden siirto uudelle toimittajalle ja

hallitusohjelman mukainen aikuiskoulu-

tustuen alasajo.

10Vuosikertomus 2025 Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia

Visio

Arvostettu ja

tehokas

sosiaaliturvan

toimeenpanija

Asiakkaamme

ensin

Uudistamme

Kehitymme

Toimimme

Olemme

yhtenäinen

joukkue

Arvot

Missio

Tuomme turvaa työn

muutoksissa

Työmarkkinajärjestöjen rooli

Turvallisuusympäristö

Suomen julkinen talous

Sosiaaliturvan muutokset

Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat lainsäädäntömuutokset

Työllisyyden kehitys

Väestönkehitys ja huoltosuhde

Työttömyysturvan rahoitus

Työlainsäädännön uudistukset

Muutosvoimat

Nostamme tuottavuutta

ja tehokkuutta

Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan

palveluita luotettavasti ja laadukkaasti

Strategiset tavoitteet

Digitalisaatio ja tekoäly

Tehtävien jako julkishallinnossa

Erinomainen asiakaskokemus

Erinomainen henkilöstökokemus

11Vuosikertomus 2025

Avainluvut 2025

Avainluvut

Luvut ovat miljoonina euroina.

Tulot 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Työnantajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 1159 1 326 1 412 766 571 -195 -25 %

Palkansaajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 1 241 1 424 1 490 806 607 -198 -25 %

Valtion ja kuntien osuudet 911 717 704 752 700 -51 -7 %

Muut työnantajamaksut* 23 23 21 24 29 5 19 %

Tulot yhteensä 3 335 3 490 3 627 2 347 1 907 -440 -19 %

Menot 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Työttömyyskassat, työllisyysrahaston osuudet -1 463 -1 039 -1 098 -1 238 -1 063 -175 -14 %

Työttömyyskassat, valtion osuudet -909 -714 -700 -747 -699 -48 -6 %

Eläketurvakeskus -902 -596 -600 -722 -659 -64 -9 %

Kansaneläkelaitos -239 -243 -263 -168 -94 -73 -44 %

Aikuiskoulutusetuudet -186 -189 -201 -212 -77 -135 -64 %

Työllisyysalueet 0 0 0 0 -5 5

Työ- ja elinkeinoministeriö -14 -20 -30 -32 -30 -2 -6 %

Valtion Eläkerahasto -11 -8 -8 -10 -10 0 0 %

Hallintokulut -26 -23 -34 -34 -31 -3 -8 %

Menot yhteensä -3 750 -2 832 -2 934 -3 163 -2 668 -495 -16 %

Nettorahoitustuotot 3 -34 69 67 32 -35 -52 %

Nettovarallisuuden muutos -412 625 763 -749 -729 19

Nettovarallisuus 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 1 339 1 885 1 869 1 513 857 -656 -43 %

Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 679 818 859 447 354 -93 -21 %

Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 1 299 1 299 599 599 599 0 0 %

Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 86 146 109 89 69 -20 -22 %

Nettovarallisuus 633 1 258 2 021 1 272 543 -729 -57 %

* Muut työnantajamaksut sisältävät työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset.

Hallituksen

toimintakertomus

13Hallituksen toimintakertomus 2025

Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston

tärkeimmät tehtävät ovat

työttömyysetuuksien rahoitus,

työttömyysvakuutusmaksujen

määrääminen ja perintä sekä

aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen.

Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,

joita maksavat kaikki työnantajat ja pal-

kansaajat. Määräämme työttömyysva-

kuutusmaksut työnantajan tulorekisteriin

ilmoittamien tietojen perusteella. Eduskun-

ta vahvistaa maksuprosentit hyväksymällä

maksuja koskevan lain vuosittain.

Rahastolla on sen varojen ja velkojen ero-

tuksena muodostuva suhdannepuskuri,

jonka avulla pyrimme turvaamaan mak-

suvalmiutta ja vakaata maksukehitystä.

Puskurin avulla voidaan tasata maksujen

nousupainetta, kun työttömyysturvan me-

not kasvavat.

Vuonna 2025 keräsimme työttömyysvakuu-

tusmaksuja yhteensä 1 178 (1 571) miljoonaa

euroa. Työnantajien osuus oli yhteensä

571 (766) miljoonaa euroa ja palkansaajien

osuus oli 607 (806) miljoonaa euroa. Lisäk-

si työnantajien maksamat omavastuu- ja

muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain

mukaiset vähennykset olivat yhteensä 29

(24) miljoonaa euroa. Valtion tilitykset olivat

605 miljoonaa euroa ja kuntien 95 miljoonaa

euroa. Keräsimme maksuja yhteensä 1 907

(2347) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Työllisyysrahaston rahoittamia etuuksia

ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan

maksamat työttömyyspäivärahat, ansio-

päivärahoihin liittyvät eläkemaksut sekä

rahaston itsensä maksama aikuiskoulutus-

tuki. Toimimme myös työsuhteen päätty-

misriita-asioissa maksettavan korvauksen

ja työntekijän saamien työttömyyspäivära-

hojen yhteensovituksen asiantuntijoina.

Vuonna 2025 rahoitimme työttömyyskasso-

jen maksamaa työttömyysturvaa yhteensä

1762 (1 985) miljoonaa euroa, sisältäen val-

tion ja kuntien osuudet. Laskua edellisvuo-

teen oli 11,2 % mikä johtuu erityisesti halli-

tusohjelman toimenpiteiden vaikutuksista.

Työllisyysrahaston osuus rahoituksesta oli

1 063 (1 238) miljoonaa. Työttömyysvakuu-

tusmaksuilla rahoitettavan osuuden las-

kuun vaikutti rahaston vastuulla olevien lo-

mautuspäivärahojen madaltuminen 22,1%,

eli 81 miljoonaa euroa. Työllisyysrahasto,

14Hallituksen toimintakertomus 2025 Työllisyysrahaston tehtävät

valtio ja kunnat kattavat yhteensä noin

94,5 % työttömyyskassojen rahoituksesta.

Loppuosa kassojen rahoituksesta kertyy

jäsenmaksuista.

Maksoimme perusturvan osuuden kassaan

kuulumattomista palkansaajista Kelalle yh-

teensä 94 (167) miljoonaa euroa ja maksoim-

me palkkaturvan osuuden työ- ja elinkein-

oministeriöön yhteensä 30 (27) miljoonaa

euroa.

Osallistuimme työeläkekustannuksiin

maksamalla Eläketurvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle ansiosidonnaiselta

päiväraha-ajalta sekä vuorotteluvapaan ja

aikuiskoulutustuen maksuajalta kertyvän

työeläkkeen yhteensä 668 (732) miljoonaa

euroa vuonna 2025.

Rahoitamme 55 vuotta täyttäneiden muu-

tosturvapakettia, joka koostuu muutostur-

vakoulutuksesta ja muutosturvarahasta.

Maksoimme muutosturvakoulutuksen

kustannukset työllisyysalueille yhteensä

5miljoonaa euroa ja tilitimme työntekijälle

maksettavan muutosturvarahan kassoille ja

Kelalle yhteensä 14 (12) miljoonaa euroa.

Maksoimme aikuiskoulutustukea 15 144

(31796) henkilölle yhteensä 77 (203) miljoo-

naa euroa. Aikuiskoulutusetuuksien lak-

kautuksen vuoksi vuonna 2025 tukea voitiin

myöntää enää palkansaajille ja päätoimisille

yrittäjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat

alkaneet viimeistään 31.7.2024. Lakkautuk-

sen siirtymäaika päättyi 31.12.2025.

Myönsimme ammattitutkintostipendejä 148

(23 009) henkilölle vuonna 2025. Maksoim-

me stipendejä yhteensä 0,1 (9,6) miljoonaa

euroa. Ammattitutkintostipendejä voitiin

myöntää enää 31.7.2024 mennessä suorite-

tun ammatillisen tutkinnon perusteella.

Vuonna 2025 maksoimme rahoitusosuuksia

(sis. rahaston hallintokulut) yhteensä 2 668

(3 163) miljoonaa euroa.

Työllisyysrahaston toimintaa valvoo

Finanssivalvonta.

milj.

euroa %

Työllisyysrahaston rahoitus

työttömyyskassoille

Työttömyysaste %

Työttömyyskassoille maksetut

valtion ja kuntien osuudet, milj. euroa

Työttömyyskassoille maksetut

Työllisyysrahaston osuudet, milj. euroa

500

1000

1500

2000

2500

2021 2022 2023 2024 2025

7,7 %

6,8 %

7,2 %

909

714

700

1 463

1 039

1 098

8,4 %

9,7 %

747

699

1 063

1 238

15Hallituksen toimintakertomus 2025

Työnantajat

rahoittaa osuuden

työttömyysturvasta

verovaroin.

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

Lisäksi he maksavat

tietyissä tilanteissa

omavastuu- tai muutosturva-

työsuhteen päättymisriitojen

ja työsopimuslain mukaisesta

yhteensovituksesta.

Valtio

Palkansaajat

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

607

milj. €

Kerätyt

maksut

1 907

milj. €

600

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Vuoden 2025 luvut

Rahoitamme aikuiskoulutusetuuksia.****

milj. €

1 063

milj. €

699

Maksetut

rahoitusosuudet*

* Sisältää hallintokulut

Suhdanne-

puskurissa

netto-

varallisuutta

yhteensä

543

milj. €

2 668

milj. €

605

milj. €

maksun sekä korvauksen

Suhdannepuskurin

nettovarallisuus

pieneni

729 milj. €

milj. €

** Valtionvarain-

ministeriön rahoittama

*** Muutosturvarahan

menot sisältyvät

kassojen ja Kelan lukuihin.

milj. €

Kunnat

rahoittavat osuuden

työttömyysturvasta, kun

kesto on yli 100 päivää.

Hoidamme jäsenvaltioiden

välisen ansiosidonnaisen

päivärahan kustannusten

jakamisen yhteensä

0,2 miljoonaa euroa.

**** Sisältää

aikuiskoulutustuen ja

ammattitutkinstostipendin

Maksamme ansiosidonnaisen

päivärahan osuuden työttömyys-

kassoille.

Maksamme työttömyysturvan,

aikuiskoulutustuen ja vuorottelu-

vapaan ajalta kertyneen eläketurvan

Eläketurvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle.

Maksamme peruspäivärahan

osuuden Kelalle.

Maksamme palkkaturvan osuuden

työ- ja elinkeinoministeriöön.

Rahoitamme koulutuskorvausta

(esim. kunnat, seurakunnat ja

säätiöt ovat oikeutettuja).**

Maksamme muutosturvakoulutuksen

kustannukset työllisyysalueille.***

Netto-

rahoitus-

tuotot

Maksamme valtion ja kuntien

osuuden työttömyysturvasta

työttömyyskassoille.

668

milj. €

Työllisyysrahasto

16Hallituksen toimintakertomus 2025 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö

Työllisyysrahasto toimii

laajasti yhteistyössä

monien eri tahojen kanssa.

Lakisääteisten tehtävien

hoitamisessa teemme tiivistä

yhteistyötä eri ministeriöiden,

erityisesti sosiaali- ja terveys-,

työ- ja elinkeino- sekä

valtiovarainministeriön kanssa.

Olemme osa lakisääteistä sosiaalivakuu-

tusta. Työttömyyskassat, Kela, Eläketurva-

keskus, Tapaturmavakuutuskeskus sekä

työeläkeyhtiöt ovat toimeenpanotehtä-

vissämme yhteistyökumppaneitamme.

Tehtävämme maksuvalmiuden turvaajana

edellyttää hyvää ja toimivaa yhteistyötä

pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Työ-

markkinakeskusjärjestöt ovat edustettuina

Työllisyysrahaston hallinnossa ja lisäksi

teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Vuoden 2025 aikana systematisoimme ta-

paamme tehdä sidosryhmätyötä: Etenimme

vuosikellon mukaisesti kohti asettamiam-

me tavoitteita. Sidosryhmäyhteistyötä teke-

vien kanssa varmistimme yhteisen tilan-

nekuvan, toteutimme sovittuja yhtenäisiä

toimintatapoja ja työskentelimme yhdessä

rahaston teemojen äärellä. Vuoden 2025

aikana olemme osallistuneet työryhmiin,

kuulemisiin ja antaneet lausuntoja meitä

koskeviin lausuntopyyntöihin.

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan kaksi

kertaa vuodessa eduskuntaan ja ministeri-

öihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnas-

ta. Työllisyysrahaston ilmoittama toiminta

koskee lakisääteisiä tehtäviä, valmistelussa

olevia hankkeita ja ajankohtaisia asioita.

Vuoden 2025 aikana aiheitamme olivat

muutosturva ja ikääntyneiden työllistymi-

sen edistäminen, yhdistelmävakuutuksen

mahdolliset toteuttamistavat, aikuiskou-

lutustuki ja työttömyysturvan rahoitus,

yleistuen rahoitus sekä työttömyyskassa-

lain ja rahoituslain kokonaisuudistus. Avoi-

muusrekisteri-ilmoituksiimme voi tutustua

tarkemmin avoimuusrekisterin omassa

palvelussa.

Vuonna 2025 järjestimme kaikille sidosryh-

millemme yhteisen sidosryhmätilaisuuden,

jossa kerroimme rahaston ajankohtaisista

aiheista, kuten taloudesta ja digimatkas-

tamme. Kohtaamisten lisäksi tarjosimme

sidosryhmillemme ajantasaista tietoa

tehtävistämme ja toimeenpanoistamme

17Hallituksen toimintakertomus 2025

säännöllisillä ja kohdennetuilla uutiskir-

jeillä, tutustumistapaamisissa, sidosryhmä-

tilaisuudessamme ja verkkosivuillamme.

Vuonna 2025 tuotimme laajasti materiaalia

eri sidosryhmien tarpeisiin ja uudistimme

verkkosivujamme tiedontarjoamisen osal-

ta. Tuotimme saamiemme palautteiden ja

toiveiden perusteella laajasti materiaalia

sidosryhmien tarpeisiin. Vastaanotto uudis-

tetuille tietopaketeillemme on ollut hyvää.

Sidosryhmät ovat pitäneet niitä selkeinä ja

lisäarvoa tuottavina. Niiden tuella vuoropu-

helua on ollut hyvä jatkaa.

Neuvoimme ja palvelimme asiakkaita ja

sidosryhmiä asiointiin ja toimeenpanopro-

sesseihin liittyvissä asioissa webinaarien,

koulutusten, kohdennettujen uutiskirjeiden

ja selkeiden verkkosivusisältöjen muo-

dossa. Vuoden 2025 aikana kohdensimme

sisältöä asiakkaidemme lisäksi työttömyys-

kassoille, työllisyyspalveluiden henkilös-

tölle, työoikeusjuristeille ja oppilaitoksille.

Tapasimme myös säännöllisesti sosiaali-

vakuutusalan toimijoita edistääksemme

yhteisiä asioitamme ja toimeenpanon

tehokkuutta.

Teemme yhteistyötä muiden EU- ja Poh-

joismaiden sosiaaliturvalaitosten kanssa

yhteisissä kansainvälisissä foorumeissa.

Yhteistyön tavoitteena on pysyä ajan tasal-

la eri maiden sosiaaliturvarahoitusmalleis-

ta ja kertoa Suomen sosiaaliturvan rahoitta-

misen mallista.

Asiantuntijamme osallistuivat Pohjoismai-

seen työttömyysturvaseminaariin (NAF)

jonka järjestämisvastuu oli Ruotsilla. Se-

minaarissa käsiteltiin työttömyysturvaan

tehtyjä uudistuksia maittain, työvoiman

liikkuvuutta Pohjoismaissa, tietoturva-ai-

heita sekä tekoälyn hyödyntämistä työttö-

myysturvan toimeenpanossa.

Lisäksi osallistuimme ESIP:in (European

Social Insurance Platform) sosiaaliturva

organisaatioille suunnattuun (un)emplo-

yment-työtyhmän työhön ja ESIP forumiin,

jossa käsiteltiin sosiaaliturvan panosta

Euroopan kilpailukykyyn ja kasvuun.

Kansainvälisessä yhteistyössä olemme

lisäksi mukana myös NSFM:n (Nordisk So-

cialförsäkringsmöte), ISSA:n (International

Social Security Association) ja AEIP:n (The

European Association of Paritarian Institu-

tions) toiminnassa.

Haluamme olla medialle arvostettu yh-

teistyötaho ja tarjota luotettavaa tietoa

toimeenpanostamme. Julkaisimme vuo-

den aikana mediatiedotteita ja tarjosimme

verkkosivuillamme toimeenpanoomme

liittyvää tietoa.

Sidosryhmäyhteistyö

18Hallituksen toimintakertomus 2025

Asiakaspalvelu

Vuonna 2025

Työllisyysrahaston

asiakastyytyväisyyden

kokonaistulos (CSAT, customer

satisfaction index, tyytyväisten

ja erittäin tyytyväisten osuus

kaikista asiakkaista) säilyi

edellisvuosien tapaan korkealla

tasolla, 89 %.

TYÖNANTAJA-ASIAKKAAT

OLIVAT ERITYISEN TYYTYVÄISIÄ

PUHELINPALVELUUN, ASIOINTIPALVELUN

UUDISTUKSEN VALMISTELU JATKUU

Työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen

on ollut jo vuodesta 2019 täysin automati-

soitu prosessi, jonka ansiosta asiakasneu-

vonnan tarvetta esiintyy vain satunnaises-

ti. Tästä syystä asiakaskontaktien määrä

on ollut viime vuosina varsin maltillinen.

Vuonna 2025 vastasimme

työttömyysvakuutusmaksupalveluissa

• 6 723 (9 542) puheluun

• 3 245 (3 653) viestiin asiointipalvelussa

• 16 167 (17 185) sähköpostiin.

Työttömyysvakuutusmaksupalveluiden

asiakastyytyväisyyden kokonaistulos oli 83

(77) % vuonna 2025. Erityisen tyytyväisiä

työttömyysvakuutusmaksuasiakkaat olivat

henkilökohtaiseen palveluun: 90 (93) %

asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneis-

ta oli tyytyväisiä puhelimitse saamaansa

palveluun vuonna 2025.

Kokonaistyytyväisyyttä laski asiointipalve-

lu, jonka uudistamiselle on tarvetta. Tyy-

tyväisyys verkkoasiointiin jäi 37 (36) %:iin.

Asiakaspalvelun ohessa keskityimmekin

valmistelemaan työnantaja-asiakkaiden

asiointipalvelun uudistamisprojektin han-

kintaa. Hankintaan liittyen tarkensimme

vuonna 2024 tehtyä määrittelytyötä ja inte-

groimme Työllisyysrahaston uudet IT-ky-

vykkyydet osaksi hankinnan toteutusta,

varmistaaksemme hankinnan ja toteutus-

projektin sujuvuuden.

Asiakaspalvelu

19Hallituksen toimintakertomus 2025

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

SÄILYI ERINOMAISENA

LAKKAUTUKSEN EDETESSÄ

Aikuiskoulutusetuuksien lakkautuksen

siirtymäaikana asiakkaiden tarve henkilö-

kohtaiselle neuvonnalle säilyi loppuun asti.

Siirtymäajan edetessä myös asiakaskontak-

tien määrät lähtivät laskuun, kun tuensaaji-

en määrä väheni.

Vuonna 2025 vastasimme etuuspalvelussa:

• 4 581 (27 527) asiakaspuheluun

• 9 001 (29 423) asiakasviestiin

• 327 (2 796) sähköpostiin.

Asiakastyytyväisyyden turvaaminen oli

keskeinen tavoitteemme siirtymäajalla ja

onnistuimme siinä erinomaisesti. Aikuis-

koulutusetuuksien asiakastyytyväisyyden

kokonaistulos (CSAT) säilyi lakkauttami-

sesta huolimatta korkealla, 91 %:n tasolla.

94 (95) % meille soittaneista etuusasiak-

kaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun

vuonna 2025. Vuoden aikana aloimme ajaa

aikuiskoulutusetuuksien puhelinpalvelua

asteittain alas: lyhensimme palvelun au-

kioloaikoja, ja syksyllä 2025 korvasimme

perinteisen puhelinpalvelun takaisinsoitto-

palvelulla. Takaisinsoittojen käyttöönotto

mahdollisti palvelun joustavan järjestämi-

sen tilanteessa, jossa etuuspalvelun henki-

löstömäärää väheni vaiheittain.

Aikuiskoulutusetuuksien asiointipalvelun

asiakastyytyväisyys oli 92 (95) %. Vahvaan

tulokseen vaikuttivat ennen lakkautustie-

toa toteuttamamme laaja hakemuskäsit-

telyn automatisointi sekä systemaattinen

kehitystyö verkkoasioinnin sujuvuuden

parantamiseksi.

Asiakaspalvelu

20Hallituksen toimintakertomus 2025

Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää

ja perii työttömyys-

vakuutusmaksut sekä

valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuihin

liittyvien velvoitteiden

hoitamista.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-

lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien

rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-

kuutusmaksua maksavat 18–64-vuotiaat

työntekijät sekä heidän työnantajansa.

Työnantaja oli velvollinen maksamaan

työttömyysvakuutusmaksut, jos hänen

maksamansa palkat ylittivät 1 500 euroa

vuoden 2025 aikana. Yrittäjän palkasta

ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoi-

tettu osaomistaja on maksuvelvollinen,

mutta maksaa matalampaa palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusmaksun perusteena

olevana palkkana pidetään työ- tai virka-

suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota

tai muuta vastiketta, joka on maksettu

tai sovittu maksettavaksi korvauksena

työstä.

Työnantaja pidättää palkansaajan työttö-

myysvakuutusmaksun työntekijän palkas-

ta palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa

palkkatiedot tulorekisteriin. Työllisyys-

rahasto saa tiedot palkoista suoraan tu-

lorekisteristä ja määrää palkkatietojen

perusteella työttömyysvakuutusmaksut

työnantajan maksettavaksi. Laskutamme

maksut neljä kertaa vuodessa tammi-, huh-

ti-, heinä- ja lokakuussa kolmen edellisen

kuukauden palkanmaksun perusteella.

Hyödynnämme automaattista päätöksente-

koa laajasti työttömyysvakuutusmaksujen

määräämisessä. Automaattisesti muodos-

tettujen päätösten osuus kaikista työttö-

myysvakuutusmaksupäätöksistä oli noin

99 % vuonna 2025.

21Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN

MÄÄRÄ VUONNA 2025

Työttömyysvakuutusmaksuprosentit alen-

nettiin rahaston esityksen mukaisesti

vuodelle 2025. Maksujen alenemisen edel-

liseen vuoteen verrattuna mahdollistivat

hallitusohjelman kirjausten arvioitu menoja

alentava vaikutus ja kehysriihen päätökset,

näkymät taloudesta ja työllisyydestä sekä

suhdannepuskurin hyvä taso.

Vuonna 2025 työnantajien maksamat työt-

tömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 571

(766) miljoonaa euroa. Työnantajien mak-

samat omavastuu- ja muutosturvamaksut,

sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset

olivat yhteensä 29 (24) miljoonaa euroa.

Palkansaajien maksamat työttömyysva-

kuutusmaksut olivat yhteensä 607 (806)

miljoonaa euroa.

milj.

euroa

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2021 2022 2023

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajat

Palkansaajat

1 241

1 424

1 490

1 412

1 326

1 159

2 751

2 902

2024 2025

766

1 571

571

1 178

607

806

2 401

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2021

2023

2022

Työnantajat

Palkansaajat

Työttömyysvakuutusmaksujen

maksuprosentit

1,42 %

1,51 %

1,54 %

1,40 %

1,50 %

2024 2025

0,82 %

0,79 %

0,62 %

0,59 %

Työttömyysvakuutusmaksut

22Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS-

MAKSUPROSENTIT NOUSEVAT

VUONNA 2026

Elokuussa 2025 esitimme työttömyysva-

kuutusmaksun nostamista 0,6 prosenttiyk-

siköllä vuodelle 2026. Esitykseen maksujen

nostamisesta vaikuttivat ennuste suhdan-

nepuskurin alenemisesta, pienentyneiden

tulojen ja ennakoitua korkeamman työttö-

myysasteen vuoksi sekä näkymät taloudes-

ta ja työllisyydestä. Tasavallan presidentti

vahvisti vuoden 2026 maksuja koskevan

lain joulukuussa 2025.

Työttömyysvakuutusmaksuprosentit 2024 2025 2026

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,79 0,59 0,89

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,09 0,80 1,23

Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu 0,82 0,62 0,92

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,43 0,30 0,39

Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan

työttömyysvakuutusmaksu 0,27 0,20 0,31

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 0,65 0,43 0,72

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 0,71 0,49 0,79

(1) Palkkasummaan asti, joka summa on vuonna 2024 2 337 000 EUR; 2025 2 455 500 EUR ja 2026 2 509 500 EUR.

(2) Palkkasumman ylittävältä osalta, jonka summa on vuonna 2024 2 337 000 EUR; 2025 2 455 500 EUR ja 2026

2 509 500 EUR.

Työttömyysvakuutusmaksut

23Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTA

Työllisyysrahasto valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteiden

täyttymistä. Valvonnan tarkoituksena on

varmistaa, että työnantajien työttömyys-

vakuutusmaksun perusteeksi ilmoittamat

palkkatiedot vastaavat todellista palkan-

maksua ja että työttömyysvakuutusmaksut

saadaan kerättyä oikean suuruisina.

Valvonnassa tutkimme tulorekisteriin

ilmoitettujen palkkatietojen oikeellisuutta.

Jos havaitsemme, että työnantaja on ilmoit-

tanut palkkatietoja tulorekisteriin virheel-

lisesti tai muutoin poikkeavasti, olemme

yhteydessä työnantajaan ja selvitämme

tarkemmin palkkatietojen oikeellisuutta.

Valvonnassa havaittujen virheellisten palk-

katietojen syynä on useassa tapauksessa

virhe palkkahallinnon järjestelmässä, väärä

käsitys maksuvelvollisuudesta tai muu

erehdys. Neuvomme työnantajia maksuvel-

vollisuutta ja palkkojen ilmoittamista kos-

kevissa asioissa edistääksemme sitä, että

työnantajat ilmoittavat palkkatiedot oikein.

Tulorekisteritietojen lisäksi saamme

vuosittain Verohallinnolta tiedot verotar-

kastuksissa havaituista palkoista, joita

vertailemme tulorekisteriin ilmoitettuihin

tietoihin. Olemme yhteydessä työnantajaan,

jos palkkatietoja ei ole ilmoitettu tulorekis-

teriin. Hyödynnämme valvonnassa myös

muilta sosiaalivakuuttajilta ja viranomaisil-

ta saatuja tietoja työnantajista. Tarvittaessa

voimme määrätä työttömyysvakuutus-

maksun arvioimalla saatujen tietojen

perusteella.

Otimme tutkittavaksi 811 (1 099) valvontata-

pausta vuonna 2025. Määräsimme valvon-

nan perusteella lisämaksua maksettavaksi

yhteensä 218 666 (338 357) euroa ja palau-

timme maksuja 55 366 (19 188) euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

Otimme tutkittavaksi 811 (1 099)

valvontatapausta vuonna 2025.

24Hallituksen toimintakertomus 2025

KOULUTUSKORVAUS

Suomen hallitus antoi 9.10.2025 eduskunnal-

le esityksen koulutuskorvauksen lakkaut-

tamisesta. Tasavallan presidentti vahvisti

lain joulukuussa 2025. Lakkautuksen vuoksi

koulutuskorvausta ei myönnetä 1.1.2026 tai

sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. Vuo-

den 2025 koulutuspäiviltä korvausta pystyi

hakemaan tammikuussa 2026.

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on ollut

parantaa työnantajan mahdollisuuksia

järjestää työntekijöilleen heidän ammatil-

lista osaamistaan kehittävää koulutusta.

Koulutuskorvaukseen ovat olleet oikeutet-

tuja julkisen ja kolmannen sektorin työnan-

tajat, kuten kunnat, hyvinvointialueet, seu-

rakunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut,

yhdistykset ja säätiöt.

Työnantajat ovat voineet hakea koulutus-

korvausta Työllisyysrahastosta vuosittain

seuraavan kalenterivuoden tammikuun

loppuun mennessä. Olemme myöntäneet ja

maksaneet koulutuskorvauksen työnanta-

jan tekemän hakemuksen perusteella.

Vuonna 2025 maksoimme koulutuskorva-

usta 614 (602) työnantajalle noin 14,6 (11,5)

miljoonaa euroa. Korvaukseen oikeutetut

työnantajat hakivat korvausta yhteensä

594266 (512268) koulutuspäivän perus-

teella. Koulutuskorvausta saaneista työn-

antajista oli kuntia ja kaupunkeja 274 (264),

hyvinvointialueita 21 (21), yhdistyksiä ja

säätiöitä 178 (177), seurakuntia 94 (94), yli-

opistoja 10 (10) ja muita työnantajia 37 (36).

50 %

4 %

11 %

Maksetut koulutuskorvaukset

Hyvinvointialue

Yliopisto

28 %

Kunta

Yhdistys ja säätiö

Muut

1 %Seurakunta

14,6

milj. euroa

Työttömyysvakuutusmaksut

25Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN

OMAVASTUUMAKSU

Työllisyysrahasto voi määrätä ja periä

työnantajalta työttömyysturvan omavas-

tuumaksun, jos lähellä eläkeikää oleva

työntekijä on irtisanottu tai lomautettu ja

hän on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäk-

si tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla

rahoitamme irtisanomisista ja lomautuk-

sista aiheutuneita työttömyysturvamenoja.

Maksun määräytymisestä sekä maksun

perintämenettelystä säädetään työttömyy-

setuuksien rahoituksesta annetun lain

(1998/555) 8 a luvussa.

Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin, eli

niin sanottuun eläkeputkeen on pois-

tumassa. Samalla omavastuumaksujen

kerääminen päättyy. Uusi lakisääteinen

irtisanovan työnantajan muutosturvamak-

su korvaa siirtymäajan kuluessa omavas-

tuumaksut. Vuonna 1964 syntyneet ovat

viimeinen ikäluokka, joka voi päästä lisä-

päiville ja josta työnantaja on velvollinen

maksamaan omavastuumaksun. Omavas-

tuumaksun siirtymäaika päättyy viimeis-

tään vuonna 2035.

Heikentynyt työttömyystilanne sekä li-

säpäiväoikeuden ikärajojen muutokset

ovat vaikuttaneet omavastuumaksujen

tapausmäärien kasvuun. Vastaanotimme

noin 5 480 (3 900) uutta omavastuuasiaa

vuonna 2025, mikä on noin 41 % enemmän

kuin vuonna 2024. Määräsimme työnan-

tajalle omavastuumaksun noin 470 (370)

tapauksessa.

Merkitsimme omavastuumaksuja noin 8

(7) miljoonaa euroa vuonna 2025. Keski-

määräinen käsittelyaika maksupäätökseen

johtaneissa tapauksissa oli 85 (59) päivää.

IRTISANOVAN TYÖNANTAJAN

MUUTOSTURVAMAKSU

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan

muutosturvamaksun, jos työnantaja on ir-

tisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän

tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja

työntekijä on ollut työnantajan palvelukses-

sa vähintään viisi vuotta. Maksu ei koske

pienimpiä työnantajia, sillä työnantajan

työttömyysvakuutusmaksun alaisen palk-

kasumman tulee ylittää vuosittain tarkas-

teltava alaraja, joka on noin 2,3 miljoonaa

euroa vuonna 2024. Muutosturvamaksu

lasketaan irtisanomisvuotta edeltävän vuo-

den palkkasummasta.

Muutosturvamaksuilla rahoitamme työn-

tekijän muutosturvapakettia. Muutosturva-

paketti koostuu muutosturvakoulutuksesta

ja muutosturvarahasta. Työvoimaviran-

omainen järjestää irtisanotulle työntekijälle

kahden kuukauden palkkaa vastaavan

muutosturvakoulutuksen. Lisäksi Kela tai

työttömyyskassa maksaa yhden kuukau-

den palkkaa vastaavan muutosturvarahan.

Työllisyysrahasto on kerännyt irtisanovan

työnantajan muutosturvamaksuja vuoden

2023 alusta alkaen. Muutosturvamaksun

määräytymisestä sekä maksun perintäme-

nettelystä säädetään työttömyysetuuksien

rahoituksesta annetun lain (1998/555) 4 a

luvussa.

Heikentynyt työttömyystilanne ja muutos-

turvan kasvanut tunnettuus ovat vaikutta-

neet tapausmäärien kasvuun. Työllisyys-

rahastossa tuli vireille noin 4 600 (3 200)

muutosturva-asiaa vuonna 2025, mikä on

Työttömyysvakuutusmaksut

26Hallituksen toimintakertomus 2025

noin 44 % enemmän kuin vuonna 2024.

Määräsimme työnantajalle muutosturva-

maksun noin 2 900 (2 400) tapauksessa.

Yleisin syy maksun määräämättä jättämi-

selle on palkkasummarajan alittuminen.

Merkitsimme muutosturvamaksuja noin

21 (16) miljoonaa euroa vuonna 2025. Kes-

kimääräinen käsittelyaika maksupäätök-

seen johtaneissa tapauksissa kasvoi jonkin

verran edellisvuoden 57 päivästä ja oli 64

päivää vuonna 2025.

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN

YHTEENSOVITUS

Työllisyysrahasto toimii työsuhteen päätty-

misriita-asioissa maksettavan korvauksen

ja työntekijän saamien työttömyyspäivä-

rahojen yhteensovituksen asiantuntijana.

Työnantaja, joka on lomauttanut tai päät-

tänyt työntekijän työsopimuksen työsopi-

muslain säännösten vastaisesti, on velvol-

linen maksamaan työntekijälle korvausta.

Korvauksesta vähennetään 75 % työnte-

kijälle työsuhteen päättymisen jälkeen

maksetuista ansiosidonnaisista työttö-

myysetuuksista siltä ajalta, kun korvausta

maksetaan työttömyydestä johtuvasta palk-

kaetujen menetyksestä. Työnantaja maksaa

vähennyksen Työllisyysrahastolle.

Työsopimuslain mukainen yhteensovitus

tehdään, kun tuomioistuin tuomitsee mak-

settavaksi korvausta tai kun riitaosapuolet

sopivat keskenään korvauksesta. Tuomio-

istuimen on kuultava Työllisyysrahastoa,

jos kantajalle on työsuhteen päättämisen

jälkeen tai lomautuksen ajalta maksettu

ansioon suhteutettua työttömyyspäivära-

haa. Vuonna 2025 annoimme yhteensä noin

720 (680) lausumaa ja sopimuskommenttia.

Työttömyysvakuutusmaksut

27Hallituksen toimintakertomus 2025

Palkansaajat

maksoivat

607

milj. euroa

Työnantajat

maksoivat

571

milj. euroa

51,5 % 48,5 %

Saamatta jääneiden

maksujen osuus

0,25 %

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA MAKSOI

työnantajaa tai muuta

maksuvelvollista tahoa

135 125

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KERÄTTIIN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

83 %

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

67 948

Verkkosivujen

katselut

6 723

Puhelut

1 328

Laskurien

käyttökerrat

16 167

Sähköpostit

36 558

Kirjautumiset

asiointipalveluun*

3 245

Viestit asiointi-

palvelussa

1 178 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSPÄÄTÖKSIÄ

ANNETTIIN

484 258 kpl

Automaattisten

päätösten osuus

99 %

Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2025. *Kirjautumiset asiointipalveluun arvio samalta ajalta.

KOULUTUSKORVAUKSIA HYVITETTIIN

614 työnantajalle

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTATAPAUKSIA OTETTIIN KÄSITTELYYN

Valvonnan perusteella

annettuja päätöksiä

894 kpl

811 kpl

Työttömyysvakuutusmaksut

28Hallituksen toimintakertomus 2025

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuiskoulutusetuuksien

vuosi eteni hallitusohjelman

lakkautuskirjauksen

toimeenpanon ehdoilla.

Aikuiskoulutustuen

lakkauttamisen siirtymäaika

käynnistyi 1.8.2024 ja päättyi

31.12.2025.

Lakkautuslain mukaisesti aikuiskoulutus-

tukea pystyi vuonna 2025 myöntämään

enää palkansaajille tai päätoimisille yrit-

täjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat

alkaneet viimeistään 31.7.2024. Ammat-

titutkintostipendejä voitiin myöntää enää

31.7.2024 mennessä suoritetun amma-

tillisen tutkinnon perusteella. Stipendiä

tuli hakea vuoden kuluessa tutkinnon

suorittamisesta.

Pitkästä siirtymäajasta huolimatta aikuis-

koulutusetuuksien toimeenpano on kyetty

hoitamaan erinomaisesti, kiitos täysin digi-

talisoidun hakemusprosessin.

Palkansaajien aikuiskoulutusetuudet on

rahoitettu kokonaan työttömyysvakuutus-

maksujen tuotosta. Yrittäjän aikuiskoulu-

tustuen ja valtion palveluksessa oleville

myönnettävien ammattitutkintostipendien

rahoituksesta on vastannut valtio.

OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ

AIKUISKOULUTUSTUELLA YLI 20 VUOTTA

Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuodes-

ta 2001 alkaen. Tukea saattoivat saada työs-

sä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille oli

kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan

vuotta. Tuki oli tarkoitettu ammattitaidon

ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen

ja sitä saattoi saada julkisen valvonnan

alaisiin opintoihin Suomessa. Opintojen tuli

olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorit-

tamiseen johtavia tai ammatillista lisä tai

täydennyskoulutusta.

Maksoimme aikuiskoulutustukea 15 144 (31

796) henkilölle yhteensä 77 (203) miljoonaa

euroa vuonna 2025. Maksettu määrä las-

ki lakkautuksen takia noin 62 prosenttia

vuodesta 2024. Aikuiskoulutustuen saajista

palkansaajan aikuiskoulutustukea sai 14

689 (30 694) henkilöä ja yrittäjän aikuiskou-

lutustukea 455 (1 104) henkilöä.

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2021 2022 2023

Tuensaajat, hlö (mukana yrittäjät)

Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. eur

Tuensaajien lukumäärät ja

maksetut aikuiskoulutustuet

milj.

euroa

hlö

28 322

30 124

32 518

2024 2025

15 144

175,3

177,9

200

180

160

140

120

100

189,3

202,7

77,1

31 796

29Hallituksen toimintakertomus 2025

HAKEMUSMÄÄRÄT VÄHENIVÄT

ENNUSTEEN MUKAISESTI

SIIRTYMÄAJAN EDETESSÄ

Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakume-

nettely oli kaksivaiheinen. Tukioikeusha-

kemuksen perusteella tuensaaja sai ensin

oikeuden aikuiskoulutustukeen hakemansa

tukijakson ajalle.

Tämän jälkeen pystyi hakemaan tuen mak-

samista kuukausittain jälkikäteen erillisel-

lä maksuhakemuksella. Jos hakija halusi

tehdä töitä opintovapaajaksojensa välissä

ja jaksottaa siten opiskeluaan, tuli uusista

tukijaksoista lähettää Työllisyysrahastoon

uusi tukioikeushakemus.

Vuonna 2025 vastaanotimme 13 701 (34 125)

aikuiskoulutustuen tukioikeushakemusta ja

71 034 (164 323) maksuhakemusta. Tukioi-

keushakemuksen keskimääräinen käsitte-

lyaika oli 10 (9) päivää ja maksuhakemuk-

sen 1 (1) päivää. Näistä automaattisten

päätösten osuus oli tukioikeuden jatkon

hakemusten osalta 56 % ja maksuhakemus-

ten osalta 89 %.

Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

-47 %

-51 %

-55 %

-59 %

-61 %

-60 %

-66 %

-67 %

-69 %

-71 %

kpl

2024

2025

tammikuu helmikuu maaliskuu

huhtikuu

toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

-37 %

-65 %

30Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

AMMATILLISEN TUTKINNON

SUORITTANEELLE

Ammattitutkintostipendijärjestelmä on ol-

lut voimassa vuodesta 1996 alkaen. Stipen-

din saattoi saada Suomessa asuva henkilö,

joka oli suorittanut ammatillisen perustut-

kinnon, ammattitutkinnon tai erikoisam-

mattitutkinnon, oli alle 68-vuotias ja jolle oli

kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta

tutkinnon suorittamispäivään mennessä.

Ammattitutkintostipendi oli veroton kerta-

korvaus, suuruudeltaan 414 euroa.

Ammattitutkintostipendihakemuksia

saapui enää 263 (29 124) kappaletta, joiden

perusteella myönsimme stipendejä 148

(23009) henkilöille yhteensä 0,1 (9,6) mil-

joonaa euroa vuonna 2025. Lakkautuksen

vuoksi stipendiä ei ole voinut hakea enää

31.7.2025 jälkeen.

milj.

euroa

5000

10000

15000

20000

25000

30000

hlö

Ammattitutkintostipendien saajat

ja maksetut stipendit

2021 2022 2023

Ammattitutkintostipendien saajat, hlö

Maksetut stipendit, milj. euroa

25 949

27 755

28 485

2024

23 009

10,4

11,5

11,8

9,6

2025

148

0,1

31Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

MUUTOKSEN HAKEMINEN JA

PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN

ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ

Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-

tustukipäätökseen tyytymätön pystyi hake-

maan päätökseen muutosta. Ensimmäinen

muutoksenhakuaste on sosiaaliturva-asioi-

den muutoksenhakulautakunta SAMU. Toi-

sena ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Vuoden 2025 aikana

valituksia lähetettiin lautakuntaan 89 (217)

kappaletta. Vakuutusoikeudelle lähetettiin

valituksia 23 (17) kappaletta. Yleisimmin

valitukset koskivat etuuden takaisinpe-

rintää tai sivutulojen huomiointia niiden

maksuajankohdan mukaan.

Jos etuutta on maksettu aiheettomasti tai

määrältään liian suurena, on liikamaksu

perittävä etuudensaajalta takaisin. Takai-

sinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 739

(1431) kappaletta.

KEHITTÄMISESSÄ KESKITYTTIIN

JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN

ALASAJON SUUNNITTELUUN

SEKÄ ETUUSTIETOJEN

ARKISTOINTIPROJEKTIIN

Etuusjärjestelmien ja prosessien kehit-

tämisessä keskityimme kumoavan lain-

säädännön asettamiin muutoksiin sekä

välttämättömiin järjestelmäkokonaisuu-

den päivityksiin sekä toimintakyvyn

turvaamiseen.

Etuustietojen säilyttämisen ja arkistoinnin

projekti käynnistyi syksyllä 2025. Projektis-

sa arkistoitava etuusdata siirretään arkis-

tointijärjestelmään, jotta datan lain mukai-

nen säilyttäminen on mahdollista. Projekti

eteni syksyn aikana suunnitellusti ja tiedon

siirtäminen kaikista etuusjärjestelmistä

käynnistyi ennen vuoden vaihdetta.

32Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

AIKUISKOULUTUSTUEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

15 144

henkilöä, joista

97 % palkansaajia

ja 3 % yrittäjiä

AIKUISKOULUTUSTUKEA SAI

PALKANSAAJAN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

14 108 kpl

Tukioikeuspäätöksiä

71 048 kpl

Maksupäätöksiä

89 %

Automaattisten

päätösten osuus

10 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

1 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

176 kpl

6 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2025.

344 662

4 581

13 569

327

227 932 9 001

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

91 %

Verkkosivujen

katselut

Puhelut

Laskurien

käyttökerrat

Sähköpostit

Kirjautumiset

asiointipalveluun

Viestit asiointi-

palvelussa

56 %

Automaattisten

päätösten osuus

YRITTÄJÄN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

33Hallituksen toimintakertomus 2025

Talous

SUHDANNEPUSKURI JA

NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS

Työllisyysrahastolla on laissa määritelty

suhdannepuskuri, jolla turvataan maksu-

valmiutta ja tasataan muutoksia työttö-

myysvakuutusmaksuissa. Suhdannepusku-

ri muodostuu rahaston varojen ja velkojen

erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai

velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste

työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä

voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön

työttömyysastetta vastaavien menojen

suuruinen. Lakiin kirjatusti suhdannepus-

kuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta

päätettäessä ennusteen mukaan ylittää

varojen enimmäismäärän kahtena vuonna

kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen

maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin

työttömyysvakuutusmaksuja ei kuiten-

kaan saa määrätä edellisvuoden maksuja

korkeammiksi.

Suhdannepuskurin enimmäismäärä las-

ketaan vuositilinpäätöksen lukujen pe-

rusteella siten, että Työllisyysrahaston

vastuulla olevat vuotuiset menot, 1 969

miljoonaa euroa vuonna 2025, jaetaan

kyseisen vuoden keskimääräisellä työttö-

myysasteprosentilla (9,7) ja kerrotaan lu-

vulla 6. Suhdannepuskurin lailla säädetty

enimmäismäärä oli 1 218 (1 726) miljoonaa

euroa vuonna 2025.

milj.

euroa

1 868 1 861

-2 220

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

500

1000

1500

2000

2500

2021 2022 2023 2024

Suhdannepuskurin kehitys

Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä

633

1 258

2 021

2 220

-1 868

-1 861

1 726

-1 726

1 272

2025

1 218

-1 218

543

34Hallituksen toimintakertomus 2025 Talous

Elokuussa 2025 sosiaali- ja terveysministe-

riölle toimittamamme vuotta 2026 koske-

van talousarvion mukaan Työllisyysrahas-

ton nettovarallisuuden muutos olisi noin

744 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna

2025 ja noin 5 miljoonaa euroa positiivinen

vuonna 2026. Samassa yhteydessä arvioim-

me, että nettovarallisuus olisi noin 528 mil-

joonaa euroa positiivinen 31.12.2025 ja noin

533 miljo onaa euroa positiivinen 31.12.2026.

Työllisyysrahaston nettovarallisuuden

muutos oli 729 miljoonaa negatiivinen (749

miljoonaa euroa negatiivinen) vuonna 2025.

Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli 543

miljoonaa euroa 31.12.2025 (1 272 miljoonaa

euroa 31.12.2024).

Vuoden 2025 tilinpäätöstä laadittaessa

arvioimme, että Työllisyysrahaston netto-

varallisuuden muutos olisi noin 100 mil-

joonaa euroa negatiivinen vuonna 2026,

mikä merkitsisi noin 440 miljoonan euron

positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026

lopussa. Pääasiallinen vaikuttava tekijä

heikentyneen arvion taustalla on ennuste

korkeammasta työttömyyden tasosta vuo-

delle 2026: 9,7 % (aiemmin 8,9 %).

milj.

euroa

-800

-600

-400

-200

200

400

600

800

1 000

2025

2021 2022 2023 2024

Nettovarallisuuden muutos

-412

625

763

-749

-729

35Hallituksen toimintakertomus 2025 Talous

MAKSUVALMIUS JA VELKARAHOITUS

Työllisyysrahaston hallintoneuvoston

hyväksymien sijoitustoiminnan ja velkara-

hoituksen periaatteiden mukaan rahastolla

tulee olla alle vuoden korkosijoituksissa

vähintään yhden kuukauden menoja vas-

taava määrä (noin 222 miljoonaa euroa

vuonna 2025). Edellä kuvattu niin sanottu

likviditeettipuskuri oli tänä aikana keski-

määrin 1,9-kertainen vähimmäismäärään

suhteutettuna.

Likviditeettitarpeita varten rahastolla on

myös 300 miljoonan euron yritystodistus-

ohjelma (31.12.2024: 300 miljoonaa euroa),

ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron

sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän

pankin kanssa (31.12.2024: 600 miljoonaa

euroa ). Yritystodistusohjelma ja valmius-

luottolimiitit olivat kokonaan käyttämättä

sekä vuoden 2024 että vuoden 2025 lopussa.

Työllisyysrahastolla oli vuoden 2025 lo-

pussa liikkeeseen laskettu 600 miljoonan

euron joukkovelkakirjalaina, jonka eräpäivä

on 16.6.2027.

Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos

S&P GlobalRatingsin vahvistama luottoluo-

kitus AA+ (vakaat näkymät)/A-1+. Luotto-

luokitus on sama kuin S&P GlobalRatingsin

Suomen valtiolle antama luokitus.

Arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden

muutos olisi noin 100 miljoonaa euroa negatiivinen

vuonna 2026, mikä merkitsisi noin 440 miljoonan euron

positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026 lopussa.

36Hallituksen toimintakertomus 2025

Sijoitustoiminta

Työllisyysrahasto harjoittaa

sijoitustoimintaa siinä

laajuudessa kuin se on

tarpeen tulojen ja menojen

eriaikaisuudesta johtuvien

rahoitusylijäämien

sijoittamiseksi sekä

maksuvalmiuden

turvaamiseksi.

Työllisyysrahaston sijoitusomaisuuden ja

rahavarojen määrä oli 857 (1 513) miljoonaa

euroa vuoden 2025 lopussa.

Työllisyysrahaston sijoitustoiminnan

yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea

lakisääteisten tehtävien hoitoa ja varmistaa

osaltaan riittävä maksuvalmius rahaston

vastuulla olevien menojen rahoittamista

varten. Rahaston hallitus päättää vuosittain

vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa

sijoitusten tuottotavoitteesta sekä sijoitus-

varojen kohdentamisesta eri omaisuus-

lajeihin. Sijoitussuunnitelman ohjaavat

hallintoneuvostossa hyväksytyt sijoitustoi-

minnan ja velkarahoituksen periaatteet.

TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomen talouskasvu jäi lähelle nollakas-

vua vuonna 2025. Työmarkkinoiden osalta

työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan

koko vuoden ajan. Vuoden lopussa trendi

oli 10,7 % nousten vuodesta 2010 alkaneen

mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle.

Työttömyysaste kohosi 9,7 (8,4) prosenttiin

vuonna 2025.

Vuonna 2024 alkanut koronlaskusykli jat-

kui vuonna 2025 euroalueen inflaation va-

kiintuessa vuoden aikana kahden prosentin

tuntumaan. Euroopan keskuspankki laski

ohjauskorkoaan tammi-kesäkuussa 2025

neljä kertaa 0,25 prosenttiyksikön koron-

laskuilla, 3 %:sta 2 %:iin. Loppuvuonna 2025

Euroopan keskuspankin ohjauskorko pysyi

muuttumattomana. Vastaavasti USA:n kes-

kuspankki FED ja useat muut keskuspankit

laskivat ohjauskorkojaan vuonna 2025.

SIJOITUSMARKKINAT

Osakemarkkinoiden kehitys vuonna 2025

oli pääosin vahvaa: päämarkkinoilla Poh-

jois-Amerikassa osakeindeksit vahvistuivat

kotivaluutoissa mitattuina noin 18,3 % ja Eu-

roopassa noin 21,3 %. Myös Helsingin pörssi

kehittyi hyvin ja indeksituotoksi muodostui

40,9 %.

37Hallituksen toimintakertomus 2025

Korkosijoitukset Työllisyysrahaston pää-

sijoitusluokissa eurooppalaisissa joukko-

lainoissa tuottivat verrattain hyvin. Kor-

kosijoitusten hyvään kehitykseen vaikutti

luottoriskien hinnoittelun tiukentuminen

vuoden 2025 aikana. Korkosijoitusten tuotot

olivat rahaston joukkovelkakirjasijoitusten

pääluokissa, eli valtioiden joukkovelka-

kirjalainoissa , hyvän luottokelpoisuuden

omaavien pankkien joukkovelkakirjalai-

noissa ja hyvän luottokelpoisuuden omaa-

vien yritysten joukkovelkakirjalainoissa

vakaita koko vuoden.

Vaihtoehtoisten sijoitusten markkinake-

hitys vuoden aikana riippui voimakkaasti

tarkemmasta sijoituskategoriasta. Sijoituk-

set kotimaan kiinteistösektoreihin asunto-,

liike-, sekä yhteiskuntakiinteistöihin tuot-

tivat heikosti edelleen vuoden 2025 aikana,

poikkeuksena sijoitukset metsäkiinteistöi-

hin, joiden tuotto oli hyvä. Sijoitukset listaa-

mattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin

yrityslainoihin tuottivat hyvin. Sijoitukset

uusiutuvaan energiaan tuottivat heikosti.

SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN

Sijoitimme varoja aktiivisesti rahamarkki-

nainstrumentteihin, joukkolainoihin, osak-

keisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin,

omaisuusluokasta riippuen joko suoraan

tai rahastojen kautta. Vuoden 2025 sijoi-

tussuunnitelmassa kasvatimme hieman

sijoitustemme painoa joukkolainoissa ja

vähensimme hieman rahamarkkinasi-

joitusten painoa. Rahaston varoista oli

tilivuoden lopussa sijoitettuina rahamark-

kinasijoituksiin 309 (590) miljoonaa euroa,

joukkovelkakirjoihin 441 (775) miljoonaa

euroa, osakkeisiin 28 (44) miljoonaa euroa

ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 87 (103) mil-

joonaa euroa. Vuonna 2025 sijoitustemme

tuotto oli 2,9 (4,2) %.

Tuotto oli samalla tasolla kuin sijoitustoi-

mintamme vertailutuotto 2,9 (3,9) %, mutta

jäi hieman sijoitussuunnitelmamme kir-

jatusta tuotto-odotuksesta 3,2 (3,6) %. Sijoi-

tuspäätöksiä tehdessämme otamme myös

vastuullisuusasiat huomioon. Vastuulli-

suutta sijoitustoiminnassamme on kuvattu

tarkemmin Vastuullisuus-osiossa Vastuul-

linen sijoittaminen sivulla 52.

-4

-3

-2

-1

2021 2022 2023 2024

Sijoitusten tuotto

Sijoitustuotto Vertailutuotto

0,7

0,5

-2,9 -2,8

4,1 4,1

4,2

3,9

2025

2,9

36 %

51 %

10 %

Sijoitusten jakauma

Rahamarkkinat

Joukkolainat

Vaihtoehtoiset

sijoitukset

3 %Osakkeet

865

milj. euroa

Sijoitustoiminta

38Hallituksen toimintakertomus 2025 Sijoitustoiminta

milj. euroa

Suurimmat sijoitukset

0 20 40 60 80 100 120

Suomen Asuntohypopankki talletus

OP Yrityspankki joukkovelkakirja

Nordrhein-Westfalen joukkovelkakirja

LähiTapiola Lyhytkorko A

OP Euro II A-korkorahasto

Evli Likvidi B

SEB Euro Short Rate Fund IC-korkorahasto

Hollannin valtion joukkovelkakirja

Swedbank joukkovelkakirja

Suomen valtion joukkovelkakirja

107,6

milj. euroa

26,8 milj. euroa

24,8 milj. euroa

24,3 milj. euroa

22,4 milj. euroa

22,1 milj. euroa

15,4 milj. euroa

15,2 milj. euroa

14,2 milj. euroa

14,1 milj. euroa

39Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Vastuullisuus

Edistämme

Työllisyysrahastossa kestävää

kehitystä ja vastuullisuutta

niistä näkökulmista, joihin

voimme vaikuttaa omalla

perustoiminnallamme

mahdollisimman tehokkaasti.

Sosiaaliturvan rahoittajana vastuullisuus-

näkökulmamme painottuvat vahvasti

sosiaalisen vastuullisuuden teemoihin.

Rahaston vastuullisuuskokonaisuuden

viitekehyksenä toimii YK:n Agenda 2030

kestävän kehityksen tavoitteet, joista olem-

me tunnistaneet kolme meille oleellisinta

tavoitetta. Näiden lisäksi vastuullisuus

näkyy sijoitustoiminnassamme ja velkara-

hoituksen hankinnassa.

Kehittääksemme vastuullisuusosaamis-

tamme hyödynsimme erilaisia verkostoja

vuoden 2025 aikana. Kuulumme yritys-

vastuuverkosto FIBSiin, ja hyödynsim-

me heidän järjestämiään tilaisuuksia ja

tietopalveluita ajankohtaisista vastuulli-

suusteemoista. Osallistuimme aktiivisesti

Valtiokonttorin ylläpitämän vastuullisuus-

verkoston tapahtumiin, joissa julkishallin-

non organisaatiot jakavat tietoa esimerkiksi

vastuullisuuden ja siihen liittyvän rapor-

toinnin parhaista käytänteistä.

40Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

PERUSTEHTÄVÄMME JA TUNNISTETUT

AGENDA 2030 -TAVOITTEET

Olennaisuusanalyysin perusteella olemme

tunnistaneet seuraavat YK:n kestävän ke-

hitykset tavoitteet, joihin voimme parhaiten

vaikuttaa positiivisesti omalla perustoimin-

nallamme. Tällaisiksi tavoitteiksi olem-

me tunnistaneet seuraavat Agenda 2030

-päätavoitteet:

• Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

• Hyvä koulutus

• Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä

hallinto

Valitut päätavoitteet kytkeytyvät suoraan

ydintehtäviimme, kuten työttömyysturvan

ja aikuiskoulutusetuuksien rahoittamiseen.

Aikuiskoulutusetuuksien sekä työnantaji-

en koulutuskorvauksen lakkauttamisten

myötä joudumme arvioimaan Agenda 2030

-tavoitteitamme uudelleen vuoden 2026

aikana, sillä mahdollisuudet edistää Hyvä

koulutus -tavoitetta osana perustehtäviäm-

me vuoden 2025 jälkeen pienenevät erittäin

olennaisesti.

KESTÄVÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN

RAHOITUS TUO TURVAA

TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA

Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,

joilla rahoitamme muun muassa työttö-

myysturvaa, 55 vuotta täyttäneiden muu-

tosturvaa, palkkaturvaa, eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia. Työllisyysrahas-

tolla on suhdannepuskuri, jonka tarkoituk-

sena on turvata maksuvalmius ja tasata

muutoksia työttömyysvakuutusmaksuissa.

Suhdannepuskuri muodostuu rahaston

varojen ja velkojen erotuksena. Suhdanne-

puskuria kartutetaan, kun Suomen talous ja

työllisyys voivat hyvin. Puskuriin kertynei-

tä varoja käytetään talouden laskukausina,

mikä hillitsee painetta nostaa työnantajien

ja palkansaajien työttömyysvakuutus-

maksuja. Hoitamalla perustehtävämme

tehokkaasti tuemme YK:n kestävän kehi-

tyksen Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

-tavoitetta.

Tehtävämme on varmistaa kestävä työttö-

myysturvan rahoitus huolehtimalla

• sopivasta työttömyysvakuutusmaksujen

tasosta pyrkien vaihteluiden

tasaamiseen,

• keräämällä työttömyysvakuutusmaksut

tehokkaasti,

• pitämällä yllä hyvää maksuvalmiutta,

• sijoittamalla varoja tuottavasti ja

turvaavasti,

• sekä ennakoimalla talouden ja

työllisyyden vaihteluita Suomessa.

41Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Työttömyysturvan kestävä rahoitus lisää yhteiskuntarauhaa. Työttömyysturvan avulla ihmisillä on mahdollisuus etsiä sopivia työpaik-

koja. Vakaa yhteiskunta myös tukee Suomen talouskasvua.

Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 1 907 milj. euroa 2 347 milj. euroa

Maksetut rahoitusosuudet 2 637 milj. euroa 3 129 milj. euroa

Nettovarallisuuden muutos -729 milj. euroa -749 milj. euroa

Suhdannepuskurin varat / enimmäismäärä Positiivinen, mutta alle enimmäismäärän 543 / 1 218 milj. euroa 1 272 / 1 726 milj. euroa

Työttömyysvakuutusmaksuprosentin tasainen kehitys -tavoitteen mittari:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksuprosentti

(keskimääräinen) Pieni vuotuinen vaihtelu

työnantajat 0,62 %,

palkansaajat 0,59 %

työnantajat 0,82 %,

palkansaajat 0,79 %.

Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksujen toteutuneet

luottotappiot Mahdollisimman vähäinen 3,5 milj. euroa 2,7 milj. euroa

Hyvä maksuvalmius -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Alle vuoden korkosijoituksissa olevat varat ja

niiden suhde kuukauden menoihin Vähintään 1-kertainen 433 milj. euroa / 1,9-kertainen 821 milj. euroa / 3,1 kertainen

Käyttämättömät sitovat luottolimiitit milj. 600 milj. euroa 600 milj. euroa

Tuottava ja turvaava sijoittaminen -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Sijoitustuotto-%; Vertailuindeksin tuotto-%

Sijoitustuotto-% vähintään

vertailuindeksin tuotto-% 2,9 % / 2,9 % 4,2 % / 3,9 %

Sijoitussalkun keskimääräinen luottoriski Vähintään BBB- BBB+ BBB+

Sijoitussalkun kokonaisriski Maltillinen 4,38 % (maltillinen) 4,07 % (maltillinen)

42Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso

Vuonna 2025 keräsimme työttömyysvakuu-

tusmaksuja ja muita tuottoja yhteensä 1 907

(2 347) miljoonaa euroa. Tästä oli työnanta-

jien työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä

571 (766) miljoonaa euroa ja palkansaajien

työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 607

(806) miljoona euroa.

Vuonna 2025 maksoimme rahoitus-

osuuksia 2 637 (3 129) miljoonaa, millä

rahoitimme työttömyysturvaa, muutos-

turvaa, palkkaturvaa, eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia.

Vuosituloksemme (nettovarallisuuden

muutos) oli -729 (-749) miljoonaa euroa.

Työllisyysrahaston suhdannepuskurin

varallisuus oli 543 (1 272) miljoonaa euroa

positiivinen vuoden 2025 lopussa. Suhdan-

nepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä

oli 1 218 (1 726) miljoonaa euroa vuonna

2025. Maksuvalmiutemme säilyi hyvänä

läpi vuoden.

Työttömyysvakuutusmaksujen

tasainen kehitys

Työttömyysvakuutusmaksujen tasoa las-

kettiin vuodelle 2025. Maksujen alennuk-

sen taustalla olivat parantuneet näkymät

taloudesta ja työllisyydestä, suhdannepus-

kurin hyvä taso sekä hallitusohjelman kir-

jausten arvioitu menoja alentava vaikutus.

Viime vuonna työnantajan keskimääräinen

maksu oli 0,62 prosenttia palkasta, joka oli

0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin

vuonna 2024. Työntekijöiden maksu oli 0,59

prosenttia palkasta, joka oli 0,20 prosent-

tiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2024.

43Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen

kerääminen

Työttömyysvakuutusmaksusaataviin

liittyvät toteutuneet luottotappiot oli-

vat 3,5 (2,7) miljoonaa euroa vuonna

2025. Luottotappiot olivat noin 0,30 pro-

senttia (0,17 %) vuoden 2025 kerätyistä

työttömyysvakuutusmaksuista.

Hyvä maksuvalmius

Maksuvalmiuden turvaamiseksi Työlli-

syysrahastossa pidetään alle vuoden korko-

sijoituksissa vähintään yhden kuukauden

menoja vastaava määrä varoja. Vuonna

2025 näiden korkosijoitusten määrä oli kes-

kimäärin 433 (821) miljoonaa euroa. Näiden

korkosijoitusten määrä oli vuoden 2025 ai-

kana keskimäärin 1,9-kertainen (3,1) yhden

kuukauden menoja vastaavaan määrään

suhteutettuna. Likviditeettitarpeita varten

rahastolla on myös 300 miljoonan euron

yritystodistusohjelma (31.12.2024: 300 mil-

joonaa euroa ), ja lisäksi yhteensä 600 mil-

joonan euron sitovat valmiusluottolimiitit

(RCF) neljän pankin kanssa (31.12.2024: 600

miljoonaa euroa ). Yritystodistusohjelma ja

valmiusluottolimiitit olivat kokonaan käyt-

tämättä vuoden 2025 lopussa (31.12.2024:

kokonaan käyttämättä).

Tuottava ja turvaava sijoittaminen

Vuonna 2025 sijoitustemme tuotto oli 2,9

(4,2) %. Tuotto oli samalla tasolla kuin sijoi-

tustoimintamme vertailutuotto 2,9 (3,9) %,

mutta jäi hieman sijoitussuunnitelmamme

kirjatusta tuotto-odotuksesta 3,2 (3,6) %.

Sijoitussalkkumme keskimääräistä luotto-

luokitusta arvioidaan Standard & Poors’n

luokitusasteikolla perustuen historiallisiin

luottotappiotodennäköisyyksiin. Sijoitus-

salkun luottoluokituksen arvioidaan liki-

määräisesti olevan tasolla BBB+ 31.12.2025

(31.12.2024: BBB+).

Rahaston varoista oli tilivuoden lo-

pussa sijoitettuina rahamarkkinasi-

joituksiin 309 (590) miljoonaa euroa ja

joukkovelkakirjoihin 441 (775) miljoonaa

euroa. Näiden sijoitusten osuus koko si-

joitussalkustamme on 86,7 (90) %. Vuoden

2025 sijoitussuunnitelmassamme raha-

markkina- ja joukkovelkakirjasijoitusten

minimimääräksi on asetettu 85 (87) %

sijoitussalkusta.

Sijoitussalkkumme kokonaisriski oli 4,38 %

(31.12.2024: 4,07 %). Sijoitussalkun riski on

maltillinen, mikä johtuu salkun varsin kon-

servatiivisesta ja suhteellisen vähän riskil-

lisiä arvopapereita sisältävästä rakenteesta.

44Hallituksen toimintakertomus 2025

Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuustyö

Vastuullisuus näkyy myös yhdenvertai-

suus- ja monimuotoisuustyössämme.

Rahastossa toimii monimuotoisuustyö-

ryhmä, jonka tavoitteena on tunnistaa ja

käsitellä työyhteisön monimuotoisuuteen

liittyviä kysymyksiä ja määritellä, millaisia

käytännön kehittämistoimenpiteitä työ-

yhteisössämme saatetaan tarvita. Työryh-

män tehtävänä on myös edistää kaikkien

työntekijöidemme kokemusta avoimesta ja

tasa-arvoisesta työyhteisöstä. Takaamalla

turvallisen työympäristön kaikille työnte-

kijöillemme vaikutamme samalla positiivi-

sesti YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua -pääta-

voitteen toteutumiseen.

Vuonna 2025 toteutimme monimuotoisuus-,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

mukaisia kehitysaskeleita vahvistamalla

osaamistamme ja yhteisiä toimintaperi-

aatteitamme. Valmistelimme henkilöstölle

koulutusta yhdenvertaisuuden, tasa-ar-

von ja monimuotoisuuden teemoista sekä

laadimme rahastolle turvallisemman ja

rohkeamman tilan periaatteet tukemaan

kaikille avointa ja kunnioittavaa työsken-

tely-ympäristöä. Valmistauduimme myös

palkka-avoimuusdirektiivin mukaisiin

uusiin vaatimuksiin, jotka tulevat voimaan

kansallisesti vuonna 2026.

Loppuvuodesta kartoitimme henkilöstön

kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja osal-

lisuudesta seuraavan kaksivuotissuunni-

telman pohjaksi, jotta voimme kohdentaa

kehittämistoimet vaikuttavasti ja vahvistaa

entisestään inklusiivista työyhteisöä.

AIKUISKOULUTUSETUUKSILLA ON

EDISTETTY JATKUVAA OPPIMISTA

JA OSAAMISEN UUDISTAMISTA

Aikuiskoulutusetuuksilla on tuettu ja

tuettiin vielä lakkautuksen siirtymäajalla

työelämässä olevien aikuisten ammatillista

kehittymistä ja osaamisen uudistamista.

Tavoitteenamme on ollut aikuiskoulutu-

setuuksien tehokas toimeenpano ja niiden

tunnettuuden lisääminen. Nämä tavoitteet

taas ovat edistäneet Agenda 2030:n Hyvä

koulutus -tavoitteen toteutumista.

Vastuullisuus

45Hallituksen toimintakertomus 2025

Aikuiskoulutusetuuksien tehokkaan toimeenpanon ja tunnettuuden toteutumista arvioimme seuraavilla mittareilla:

Tunnettuus-tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Edunsaajien määrä (aikuiskoulutustuki) 15 144 henkilöä 31 796 henkilöä

Edunsaajien määrä (ammattitutkintostipendi) 148 henkilöä 23 009 henkilöä

Tehokas toimeenpano -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Hakemuskäsittelyaika (ensihakemus, aikuiskoulutustuki,

keskimääräinen) Alle 15 päivää 13,7 päivää 13,8 päivää

Hakemuskäsittelyaika (maksuhakemus,

aikuiskoulutustuki, keskimääräinen) Alle 1 päivä 1,0 päivää 0,5 päivää

Hakemuskäsittelyaika (ammattitutkintostipendi,

keskimääräinen) Alle 10 päivää 4,9 päivää 6,8 päivää

Vastuullisuus

46Hallituksen toimintakertomus 2025

Tunnettuuden lisääminen

Aikuiskoulutusetuuksien osalta vuosi eteni

hallitusohjelman lakkautuskirjauksen toi-

meenpanon ehdoilla. Lakkautuslaki astui

voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutusetuuksien

lakkauttamisen siirtymäaika käynnistyi

1.8.2024 ja jatkui vielä koko vuoden 2025.

Aikuiskoulutustuen viimeiset maksut

tapahtuvat alkuvuonna 2026 ja ammatti-

tutkintostipendin viimeiset maksut tapah-

tuivat vuonna 2025. Vuonna 2025 aikuis-

koulutustukea maksettiin 15 144 (31 796)

henkilölle. Vuonna 2025 ammattitutkintos-

tipendin sai 148 (23 009) henkilöä.

Aikuiskoulutustuen tunnettuuden lisäämis-

tä olemme arvioineet edunsaajien määrän

lisäksi erilaisilla viestinnän mittareilla.

Lakkautuksen myötä tunnettuuden lisää-

miselle ei tosin ole enää ollut tarvetta, vaan

olemme keskittyneet asiakkaidemme ja

oppilaitosten opastamiseen. Olemme sel-

keyttäneet aikuiskoulutusetuuksien lak-

kauttamisen vaikutuksia sidosryhmillem-

me aktiivisella viestinnällä.

Tehokas toimeenpano

Lakkautuksesta johtuen aikuiskoulutuse-

tuuksien hakemusmäärät laskivat vuonna

2025. Samalla myös Työllisyysrahastossa

hakemusten käsittelytyötä tekevien ih-

misten määrä laski merkittävästi. Saimme

vähentyneistä resursseista huolimatta

pidettyä käsittelyaikamme hyvällä tasolla.

Vuonna 2025 aikuiskoulutustuen ensiha-

kemuksen keskimääräinen käsittelyaika

oli 13,7 (13,8) päivää ja maksuhakemuksen

1 (0,5) päivää. Ammattitutkintostipendien

osalta hakemuksen keskimääräinen käsit-

telyaika oli 4,9 (6,8) päivää.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee myös työnan-

tajan koulutuskorvauksia vielä alkuvuoden

2026 aikana. Koulutuskorvauksen lakkaut-

tava laki tuli voimaan 1.1.2026, eikä koulu-

tuskorvausta enää makseta vuoden 2026

puolella toteutuneista koulutuksista. Kou-

lutuskorvauksen tarkoituksena on ollut pa-

rantaa työnantajan mahdollisuuksia järjes-

tää työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta. Siihen ovat olleet

oikeutettuja esimerkiksi hyvinvointialueet,

kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.

Vuonna 2025 maksoimme koulutuskorva-

usta 614 (602) työnantajalle yhteensä 14,6

(11,5) miljoonaa euroa.

Muutosturvakoulutus

Tehtäviimme kuuluu irtisanovan työnanta-

jan muutosturvamaksun kerääminen. Muu-

tosturvamaksuilla rahoitamme 55vuotta

täyttäneen irtisanotun työntekijän muu-

tosturvapakettia, joka koostuu kahden

kuukauden palkkaa vastaavasta muutos-

turvakoulutuksesta sekä yhden kuukauden

palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta.

Merkitsimme muutosturvamaksuja noin 21

(16) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Vastuullisuus

47Hallituksen toimintakertomus 2025

KEHITÄMME JATKUVASTI

TOIMINTAMME LÄPINÄKYVYYTTÄ

JA TEHOKKUUTTA

Hyvän hallinnon periaatteiden noudatta-

minen ja kehittäminen edistävät tavoitet-

tamme olla tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja

vastuullisempi toimija. Tämän lisäksi tor-

jumme harmaata taloutta Suomessa yhteis-

työssä muiden julkisten organisaatioiden

ja viranomaisten kanssa. Näihin liittyvillä

toimenpiteillä pyrimme edistämään YK

Agenda2030:n rauha, oikeudenmukaisuus

ja hyvä hallinto -tavoitteen toteutumista.

Kehitämme jatkuvasti hyvän hallinnon

periaatteitamme ja toimintatapojamme.

Rahastolla on käytössä väärinkäytösepäi-

lyjen ilmoittamista varten kanava, jonka

kautta tulleet ilmoitukset käsitellään luot-

tamuksellisesti ja tarvittaessa anonyymis-

ti. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa

väärinkäytösepäilyistä, joiden aiheet kuulu-

vat ilmoittajansuojelulain tai Työllisyysra-

haston eettisten ohjeiden soveltamisalaan

mukaan lukien finanssimarkkinoiden

säännösten rikkomista koskevat asiat. Nou-

datamme toiminnassamme EU:n yleistä tie-

tosuoja-asetusta, ja muuta voimassa olevaa

toimintaamme sovellettavaa lainsäädäntöä

sekä viranomaisten ohjeistuksia henkilötie-

tojen käsittelystä. Vuonna 2025 toteutimme

eettisen kyselyn, kävimme kyselyn tuloksia

läpi ja järjestimme henkilöstöllemme kou-

lutuksia rahaston eettisistä ohjeista, jotta

me kaikki rahastossa osaamme paremmin

tunnistaa mahdollisia epäeettisiä käytän-

teitä. Rahaston eettiset ohjeet ovat julkisesti

nähtävillä verkkosivuillemme.

Henkilöstömme ja asiakkaidemme tyy-

tyväisyys on meille tärkeää. Mittaamme

henkilöstötyytyväisyyttä vuosittain ky-

selyllä ja kehitämme toimintaamme saa-

mamme henkilöstöpalautteen perusteella.

Asiakastyytyväisyyttä mittaamme sekä

aikuiskoulutusetuuksien että työttömyys-

vakuutusmaksujen asiakaspalveluissa

CSAT-indeksillä, jonka tulosten pohjalta

kehitämme palveluitamme jatkuvasti. Py-

rimme myös tehostamaan toimintaamme

lisäämällä automaation käyttöä prosesseis-

samme sekä hoitamaan aikuiskoulutuse-

tuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen

käsittelytehtävät tarkasti ja tehokkaasti,

jotta tarve hakea muutosta päätöksiimme

pysyisi mahdollisimman vähäisenä.

Vastuullisuus

48Hallituksen toimintakertomus 2025

Mittaamme rahaston läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja vastuullisen toiminnan edistämistä seuraavilla mittareilla:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Automaattisten päätösten osuus aikuiskoulutusetuuksien

päätöksistä (maksuhakemukset ja ammattitutkintostipendi*)

89 % (maksuhakemukset),

0 % (ammattitutkintostipendit)

89 % (maksuhakemukset),

42 % (ammattitutkintostipendit)

Automaattisten päätösten osuus

työttömyysvakuutusmaksupäätöksistä 99 % 99 %

Henkilöstötyytyväisyys (eNPS) Vähintään +10 -7 -18

Asiakastyytyväisyys (CSAT, etuuspalvelut) Yli 80 % 91 % 91 %

Asiakastyytyväisyys (CSAT, työttömyysvakuutusmaksut) Yli 80 % 83 % 77 %

SAMU:ssa** ja vakuutusoikeudessa muutettujen

päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin

(Ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukipäätökset) 0 / 85 603 8 / 229 747

SAMU:ssa** ja vakuutusoikeudessa muutettujen

päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin

(työttömyysvakuutusmaksupäätökset) 0 / 484 258 0 / 500 547

Tietosuojaloukkausten- ja poikkeamien määrä (loukkauksista

tehty ilmoitus Suomen tietosuojavaltuutetulle) Laskeva trendi

5 tietosuojaloukkausta ja

22 tietosuojapoikkeamaa

16 tietosuojaloukkausta ja

22 tietosuojapoikkeamaa

Väärinkäytösepäilyiden ilmoituskanavaan saapuneiden

ilmoitusten määrä 4 ilmoitusta 7 ilmoitusta

Luottamus&Maine-tutkimuksen tulokset

(yleisarvosana viimeisimmästä tehdystä ja

sitä edeltävästä tutkimuksesta,

sekä vuodet, joilta nämä ovat. Asteikko 1-5).

Yleisarvosanan nouseva

trendi sidosryhmittäin

Luottamus&Maine-tutkimusta ei

toteutettu vuonna 2025

poliittiset päättäjät 3,99,

oppilaitokset 3,77,

suuri yleisö 3,37,

media 3,12

*Ammattitutkintostipendin automaatio ajettiin alas vuonna 2024, jonka johdosta automaattisia

ammattitutkintostipendipäätöksiä ei ollut vuonna 2025.

**Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta

Vastuullisuus

49Hallituksen toimintakertomus 2025

Tehokkaampi, läpinäkyvämpi

ja vastuullisempi toimija

Palvelukyvyn varmistamiseksi käytämme

aikuiskoulutusetuuksien käsittelyssä pro-

sessiautomaatiota. Vuonna 2025 automaat-

tisten maksupäätösten osuus oli 89 (89)

% kaikista annetuista maksupäätöksistä.

Vuoden 2025 ammattitutkintostipendipää-

töksistä 0 (42) % oli automaattisesti annet-

tuja. Ammattitutkintostipendin automaatio

ajettiin alas stipendin lakkautuksen vuoksi

vuonna 2024, jonka johdosta automaattisia

ammattitutkintostipendipäätöksiä ei ollut

vuonna 2025. Hyödynnämme automaattista

päätöksentekoa laajasti myös työttömyys-

vakuutusmaksujen määräämisessä. Auto-

maattisesti muodostettujen päätösten osuus

kaikista työttömyysvakuutusmaksupäätök-

sistä oli vuonna 2025 noin 99 (99) %.

Seuraamme henkilöstökokemuksen kehit-

tymistä vuosittain kyselyillä ja kehitämme

toimintaamme saamamme henkilöstöpa-

lautteen perusteella. Työtyytyväisyyttä

seuraamme mm. eNPS-luvulla, joka kertoo,

kuinka todennäköisesti työntekijät suosit-

telisivat työpaikkaa muille. eNPS-mittarin

asteikko on välillä -100 ja +100. Mitä kor-

keampi luku, sitä todennäköisemmin

vastaajat suosittelisivat työpaikkaa myös

muille. Vuonna 2025 rahaston eNPS-luku

oli -7 (-18). Arvioon on viime vuosina vai-

kuttanut erityisesti aikuiskoulutusetuuk-

sien lakkautukseen liittyvä pitkään jatku-

nut muutostilanne.

Etuuspalvelumme asiakastyytyväisyys

oli läpi vuoden erinomaisella tasolla. Koko

vuoden yhteenlaskettu asiakastyytyväisyy-

sindeksi (CSAT, customer satisfaction index,

tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten asiak-

kaiden osuus kaikista aikuiskoulutusetuuk-

sien asiakkaista) saavutti tason 91 (91) %.

Työttömyysvakuutusmaksujen palveluissa

tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus

asiakkaista saavutti tason 83 (77) %.

Ammattitutkintostipendi-, aikuiskoulutus-

tuki-, tai työttömyysvakuutusmaksupää-

tökseen tyytymätön voi hakea saamaansa

päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-

toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden

muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-

na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Mittaamme teke-

miemme päätösten laatua ja tehokkuut-

ta sillä, miten moni antamamme päätös

muuttuu SAMUn tai vakuutusoikeuden

käsittelyssä. Mitä vähemmän muutok-

sia antamiimme päätöksiin tehdään, sitä

laadukkaammin ne on tehty, eikä jo kerran

annettuihin päätöksiin tarvitse käyttää

enempää resursseja. Vuoden 2025 aikana

aikuiskoulutusetuuksia koskevia valituk-

sia lähetettiin lautakuntaan 89 (217) kpl ja

vakuutusoikeudelle 23 (17) kpl. Työttömyys-

vakuutusmaksujen osalta lautakuntaan tai

vakuutusoikeuteen ei lähetetty yhtäkään

tapausta vuosina 2024 tai 2025. Vuonna

2025 SAMUun ja vakuutusoikeuteen lähete-

tyistä aikuiskoulutusetuuksien muutoksen-

hakupyynnöistä yhtäkään ei hyväksytty.

Työllisyysrahasto teki tietosuojavaltuu-

tetun toimistolle vuonna 2025 yhteensä

5 (16) ilmoitusta tietosuojaloukkauksista.

Loukkauksesta tehdään ilmoitus tietosuoja-

viranomaiselle, jos siitä voi arvion mukaan

aiheutua riski luonnollisten henkilöiden oi-

keuksille ja vapauksille. Muita tietosuojaan

Vastuullisuus

50Hallituksen toimintakertomus 2025

liittyviä poikkeamia kirjattiin vuoden aika-

na 22 (22) kappaletta.

Työllisyysrahaston Compliance-toiminto

vastaa väärinkäytösepäilyjen ilmoituska-

navasta. Kanavan kautta on mahdollista

ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja vää-

rinkäytöksistä myös anonyymisti. Väärin-

käytösten ilmoituskanavaan tuli 4 (7) ilmoi-

tusta vuonna 2025. Ilmoitukset käsiteltiin ja

tutkittiin toimintap eriaatteiden mukaisesti.

Työllisyysrahaston mainetta tutkittiin nel-

jässä sidosryhmässä viimeksi vuonna 2024:

poliittiset päättäjät, oppilaitokset, suuri

yleisö sekä media. Tutkimusmenetelmä-

nä oli T-median Luottamus&Maine-tutki-

mus, jossa vastataan väittämiin hallinnon,

talouden, johtamisen, innovaatioiden,

vuorovaikutuksen, tuotteiden & palveluiden,

työpaikan sekä vastuullisuuden näkökul-

mista. Asteikolla 1–5 rahaston maineen

yleisarvosana oli poliittisten päättäjien

keskuudessa vuonna 2024 3,99 (3,66), oppi-

laitoksien 3,77 (vuonna 2020: 3,52), suuren

yleisön 3,37 (3,34), ja median 3,12 (vuonna

2021: 3,65). Luottamus&Maine-tutkimusta ei

toteutettu vuonna 2025.

Vuoden 2025 aikana kehitimme hyvän

hallinnon periaatteisiin ja vaatimuk-

senmukaisuuteen liittyvää toimintaa.

Kaikki työntekijämme olivat vuoden

2025 lopussa suorittaneet eettisten ohjei-

demme koulutuksen. Seurasimme aktii-

visesti säädösmuutoksia ja julkaisimme

kaikille rahastolaisille suunnatun uuden

verkkokoulutuksen Työllisyysrahastoon

keskeisesti vaikuttavasta sääntelystä.

Toteutimme henkilöstöllemme myös Työl-

lisyysrahaston eettistä toimintaa koskevan

kyselyn ja järjestimme palvelualueittain

keskustelutilaisuuksia kyselyn tuloksiin

liittyen.

Valvomme työnantajien työttömyysvakuu-

tusmaksuvelvoitteiden täyttymistä, millä

ehkäistään harmaata taloutta. Valvonnan

tarkoituksena on varmistaa, että työnan-

tajien työttömyysvakuutusmaksun perus-

teeksi ilmoittamat palkkatiedot vastaavat

todellista palkanmaksua ja että työttömyys-

vakuutusmaksut saadaan kerättyä oikean

suuruisina.

Vastuullisuus

51Hallituksen toimintakertomus 2025

Harmaan talouden torjunnassa teimme

viime vuonna tiivistä yhteistyötä vero-

hallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön

sekä muiden julkisten toimijoiden kanssa.

Osallistuimme myös Palkka.fi-palkanlas-

kentaohjelman rahoitukseen. Palkka.fi on

Verohallinnon, työeläkevakuutusyhtiöiden

ja Työllisyysrahaston ylläpitämä maksuton

palkanlaskentaohjelma pientyönantajille.

Tarjoamalla mahdollisuuden käyttää oh-

jelmaa, joka helpottaa palkkoihin liittyvien

maksujen hoitamista oikein.

Tuemme harmaan talouden torjuntaa myös

raportoimalla säännöllisesti tiedot minis-

teriöihin ja eduskuntaan kohdistuvasta

vaikuttamistoiminnastamme Avoimuusre-

kisteriin. Avoimuusrekisterin tavoitteena

on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä,

torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vah-

vistaa kansalaisten luottamusta valtionhal-

lintoon ja demokratiaan.

YHTEISKUNNALLISEN

RAHOITUKSEN VIITEKEHYS

Rahastolla on laadittuna yhteiskunnalli-

sen rahoituksen viitekehys. Viitekehys on

laadittu kansainvälisen pääomamarkki-

najärjestön (ICMA) vuonna 2021 päivitet-

tyjen yhteiskunnallisten joukkolainojen

periaatteiden sekä eurooppalaisen laina-

markkinajärjestön (LMA) vuonna 2023

päivitettyjen yhteiskunnallisten laino-

jen periaatteiden mukaisesti. Viitekehys

mahdollistaa yhteiskunnallisia hyötyjä

ajavan velkarahoituksen hankkimisen eri

rahoitusinstrumentein.

Viitekehys mahdollistaa rahaston velkara-

hoituksen sitomisen tiiviisti yhteen posi-

tiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten

kanssa. Lisäksi viitekehystä soveltamalla

voimme edistää valitsemiemme YK:n kes-

tävän kehityksen tavoitteiden ”Hyvä koulu-

tus” sekä ”Ihmisarvoista työtä ja talouskas-

vua” toteutumista. Tällä tavoin nostettua

rahoitusta käytetään menoihin, jotka täyt-

tävät kelpoisuusvaatimukset, eli keskit-

tyvät tuomaan turvaa työn muutoksissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi työttömyysetuuk-

sien rahoittaminen. Työllisyysrahastolla ei

ollut sellaista velkarahoitusta vuoden 2025

lopussa, johon yhteiskunnallisen rahoituk-

sen viitekehystä olisi sovellettu.

Vastuullisuus

52Hallituksen toimintakertomus 2025

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme

tarkoittaa sitä, että otamme sijoituspää-

töksiä tehdessä huomioon sijoituskohteen

taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan

liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social

and Governance). Sovellamme ESG-in-

tegrointia mahdollisuuksien mukaan

kaikissa sijoituksissamme, pois lukien

indeksisijoitukset. Ulkopuolinen taho käy

sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa

ja raportoi mahdollisista poikkeamista.

Emme sijoita yhtiöihin, jotka liitetään

esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman

käyttöön, työntekijöiden tai ihmisoikeuk-

sien polkemiseen. Lisäksi sijoitamme

mahdollisuuksien mukaan niihin yrityk-

siin, jotka noudattavat YK:n Global Compact

-periaatteita.

Työllisyysrahaston sijoitusten vastuullisuu-

den seurantaan ja analysointiin käytetään

numeerisia arviointimenetelmiä, joilla pyri-

tään saamaan mahdollisimman kattava ja

monipuolinen kuva rahaston vastuullisuus-

profiilista ja sen kehittymisestä.

Seurantaa on tehty vastaavilla mittareil-

la vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuutta

arvioitaessa tarkastellaan mm. sijoituskoh-

teiden ja niiden taustalla olevien yritysten

operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia

mittareita, kuten ympäristökuormitusta

mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-ar-

von toteutumista ja hyvää hallintotapaa.

Arviointi pohjautuu SFDR- ja MiFID II

-sääntelyyn sekä EU-taksonomiaan. Vii-

meisimmän vastuullisuusarvioinnin mu-

kaan sijoituksemme olivat ESG-mittareilla

hyvällä tasolla.

Työllisyysrahaston sijoitusomaisuudesta

tehtävä ESG-analyysi kattaa 63,7 (68) % ra-

haston sijoitusomaisuudesta ja rahavarois-

ta. Analysoituun varallisuuteen eivät sisäl-

ly esimerkiksi rahavarat eivätkä sijoitukset

valtioiden lainoihin.

Vastuullisuus

53Hallituksen toimintakertomus 2025

Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan

varainhoitolaitoksen joulukuuta 2025

koskevan analyysin mukaan sijoitussalk-

kumme ympäristömittareista suhteelliset

hiilipäästöt (painotettu hiili-intensiteetti)

ovat pysyneet melko samalla tasolla joulu-

kuussa 2024 tehtyyn analyysiin verrattuna.

Vuodesta 2019 alkaen olemme onnistuneet

puolittamaan sijoitussalkkumme suhteel-

liset hiilipäästöt ja sijoitustemme hiilija-

lanjälki on edelleen joulukuun 2025 arvion

perusteella merkittävästi vertailuindek-

siä matalampi. Rahastosijoitustemme 80

(82) % on kestävyystekijöitä edistäviä, eli

SFDR art. 8 rahastoja ja 16 (13) % SFDR art. 9

rahastoja, joiden tavoitteena on tehdä kes-

täviä sijoituksia. Kaikista sijoituksistamme

88 (88) prosentilla on vähintään kunnianhi-

moinen tavoite ilmastotyössä ja päästöjen

vähentämisessä.

Sijoituksistamme 73 (79) prosentilla ar-

vioidaan olevan positiivinen vaikutus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Sijoitustemme sosiaalisiin tekijöihin liit-

tyvissä mittareissa (sukupuolten välinen

tasa-arvo, hallituksen riippumattomuus ja

palkkatasa-arvo) ei tapahtunut merkittäviä

muutoksia verratunna vuoden 2024 lopus-

sa tehtyyn arviointiin. Mitatut havainnot

näyttävät salkkutasolla kuitenkin, että

koko salkku on linjassa vertailuindeksin

kanssa. Työllisyysrahaston suorissa sijoi-

tuksissa ei ole niin sanottuja normienrik-

kojayhtiöitä (perustuen ISS:n luokitteluun).

Indeksirahastosijoitusten osana 0,31 (0,2) %

Työllisyysrahaston sijoituksista on kohdis-

tunut tällaisiin yhtiöihin.

Vastuullisuus

54Hallituksen toimintakertomus 2025

Riskienhallinta

Riskienhallinta on olennainen

osa Työllisyysrahaston sisäistä

valvontaa. Sen tavoitteena

on vahvistaa riskitietoisuutta

päätöksenteossa ja tukea

rahaston strategisten ja

operatiivisten tavoitteiden

saavuttamista. Riskienhallinta

tuottaa laadukasta ja

systemaattista tietoa

rahastoon kohdistuvista

riskeistä ja uhkista sekä antaa

toimenpidesuosituksia niiden

ennaltaehkäisemiseksi ja

hallitsemiseksi.

TURVAAMME TOIMINTAAMME LAAJA-

ALAISELLA RISKIENHALLINNALLA

Seuraamme ja hallitsemme riskejä mm.

seuraavissa osa-alueissa: strategiset, ope-

ratiiviset, toimintaympäristöön, sääntelyyn

sekä talouteen ja rahoitukseen liittyvät

riskit. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on

tärkeä osa toimintaamme.

Strategisen tason riskien tunnistaminen ja

niiden määrämuotoinen hallinta auttavat

rahastoa pääsemään tavoitteisiinsa mää-

ritellyn riskienottohalukkuuden rajoissa.

Vuonna 2025 päivitimme strategisten

riskien listaa vuotuisen arviointiprosessin

mukaisesti.

Operatiivisten riskien hallinnalla turvaam-

me avaintoimintojemme keskeytymät-

tömyyden ja lakisääteisen toimintamme

jatkuvuuden sekä pyrimme varmistamaan,

että rahaston toimintaedellytykset säilyvät

myös poikkeusoloissa. Vahvistimme edel-

leen kyberriskienhallinnan läpikäymistä

ja kehitimme uhkamallinnustamme vas-

taamaan kyberuhkiin entistä paremmin.

Vuoden aikana päivitimme myös IT-ky-

vykkyyksiämme uudelle tasolle, mikä nosti

digitaalista toimintavarmuuttamme.

Sääntelyriskien hallinnalla huolehdimme

siitä, että Työllisyysrahasto toimii lain- ja

vaatimustenmukaisesti, vastuullisesti sekä

eettisesti. Tähän liittyy oleellisesti lainsää-

dännön muutosten aktiivinen seuranta.

Näihin aihealueisiin keskittyy erityisesti

Työllisyysrahaston compliance-toiminto.

Seuraamme aktiivisesti myös tietoturva-

sääntelyn kehittymistä ja kehitimme tieto-

suojaan liittyviä prosesseja.

Toimintaympäristön muutoksista johtuvia

taloudellisia riskejä hallitsemme mm. mo-

nipuolisilla ennustemenetelmillä sekä työt-

tömyysvakuutusmaksujen oikea-aikaisilla

muutoksilla kalenterivuodeksi kerrallaan.

Maksuvalmiutemme turvaamiseksi harjoi-

tamme matalan riskin sijoitustoimintaa ja

55Hallituksen toimintakertomus 2025 Riskienhallinta

pyrimme turvaamaan hyvät mahdollisuu-

det lainanottoon. Lisäksi Työllisyysrahas-

tolla on lakisääteinen suhdannepuskuri,

jonka tehtävänä on tukea maksuvalmiutta

ja loiventaa suhdannevaihteluista johtuvaa

tarvetta työttömyysvakuutusmaksutason

muutoksille. Rahoitusriskien hallintaa on

toteutettu Työllisyysrahastossa samojen

periaatteiden mukaan kuin aikaisemmin.

Periaatteet ja merkittävimmät riskit on esi-

telty Rahoitusriskit-liitetiedoissa. Katsaus-

kaudella ei ilmennyt merkittäviä muutoksia

riskien tasossa tai epävarmuustekijöissä.

Henkilöstöllä on keskeinen rooli riskienhal-

linnassa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti

riskienhallintaan tunnistamalla riskejä

omassa työssään. Koko henkilöstölle on

pakollinen riskienhallintakoulutus, joka tu-

kee osaamista ja vahvistaa riskitietoisuutta

koko organisaatiossa. Riskienhallintapääl-

likkö tukee koko organisaatiota riskien

tunnistamisessa ja raportoi riskien tilanne-

kuvasta rahaston johtoryhmälle, tarkastus-

valiokunnalle ja hallitukselle.

COMPLIANCE TUKEE JA VARMISTAA

TOIMINNAN SÄÄNTELYMUKAISUUTTA

Työllisyysrahaston sisäiseen valvontaan ja

toiseen puolustuslinjaan kuuluu riskienhal-

linnan ohella myös compliance-toiminto.

Työllisyysrahaston hallitus on hyväksynyt

toiminnon periaatteet, ja Compliance Officer

raportoi säännöllisesti toimitusjohtajalle,

tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Toiminto pyrkii varmistamaan, että Työl-

lisyysrahastossa noudatetaan voimassa

olevaa sääntelyä, rahastoa sitovia ulkoisia

ohjeita ja rahaston omia toimintaohjeita.

Compliance tunnistaa ja arvioi tiiviissä yh-

teistyössä riskienhallinnan ja liiketoimin-

nan kanssa sääntelyn noudattamattomuu-

teen kohdistuvia riskejä. Toiminto myös

tukee liiketoimintaa sääntely-ympäristön

seurannassa. Compliancen tukena työssä

on rahaston juristeista koostuva complian-

ce-verkosto. Compliance edistää eettisten ja

vastuullisten toimintatapojen noudattamis-

ta muun muassa ohjeistamalla ja koulutta-

malla Työllisyysrahastossa työskenteleviä.

Vuoden 2025 aikana toteutettiin eettinen

kysely, joka oli suunnattu kaikille Työlli-

syysrahastossa työskenteleville. Kyselyssä

esitettiin lukuisa määrä erilaisia väitteitä,

jotka koskivat vastaajan omaa toimintaa ja

vastaajan havaitsemaa muiden toimintaa.

Vastausten perusteella rahaston eettiset oh-

jeet ja väärinkäytösten ilmoituskanava tun-

netaan hyvin. Eettinen toiminta on kyselyn

perusteella rahastossa yleisesti hyvällä

tasolla. Compliance järjesti palvelualueit-

tain koulutustilaisuuksia eettisen kyselyn

läpikäyntiin ja eettisiin ohjeisiin liittyen.

Sääntelyn noudattamisen valvonnan lisäk-

si Compliance Officer toimii rahaston sisä-

piirivastaavana, ylläpitää lähipiirirekisteriä

ja avustaa mm. esteellisyyskysymyksissä.

Lisäksi Työllisyysrahaston compliance-toi-

minto vastaa myös väärinkäytösten ilmoi-

tuskanavasta. Kanavan kautta on mahdol-

lista ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja

väärinkäytöksistä myös anonyymisti. Tul-

leet väärinkäytösilmoitukset käsiteltiin ja

tutkittiin toimintaperiaatteiden mukaisesti.

56Hallituksen toimintakertomus 2025

Vuoden 2025 lopussa

Työllisyysrahastossa

työskenteli 124 (139) henkilöä.

Henkilötyövuosina mitattuna

henkilöstömäärä oli 120 (130).

Maksoimme palkkoja ja luontoisetuja

yhteensä 9,8 (10,9) miljoonaa euroa vuoden

2025 aikana. Palkkausjärjestelmämme pe-

rustuu työn vaativuuteen ja lisäksi käytös-

sämme on strategisten tavoitteidemme to-

teutumista tukeva tavoitepalkkio-ohjelma.

Henkilöstöstämme 52 (54) oli miehiä ja

72 (85) naisia. Henkilöstön keski-ikä oli

44,8 (44,2) vuotta ja keskimääräinen pal-

velusaika rahastossa oli 7,4 (7,0) vuotta.

Vapaaehtoinen henkilöstövaihtuvuus oli

10,37 (10,23)% vuonna 2025 ja sairauspois-

saoloprosentti 2,80 (2,85).

100

120

140

160

180

200

hlö

6/2024

*Henkilöstömäärien raportoinnissa olemme siirtyneet

käyttämään tarkastelujaksona kuukauden viimeisen

päivän sijaan koko kuukautta.

Henkilöstömäärä (HC)

2024–2025*

139

12/2024

6/2025

12/2025

179

124

133

Henkilöstön

ikä- ja sukupuolijakauma 2025

20–29 v 30–39 v 40–49 v 50–59 v 60–65 v

Naiset Miehet

4 %

6 %

4 %

10 %

15 %

14 %

17 %

13 %

1 %

16 %

Henkilöstö

57Hallituksen toimintakertomus 2025

MUUTOKSIA JOHTORYHMÄSSÄ

Vuonna 2025 johtoryhmän kokoonpanossa

tapahtui useita muutoksia. Helmikuussa

pitkäaikainen toimitusjohtajamme Janne

Metsämäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle

31.12.2025. Rahaston hallitus valitsi hänen

seuraajakseen rahaston talous- ja rahoitus-

johtaja Karo Nukarisen, joka aloitti toimi-

tusjohtajana 1.1.2026. Rahaston talous- ja

rahoitustoiminnoista vastaa väliaikaisesti

Karo Nukarinen osana nykyistä rooliaan,

kunnes talous- ja rahoitusjohtajan tehtä-

vään on nimetty uusi henkilö. Asiakkuus-

johtaja Tuulikki Saari valittiin toimitusjoh-

tajan varahenkilöksi 1.1.2026 alkaen.

Henkilöstö

Teknologia ja kehitys -palvelualueen joh-

taja Virpi Halme sekä HR ja viestintä -pal-

velualueen johtaja Katja Knaapila siirtyivät

pois rahastosta alkuvuoden aikana. Halli-

tus nimitti Head of PMO Antti Lähteen tek-

nologia ja kehitys -palvelualueen johtajaksi

25.3. alkaen. HR ja viestintä -palvelualueen

johtaminen järjestettiin ensin väliaikaisesti

johtoryhmän kesken, ja vuoden loppupuo-

lella johtamisjärjestely vahvistettiin py-

syväksi missä yhteydessä HR ja viestintä

-palvelualueesta luovuttiin.

RAKENNAMME TULEVAISUUDEN

DIGIPALVELUITA

HENKILÖSTÖMME KANSSA

Vuoden 2025 aikana jatkoimme Työllisyys-

rahaston IT-kyvykkyyksien vahvistamista.

Loppuvuodesta 2025 saavutimme merkit-

tävän virstanpylvään, kun saimme päätök-

seen laajan IT-hankkeen, jossa siirsimme

IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja

rakensimme samalla uusia alustakyvyk-

kyyksiä. IT-kyvykkyyshanke on ollut yksi

viime vuosien merkittävimmistä strategi-

sista panostuksistamme ja hankkeen paris-

sa tehdyn työn myötä rahastolla on moder-

ni IT-perusta, mikä luon entistä paremmat

mahdollisuudet digitaalisten palveluiden

kehittämiselle.

58Hallituksen toimintakertomus 2025

IT-kyvykkyyshankkeen vaikutukset heijas-

tuvat henkilöstön arkeen ja tavoitteena on

ollut varmistaa, että henkilöstöllämme on

käytössään käyttäjäystävälliset, turvalliset

ja toimintavarmat ratkaisut, jotka tukevat

sekä yksilöiden että organisaation kehit-

tymistä. Henkilöstön osaamisen vahvista-

minen on ollut olennainen osa hanketta ja

syksyllä 2025 toteutimme koko henkilös-

tölle suunnattuja pilvikoulutuksia, joiden

tavoitteena oli lisätä perusymmärrystä pil-

viteknologioiden hyödyistä ja vaikutuksista

palveluiden kehittämiseen.

Myös tekoälyn hyödyntäminen on ollut

keskiössä vuonna 2025 henkilöstön osaa-

misen kehittämisessä. Vuoden aikana

olemme määritelleet tekoälyn käytön ohjeet

sekä vastuullisen käytön periaatteet.

Ennen valittujen tekoälytyökalujen käyt-

töönottoa henkilöstöä edellytetään suoritet-

tavan tekoälyn periaatteita, käyttöä ja vas-

tuullisuutta käsittelevä sisäinen koulutus.

Syksyn 2025 aikana järjestimme lisäksi ko-

ko henkilöstölle suunnatun koulutuskoko-

naisuuden, joka syvensi tekoälyn hyödyn-

tämiseen liittyvää osaamista. Koulutusten

avulla varmistimme, että henkilöstöllämme

on valmiudet arvioida tekoälyn tuottamaa

tietoa kriittisesti, käyttää tekoälytyökaluja

tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti se-

kä toimia siten, että tietosuoja ja tietoturva

säilyvät kaikissa tilanteissa.

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

SIIRTYMÄAIKA PÄÄTTYI

Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamista

koskeva laki tuli voimaan 1.6.2024, ja sen

siirtymäaika päättyi vuoden 2025 lopus-

sa. Lakimuutos vaikutti merkittävästi

etuuspalvelua ja tukitoimintoja tuottavien

palvelualueiden toimintaan sekä henkilös-

tövoimavaroihin jo siirtymäkauden aikana.

Vuonna 2025 etuuspalvelua tuotettiin enää

yhden tiimin voimin.

Poikkeuksellisen pitkä siirtymäaika teki

muutoksesta vaativan kaikille osapuolille,

minkä vuoksi panostimme koko prosessin

ajan osallistavaan muutosjohtamiseen.

Muutoksen vaikutuksia seurattiin säännöl-

lisillä kokemusmittauksilla, mikä mahdol-

listi tukitoimien ja viestinnän kohdenta-

misen henkilöstön kulloistenkin tarpeiden

mukaisesti.

Henkilöstö

59Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖNTEKIJÄKOKEMUKSEN JA

JOHTAMISEN KEHITTÄMISTÄ

Seurasimme työntekijäkokemusta kevääl-

lä toteutetulla henkilöstötutkimuksella ja

syksyllä kahdella seurantapulssikyselyllä.

Viimeisimmän pulssikyselyn eNPS-suosit-

teluindeksi (arvo voi vaihdella välillä -100–

100) oli –7, mikä merkitsee parannusta

edellisvuosiin (2024: -18, 2023: -26). Pitkään

jatkunut aikuiskoulutusetuuksien lakkau-

tukseen liittyvä muutostilanne näkyy kui-

tenkin edelleen henkilöstökyselyjen tulok-

sissa ja heijastuu myös suositteluindeksiin.

Erinomaiseen työntekijäkokemukseen

pyrkiessämme kehitimme erityisesti esi-

henkilötyötä vuoden 2025 aikana. Keväällä

päivitimme rahaston johtamisen periaatteet

ja niiden pohjalta arvioimme esihenkilöitä

270-arvioinnilla, jonka kokonaisarvosana

oli 4,58/5. Arvioinnista nousseet kehittämis-

kohteet ohjaavat johtamisen kehittämistä

myös vuonna 2026.

IDENTITEETIN JA KYVYKKYYKSIEN

VAHVISTAMISTA

Jatkoimme syksyllä 2024 alkanutta identi-

teettityötä vuoden 2025 ajan. Syvensimme

koko organisaation ymmärrystä Työlli-

syysrahaston identiteetistä käsittelemällä

luodun identiteettimatriisin osa-alueita

tiimeittäin. Matriisi toimii jatkossa keskei-

senä työkaluna muun muassa johtamispe-

riaatteiden juurruttamisessa ja viestintäky-

vykkyyden kehittämisessä.

Loppuvuonna johtoryhmä linjasi viestin-

täkyvykkyyden kehittämisen painopisteet

vuosille 2025–2027. Tavoitteena on vah-

vistaa tehtäväkohtaisesti viestintätaitoja

ja -ymmärrystä, jotta vuoropuhelu työyh-

teisössä vahvistuu ja parannamme tuotta-

vuutta ja tehokkuutta. Strategian mukaisen

viestinnän toteuttamista varten suunnitte-

limme toimintatapauudistuksen, jonka mu-

kaan toimimme vuoden 2026 alusta alkaen.

Henkilöstö

60Hallituksen toimintakertomus 2025

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työllisyysrahaston taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia katsauskauden päättymisen jälkeen.

Helsingissä 24.2.2026

Työllisyysrahasto

Hallitus

61Hallituksen toimintakertomus 2025

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja oh-

jausjärjestelmästä vuodelta 2025 on laadittu

arvopaperimarkkinalain ja Suomen listayh-

tiöiden 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnoin-

tikoodin raportointia koskevan suosituksen

mukaisesti.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN

2025 NOUDATTAMINEN JA

SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN

Työllisyysrahasto on lakisääteinen itsenäi-

nen laitos, jota valvoo Finanssivalvonta.

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä noteeratun

joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy mak-

settavaksi kesäkuussa 2027. Rahastolla on

300 miljoonan euron yritystodistusohjelma

(31.12.2024: 300 miljoonaa euroa), joka oli

kokonaan käyttämättä vuoden 2024 ja 2025

lopussa.Työllisyysrahasto noudattaa sovel-

tuvin osin toiminnassaan hallinnointikoo-

dia, joka on julkisesti saatavissa Arvopa-

perimarkkinayhdistys ry:n sivuilta (www.

cgfinland.fi).

Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toi-

mielinten tehtäviä säätelevät laki työttö-

myysetuuksien rahoituksesta (555/1998),

valtioneuvoston asetus työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta (1227/2014) sekä Työlli-

syysrahaston ohjesäännöstä annettu asetus

(862/1998). Työllisyysrahaston toiminta-

muodosta ja taustasta johtuen sen toiminta

poikkeaa hallinnointikoodista seuraavien

suositusten osalta:

• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö,

eikä Työllisyysrahaston korkeinta

päätäntävaltaa käytä yhtiökokous tai

vastaava elin, vaan valtioneuvoston

nimittämä hallintoneuvosto

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädetyn mukaisesti. Asetuksessa

säädetään muun muassa

hallintoneuvoston kokouksissa

päätettävistä asioista ja menettelyistä

sekä kokouskutsusta. Siksi

yhtiökokousta, yhtiökokouskutsua

päätösehdotuksia, osakkeenomistajien

aloitteita, läsnäoloa yhtiökokouksessa

ja yhtiökokouksen asiakirjoja koskevat

suositukset eivät tule sovellettavaksi

Työllisyysrahaston toiminnassa.

• Suositukset 5, 6, 7, 8 ja 9:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädettyjä periaatteita noudattaen.

Asetuksen mukaan hallintoneuvosto

vahvistaa hallituksen jäsenet,

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

siten, että seitsemän jäsentä edustaa

työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.

Siksi hallituksen jäsenten valintaa,

toimikautta, kokoonpanoa ja

monimuotoisuutta sekä jäsenten

riippumattomuutta koskevat

suositukset eivät tule sovellettavaksi

Työllisyysrahaston toiminnassa.

62Hallituksen toimintakertomus 2025

• Suositukset 10 ja 19: Työllisyysrahaston

hallintoneuvosto valitsee hallituksen

jäsenet Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetussa asetuksessa

(862/1998) säädettyjä periaatteita

noudattaen. Hallintoneuvosto nimittää

hallituksen siten, että seitsemän jäsentä

edustaa työnantajia ja seitsemän

työntekijöitä. Työllisyysrahastolla

ei myöskään ole osakkeenomistajia

tai vastaavia omistajia, joten

arvioitavaksi ei tule hallituksen

tai johdon riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista

eikä sovelleta osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaa koskevaa

suositusta.

• Suositukset 16, 17 ja 18:

Työllisyysrahaston toimintaa

koskevassa sääntelyssä ei ole asetettu

velvollisuutta asettaa erityisiä

valiokuntia eikä rahastolla täten

tarkastusvaliokuntaa lukuun ottamatta

ole valiokuntia. Koska Työllisyysrahasto

ei ole osakeyhtiö, arvioitavaksi ei tule

tarkastusvaliokunnan riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista.

• Suositus 21: Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetun asetuksen

mukaan hallintoneuvosto valitsee

hallituksen jäsenet ja hallituksen

puheenjohtajan, joka valitaan

vuorovuosina työnantajien tai

työntekijöiden edustajista, joten

suositus toimitusjohtajaa koskevasta

rajoituksesta ei tule sovellettavaksi.

• Suositus 22: Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetun asetuksen

mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö

määrää hallintoneuvoston jäsenten

kokouspalkkiot ja matkakustannusten

korvausperiaatteet. Hallintoneuvosto

päättää hallituksen jäsenille

maksettavista palkkioista. Hallitus

päättää toimitusjohtajan toimisuhteen

ehdoista ja palkitsemisesta sekä muun

johdon palkitsemisen periaatteista.

• Suositus 23: Työllisyysrahastolla ei

ole osakkeenomistajia tai vastaavia

omistajia, joten hallituksen jäsenten

osakepalkkioita ja osakeperusteisia

palkkioita koskevia suosituksia ei

sovelleta.

• Suositus 27: Työllisyysrahasto ei ole

osakeyhtiö, joten lähipiiriliiketoimia

koskeva sääntely ei hallintokoodin

tarkoittamalla tavalla ole sovellettavissa

Työllisyysrahaston toimintaan.

Työllisyysrahasto soveltaa

kuitenkin IFRS-standardia ja seuraa

lähipiiritoimia jäljempänä selostetulla

tavalla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

63Hallituksen toimintakertomus 2025

HALLINTONEUVOSTO

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahaston korkeinta päätösvaltaa käyttää

hallintoneuvosto, jossa on 10–18 jäsentä.

Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja

puolet työntekijöitä. Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on

kolme kalenterivuotta. Valtioneuvosto aset-

ti sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä

2.11.2023 Työllisyysrahaston hallintoneu-

voston toimikaudeksi 1.1.2024–31.12.2026.

Hallintoneuvostoon nimitettiin 18 jäsentä.

Jäsenistä kuusi nimitettiin Elinkeinoelä-

män keskusliitto EK ry:n, kolme Kunta- ja

hyvinvointialuetyönantajat KT:n, kolme

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

SAK ry:n, kolme STTK ry:n ja kolme Akava

ry:n esityksestä. Esitetty kokoonpano oli

naisten ja miesten tasa-arvosta annetun

lain 4 a §:n 2 momentin mukainen. Vuonna

2024 valtioneuvosto nimitti kaksi ja vuonna

2025 kolme uutta hallintoneuvoston jäsen-

tä, kaikki kuluvan toimikauden loppuun

31.12.2026 saakka.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

kalenterivuodeksi kerrallaan puheen-

johtajan ja varapuheenjohtajan, joista

toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen

työntekijöitä. Puheenjohtajuus on vuo-

rovuosin työnantajien ja työntekijöiden

edustajalla. Vuonna 2025 hallintoneuvoston

puheenjohtajana toimi työntekijöitä edusta-

va Millariikka Rytkönen.

Hallintoneuvosto valitsi syyskokoukses-

saan keskuudestaan puheenjohtajaksi

vuodelle 2026 Antti Zittingin.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

64Hallituksen toimintakertomus 2025

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallintoneuvoston varsinainen kokous

pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous

ennen toukokuun loppua sekä syyskokous

viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvos-

ton kokouksissa käsitellään Työllisyysra-

haston ohjesäännöstä annetun asetuksen

(862/1998) mukaiset asiat. Hallintoneuvos-

ton ylimääräinen kokous pidetään silloin,

kun hallintoneuvoston puheenjohtaja tai

hallitus pitää sitä tarpeellisena tai silloin,

kun vähintään kaksi hallintoneuvoston

jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kir-

jallisesti pyytää. Kokouskutsu on toimi-

tettava todisteellisesti hallintoneuvoston

jäsenille viimeistään kahdeksan päivää

ennen kokousta. Hallintoneuvoston kokous

on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja

tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet

hallintoneuvoston jäsenistä ovat kokouk-

sessa läsnä. Sekä työnantajien että työn-

tekijöiden tulee tällöin olla edustettuina.

Hallintoneuvoston päätökseksi tulee se

mielipide, jota jäsenten enemmistö on kan-

nattanut. Äänten mennessä tasan päätök-

seksi tulee se mielipide, jota kokouksen pu-

heenjohtaja on kannattanut. Jos kysymys

on vaalista ja äänet menevät tasan, ratkais-

taan vaalin tulos arvalla. Jos kysymys on

esityksestä työttömyysvakuutusmaksuiksi

ja äänet menevät tasan, päätökseksi tulee

se mielipide, jota sekä puheenjohtaja että

varapuheenjohtaja on kannattanut.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-

puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodek-

si kerrallaan, joista toisen tulee edustaa

työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheen-

johtajuus on vuorovuosin työnantajien ja

työntekijöiden edustajilla. Vuonna 2025 hal-

lintoneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kol-

me kokouksista oli sähköpostikokouksia.

Sähköpostikokouksesta ei makseta erillistä

kokouspalkkiota.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä