Vuosikertomus

1.1.–31.12.2025

2025

2Vuosikertomus 2025 Sisältö

Sisältö

3 VUOSIKERTOMUS 2025

3 Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4 Taloudellinen kehitys

5 Toimitusjohtajan katsaus

8 Strategia, missio, visio ja arvot

11 Avainluvut 2025

12 HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

13 Työllisyysrahaston tehtävät

16 Sidosryhmäyhteistyö

18 Asiakaspalvelu

20 Työttömyysvakuutusmaksut

28 Aikuiskoulutusetuudet

33 Talous

36 Sijoitustoiminta

39 Vastuullisuus

54 Riskienhallinta

56 Henkilöstö

60 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

61 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

74 Palkitsemisraportti

80 TILINPÄÄTÖS

81 Tilinpäätös (IFRS) 2025

81 Laskelma nettovarallisuuden

muutoksesta

84 Tilinpäätöksen liitetiedot

125 Tilintarkastuskertomus

130 Riippumattoman tilintarkastajan

raportti Työllisyysrahaston

ESEF-tilinpäätöksestä

3Vuosikertomus 2025

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja alentavan vaikutuksen

vuoksi maksamamme rahoitusosuudet pienenivät, vaikka

työttömyysaste oli viime vuotta korkeampi.

Koko vuoden yhteenlaskettu

asiakastyytyväisyysindeksi

(CSAT) nousi tasolle 89 (88) %.

Rahoitimme työttömyys-

ja eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia

yhteensä

2 637

miljoonalla eurolla.

Aikuiskoulutusetuuksien

alasajo on edennyt

aikataulun mukaisesti

ja maksamme viimeiset

tuet alkuvuonna 2026.

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4Vuosikertomus 2025 Taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys

Työllisyysrahaston keräämien työttömyys-

vakuutusmaksujen kertymä jäi vuoden ai-

kana ennakoidusti vertailukautta selkeästi

matalammaksi. Tämä johtui siitä, että

työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin

vuodelle 2025 Työllisyysrahaston esityksen

mukaisesti.

Rahaston edunsaajilleen maksamat rahoi-

tusosuudet alentuivat myös selkeästi edel-

lisvuoteen verrattuna huolimatta vertailu-

kautta korkeammasta työttömyysasteesta.

Hallitusohjelman toimenpiteiden menoja

alentavat vaikutukset ovat alkaneet näkyä

vuoden 2025 aikana.

Vuositulos (nettovarallisuuden muutos) jäi

matalampien työttömyysvakuutusmaksu-

jen ja heikon työttömyystilanteen vuoksi

ennakoidusti alijäämäiseksi, mutta alijää-

mä oli pienempi kuin vertailukautena.

Luvut ovat miljoonina euroina.

Taloudellinen kehitys 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 1 907 2 347

Maksetut rahoitusosuudet ja hallintokulut -2 668 -3 163

Nettorahoitustuotot 32 67

Nettovarallisuuden muutos -729 -749

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 857 1 513

Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 354 447

Lyhtaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 599 599

Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 69 89

Nettovarallisuus 543 1 272

Työttömyysvakuutusmaksu-% (yhteismäärä)* 1,21 % 1,61 %

Palkkasumman muutos-%** 2,1 % 2,2 %

Työttömyysaste (keskimäärin) 9,7 % 8,4 %

Sijoitustuotto-% 2,9 % 4,2 %

*Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu-% ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu-%

yhteensä.

**Raportointikauden kumulatiivisen palkkasumman muutos edellisvuoden vastaavaan palkkasummaan.

Lasketaan palkoista , joista maksetaan työttömyysvakuutusmaksua.

5Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

Vuonna 2025 vallitsi geopoliittinen epä-

varmuus, Suomen talous kehittyi oletettua

heikommin ja työttömyys kasvoi. Tämä hei-

jastui myös Työllisyysrahaston talouteen

alijäämänä. Hoidimme työttömyysturvan ja

muun sosiaaliturvan rahoitus- ja toimeen-

panotehtävämme onnistuneesti. Toteutim-

me strategian mukaisia kehityshankkeita

mm. uudistamalla IT-alustapalveluita ja

-kyvykkyyksiä. Asiakastyytyväisyytem-

me säilyi korkealla tasolla ja paransimme

henkilöstötyytyväisyyttämme.

TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ ON

EDELLEEN EPÄVARMUUTTA

Geopolitiikkaan ja maailmantalouden kehi-

tykseen liittyi useita epävarmuustekijöitä

vuonna 2025, kuten Ukrainan sodan jatku-

minen ja epävakaus Lähi-Idässä. Tulliky-

symykset ja kauppasotien mahdollisuus

aiheuttivat epävarmuutta myös Suomen

talouteen.

Suomen taloudellinen toimintaympäristö,

erityisesti työttömyyden osalta, heikkeni

edelleen vuonna 2025. Toisaalta Euroopan

keskuspankki laski ohjauskorkoja ja inflaa-

tio oli erittäin vähäistä Suomessa. Vuoden

aikana elinkeinoelämän luottamisindikaat-

torien näkymät paranivat. Lisäksi talousen-

nusteiden näkymä on yleisesti hieman

paraneva vuodelle 2026, joskin tulevaa

kehitystä on vaikea ennustaa.

KORKEA TYÖTTÖMYYS JA ALENNETUT

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

PAINOIVAT RAHASTON TULOSTA

Historiallisen alhaiselle tasolle alennettu

työttömyysvakuutusmaksujen taso sekä

korkea työttömyys vaikuttivat heikentäväs-

ti Työllisyysrahaston talouteen. Rahaston

taloudellinen tulos oli selkeästi alijää-

mäinen vuonna 2025. Hallitusohjelman

säästötoimet vaikuttivat työttömyystur-

vamenoihin laskevasti. Sen seurauksena

Toimitusjohtajan katsaus

6Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

Työllisyysrahaston rahoitusmenot olivat

aiempia vuosia alhaisemmat, vaikka työttö-

myysaste oli korkeampi. Työllisyysrahaston

maksuvalmius säilyi hyvänä läpi vuoden.

Vuodelle 2026 Työllisyysrahaston esityk-

sestä työttömyysvakuutusmaksujen mak-

sutasoa nostetaan 0,6 prosenttiyksiköllä,

yhteismäärältään tasolle 1,8 prosenttia.

Muutoksella tuetaan rahaston taloutta ja

etuusmenojen rahoitusta. Korotuksesta

huolimatta työttömyysvakuutusmaksujen

taso säilyy selvästi pitkän aikavälin keski-

arvoa matalampana.

LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEILLA

VAIKUTUKSIA RAHASTOON

Työllisyysrahastoa koskevan lainsäädän-

nön muutoshankkeita on vuoden aikana

ollut käynnissä useita: työttömyysetuuk-

sien rahoituslain uudistaminen, yleistuki,

yhdistelmävakuutus, lomautusilmoitusajan

lyhentäminen sekä koulutuskorvauksen

lakkauttaminen. Vuoden aikana selvitettiin

myös ansioturvan universaalimallia, mutta

Suomen hallitus päätti, että selvitysten poh-

jalta ei toistaiseksi käynnistetä jatkoval-

mistelua. Olemme osallistuneet sosiaali- ja

terveysministeriön johdolla valmisteluihin

sekä kommentoineet lakiesitysluonnoksia

ja muistioita sekä antaneet lausuntoja.

Joulukuussa 2025 eduskunta hyväksyi

koulutuskorvauksen lakkauttamisen.

Koulutuskorvaus on ollut noin 10 miljoonan

euron pieni toimeenpanotehtävä ja sen on

kokonaan rahoittanut valtio. Korvauksen

lakkauttaminen ei vaikuta Työllisyysra-

haston tulojen ja menojen tasapainoon eikä

aiheuta henkilöstömuutoksia. Koulutuskor-

vausta maksetaan vielä vuoden 2025 koulu-

tuksista, muttei enää vuodelta 2026.

Yleistukea koskeva lakiesitys hyväksyttiin

eduskunnassa joulukuussa 2025. Työttö-

myysturvan puolelta yleistuki yhdistää työ-

markkinatuen ja peruspäivärahan samaksi

etuudeksi, joista jälkimmäisestä Työllisyys-

rahasto on rahoittanut pääosan. Rahoitus-

vastuut säilyvät muutoksessa määrällisesti

ennallaan. Muutoksella ei ole vaikutusta

työttömyyskassojen kautta kulkevaan

ansioturvaan tai sen rahoitukseen, josta

päävastuu on Työllisyysrahastolla.

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja yh-

distelmävakuutus ovat valmistelussa. Jos

molemmat toteutuisivat, voisivat ne lisätä

rahaston vastuulla olevia menoja kym-

menestä viiteenkymmeneen miljoonaan

euroa. Yhdistelmävakuutus olisi toteutues-

saan uusi rahoitettava kokonaisuus Työlli-

syysrahastolle. Valmisteilla on myös työttö-

myysetuuksien rahoituslain uudistaminen.

Syksyllä 2025 Suomen hallitus päätti bud-

jettiriihessä käynnistää tarkastelun talou-

den suhdanteita tasaavista mekanismeista

ja muun muassa Työllisyysrahaston roo-

lista suhdannepolitiikan toteuttamisessa.

Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriön

johdolla käynnistettiin työryhmä, jonka

sihteeristössä myös Työllisyysrahastolla

on edustus. Työryhmän toimikausi päättyy

huhtikuussa 2026.

7Vuosikertomus 2025 Toimitusjohtajan katsaus

STRATEGISIA TAVOITTEITA KOHTI IT-

KYVYKKYYKSILLÄ JA TEKOÄLYLLÄ

Vuonna 2025 toteutimme Työllisyysrahas-

ton strategiaa seuraten tiiviisti alkuvuonna

luotua mittaristoa toteutumisen etene-

misestä. Strategisina tavoitteinamme on

tuottaa asiakaslähtöisiä digiajan palveluita

luotettavasti ja laadukkaasti sekä nostaa

tuottavuutta ja tehokkuutta.

Vuoden aikana siirsimme onnistuneesti

IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja ra-

kensimme samalla uusia alustakyvykkyyk-

siä. Uudistus auttaa meitä digikehittämi-

sessä tulevaisuudessa., kun rakennamme

entistä asiakaslähtöisempiä ja tehokkaam-

pia palveluita. Esimerkkinä tästä on työt-

tömyysvakuutusmaksupalveluidemme

modernisointityö.

Aikuiskoulutustuen alasajo on jatkunut

laissa säädetyn aikataulun mukaises-

ti. Lakkautuksen siirtymäaika päättyi

31.12.2025. Maksettujen tukien määrä alen-

tui selvästi viime vuodesta. Alkuvuonna

2026 maksamme viimeiset tuet ja sen jäl-

keen aineistot arkistoidaan ja tietojärjestel-

mät ajetaan alas. Muutos on näkynyt myös

organisaatiossamme: vuoden 2023 lopusta

rahaston henkilöstömäärä on pienentynyt

29 % ja oli 124 vuoden 2025 lopussa. Asia-

kastyytyväisyys on pysynyt koko alasajon

ajan erinomaisella tasolla.

Vuoden 2025 aikana koulutimme laajasti

henkilöstöämme tekoälyn hyödyntämisestä

vastuullisesti. Vuoden aikana henkilöstö

aloitti kokeilut eri tekoälytyökaluilla, joiden

tavoitteena on toimia työn tukena ja tehos-

taa toimintaamme. Syvennämme tavoit-

teellisesti tekoälyn hyödyntämistä osana

työtehtäviämme vuoden 2026 aikana.

KATSE TULEVAAN

Vuosi 2025 sisälsi monia muutoksia ja vai-

heita. Vuoden lopussa rahaston pitkäaikai-

nen toimitusjohtaja Janne Metsämäki jäi

hyvin ansaitulle eläkkeelle. Uudeksi toimi-

tusjohtajaksi Työllisyysrahaston hallitus

valitsi rahaston talous- ja rahoitusjohtaja

Karo Nukarisen, joka aloitti toimitusjohtaja-

na 1.1.2026.

Vuoden aikana olemme saaneet paljon

aikaiseksi. Tärkein tekijä onnistumisten

takana on osaava ja kyvykäs henkilöstö. Si-

toutunut ja laadukas tekeminen on näkynyt

esimerkiksi työn sujuvuutena ja erinomai-

sena asiakaspalveluna. Yhdessä on hyvä

suunnata tulevaan ja tuoda turvaa työn

muutoksissa myös vuonna 2026.

Lämmin kiitos vuodesta 2025 kaikille työl-

lisyysrahastolaisille ja sidosryhmillemme.

Karo Nukarinen

toimitusjohtaja

8Vuosikertomus 2025

Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia sisältää mis-

sion, vision, strategiset tavoitteet, arvot

sekä muutosvoimat. Työllisyysrahaston

hallitus arvioi strategian päivittämisen tar-

peita vuosittain. Vuonna 2025 tehty arvioin-

ti ei johtanut muutoksiin strategiassa.

Missiomme on tuoda turvaa työn muu-

toksissa. Visionamme on olla arvostettu

ja tehokas sosiaaliturvan toimeenpanija.

Arvomme ovat Asiakkaamme ensin;

Uudistamme, kehitymme, toimimme;

Olemme yhtenäinen joukkue.

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

MISSIO

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

VISIO

Arvostettu ja tehokas

sosiaaliturvan toimeenpanija

ARVOT

Asiakkaamme ensin

Uudistamme, kehitymme,

toimimme

Olemme yhtenäinen joukkue

9Vuosikertomus 2025 Strategia, missio, visio ja arvot

Strategiset tavoitteemme ovat:

• Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan

palveluita luotettavasti ja laadukkaasti

• Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta

Lisäksi strategiset tavoitteet pitävät sisäl-

lään erinomaisen asiakas- ja henkilöstöko-

kemuksen tavoittelun.

Tunnistetut Työllisyysrahastoon vaikutta-

vat keskeiset muutosvoimat:

• Turvallisuusympäristö

• Suomen julkinen talous

• Sosiaaliturvan muutokset

• Tehtävien jako julkishallinnossa

• Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat

lainsäädäntömuutokset

• Työllisyyden kehitys

• Väestönkehitys ja huoltosuhde

• Työttömyysturvan rahoitus

• Työlainsäädännön uudistukset

• Työmarkkinajärjestöjen rooli

• Digitalisaatio ja tekoäly

Arvioimme muutosvoimia vuoden 2025 ai-

kana ja katsoimme niiden edelleen olevan

soveltuvia ja olennaisia.

Vuonna 2025 keskityimme strategian toi-

meenpanoon. Alkuvuodesta rakensimme

monitahoisen strategiaseurannan mittaris-

ton, jolla keskeisimpien kokonaisuuksien

toteuttamisen edistymistä on seurattu.

Vuoden aikana edistimme erityisesti kahta

suurta strategista tekemisen kokonaisuutta:

IT-palveluiden siirto uudelle toimittajalle ja

hallitusohjelman mukainen aikuiskoulu-

tustuen alasajo.

10Vuosikertomus 2025 Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia

Visio

Arvostettu ja

tehokas

sosiaaliturvan

toimeenpanija

Asiakkaamme

ensin

Uudistamme

Kehitymme

Toimimme

Olemme

yhtenäinen

joukkue

Arvot

Missio

Tuomme turvaa työn

muutoksissa

Työmarkkinajärjestöjen rooli

Turvallisuusympäristö

Suomen julkinen talous

Sosiaaliturvan muutokset

Työllisyysrahaston tehtäviä koskevat lainsäädäntömuutokset

Työllisyyden kehitys

Väestönkehitys ja huoltosuhde

Työttömyysturvan rahoitus

Työlainsäädännön uudistukset

Muutosvoimat

Nostamme tuottavuutta

ja tehokkuutta

Tuotamme asiakaslähtöisiä digiajan

palveluita luotettavasti ja laadukkaasti

Strategiset tavoitteet

Digitalisaatio ja tekoäly

Tehtävien jako julkishallinnossa

Erinomainen asiakaskokemus

Erinomainen henkilöstökokemus

11Vuosikertomus 2025

Avainluvut 2025

Avainluvut

Luvut ovat miljoonina euroina.

Tulot 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Työnantajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 1159 1 326 1 412 766 571 -195 -25 %

Palkansaajilta kerätyt työttömyysvakuutusmaksutuotot 1 241 1 424 1 490 806 607 -198 -25 %

Valtion ja kuntien osuudet 911 717 704 752 700 -51 -7 %

Muut työnantajamaksut* 23 23 21 24 29 5 19 %

Tulot yhteensä 3 335 3 490 3 627 2 347 1 907 -440 -19 %

Menot 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Työttömyyskassat, työllisyysrahaston osuudet -1 463 -1 039 -1 098 -1 238 -1 063 -175 -14 %

Työttömyyskassat, valtion osuudet -909 -714 -700 -747 -699 -48 -6 %

Eläketurvakeskus -902 -596 -600 -722 -659 -64 -9 %

Kansaneläkelaitos -239 -243 -263 -168 -94 -73 -44 %

Aikuiskoulutusetuudet -186 -189 -201 -212 -77 -135 -64 %

Työllisyysalueet 0 0 0 0 -5 5

Työ- ja elinkeinoministeriö -14 -20 -30 -32 -30 -2 -6 %

Valtion Eläkerahasto -11 -8 -8 -10 -10 0 0 %

Hallintokulut -26 -23 -34 -34 -31 -3 -8 %

Menot yhteensä -3 750 -2 832 -2 934 -3 163 -2 668 -495 -16 %

Nettorahoitustuotot 3 -34 69 67 32 -35 -52 %

Nettovarallisuuden muutos -412 625 763 -749 -729 19

Nettovarallisuus 2021 2022 2023 2024 2025 Muutos € Muutos %

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 1 339 1 885 1 869 1 513 857 -656 -43 %

Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 679 818 859 447 354 -93 -21 %

Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 1 299 1 299 599 599 599 0 0 %

Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 86 146 109 89 69 -20 -22 %

Nettovarallisuus 633 1 258 2 021 1 272 543 -729 -57 %

* Muut työnantajamaksut sisältävät työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset.

Hallituksen

toimintakertomus

13Hallituksen toimintakertomus 2025

Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston

tärkeimmät tehtävät ovat

työttömyysetuuksien rahoitus,

työttömyysvakuutusmaksujen

määrääminen ja perintä sekä

aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen.

Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,

joita maksavat kaikki työnantajat ja pal-

kansaajat. Määräämme työttömyysva-

kuutusmaksut työnantajan tulorekisteriin

ilmoittamien tietojen perusteella. Eduskun-

ta vahvistaa maksuprosentit hyväksymällä

maksuja koskevan lain vuosittain.

Rahastolla on sen varojen ja velkojen ero-

tuksena muodostuva suhdannepuskuri,

jonka avulla pyrimme turvaamaan mak-

suvalmiutta ja vakaata maksukehitystä.

Puskurin avulla voidaan tasata maksujen

nousupainetta, kun työttömyysturvan me-

not kasvavat.

Vuonna 2025 keräsimme työttömyysvakuu-

tusmaksuja yhteensä 1 178 (1 571) miljoonaa

euroa. Työnantajien osuus oli yhteensä

571 (766) miljoonaa euroa ja palkansaajien

osuus oli 607 (806) miljoonaa euroa. Lisäk-

si työnantajien maksamat omavastuu- ja

muutosturvamaksut, sekä työsopimuslain

mukaiset vähennykset olivat yhteensä 29

(24) miljoonaa euroa. Valtion tilitykset olivat

605 miljoonaa euroa ja kuntien 95 miljoonaa

euroa. Keräsimme maksuja yhteensä 1 907

(2347) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Työllisyysrahaston rahoittamia etuuksia

ovat mm. työttömyyskassojen ja Kelan

maksamat työttömyyspäivärahat, ansio-

päivärahoihin liittyvät eläkemaksut sekä

rahaston itsensä maksama aikuiskoulutus-

tuki. Toimimme myös työsuhteen päätty-

misriita-asioissa maksettavan korvauksen

ja työntekijän saamien työttömyyspäivära-

hojen yhteensovituksen asiantuntijoina.

Vuonna 2025 rahoitimme työttömyyskasso-

jen maksamaa työttömyysturvaa yhteensä

1762 (1 985) miljoonaa euroa, sisältäen val-

tion ja kuntien osuudet. Laskua edellisvuo-

teen oli 11,2 % mikä johtuu erityisesti halli-

tusohjelman toimenpiteiden vaikutuksista.

Työllisyysrahaston osuus rahoituksesta oli

1 063 (1 238) miljoonaa. Työttömyysvakuu-

tusmaksuilla rahoitettavan osuuden las-

kuun vaikutti rahaston vastuulla olevien lo-

mautuspäivärahojen madaltuminen 22,1%,

eli 81 miljoonaa euroa. Työllisyysrahasto,

14Hallituksen toimintakertomus 2025 Työllisyysrahaston tehtävät

valtio ja kunnat kattavat yhteensä noin

94,5 % työttömyyskassojen rahoituksesta.

Loppuosa kassojen rahoituksesta kertyy

jäsenmaksuista.

Maksoimme perusturvan osuuden kassaan

kuulumattomista palkansaajista Kelalle yh-

teensä 94 (167) miljoonaa euroa ja maksoim-

me palkkaturvan osuuden työ- ja elinkein-

oministeriöön yhteensä 30 (27) miljoonaa

euroa.

Osallistuimme työeläkekustannuksiin

maksamalla Eläketurvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle ansiosidonnaiselta

päiväraha-ajalta sekä vuorotteluvapaan ja

aikuiskoulutustuen maksuajalta kertyvän

työeläkkeen yhteensä 668 (732) miljoonaa

euroa vuonna 2025.

Rahoitamme 55 vuotta täyttäneiden muu-

tosturvapakettia, joka koostuu muutostur-

vakoulutuksesta ja muutosturvarahasta.

Maksoimme muutosturvakoulutuksen

kustannukset työllisyysalueille yhteensä

5miljoonaa euroa ja tilitimme työntekijälle

maksettavan muutosturvarahan kassoille ja

Kelalle yhteensä 14 (12) miljoonaa euroa.

Maksoimme aikuiskoulutustukea 15 144

(31796) henkilölle yhteensä 77 (203) miljoo-

naa euroa. Aikuiskoulutusetuuksien lak-

kautuksen vuoksi vuonna 2025 tukea voitiin

myöntää enää palkansaajille ja päätoimisille

yrittäjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat

alkaneet viimeistään 31.7.2024. Lakkautuk-

sen siirtymäaika päättyi 31.12.2025.

Myönsimme ammattitutkintostipendejä 148

(23 009) henkilölle vuonna 2025. Maksoim-

me stipendejä yhteensä 0,1 (9,6) miljoonaa

euroa. Ammattitutkintostipendejä voitiin

myöntää enää 31.7.2024 mennessä suorite-

tun ammatillisen tutkinnon perusteella.

Vuonna 2025 maksoimme rahoitusosuuksia

(sis. rahaston hallintokulut) yhteensä 2 668

(3 163) miljoonaa euroa.

Työllisyysrahaston toimintaa valvoo

Finanssivalvonta.

milj.

euroa %

Työllisyysrahaston rahoitus

työttömyyskassoille

Työttömyysaste %

Työttömyyskassoille maksetut

valtion ja kuntien osuudet, milj. euroa

Työttömyyskassoille maksetut

Työllisyysrahaston osuudet, milj. euroa

500

1000

1500

2000

2500

2021 2022 2023 2024 2025

7,7 %

6,8 %

7,2 %

909

714

700

1 463

1 039

1 098

8,4 %

9,7 %

747

699

1 063

1 238

15Hallituksen toimintakertomus 2025

Työnantajat

rahoittaa osuuden

työttömyysturvasta

verovaroin.

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

Lisäksi he maksavat

tietyissä tilanteissa

omavastuu- tai muutosturva-

työsuhteen päättymisriitojen

ja työsopimuslain mukaisesta

yhteensovituksesta.

Valtio

Palkansaajat

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

607

milj. €

Kerätyt

maksut

1 907

milj. €

600

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Vuoden 2025 luvut

Rahoitamme aikuiskoulutusetuuksia.****

milj. €

1 063

milj. €

699

Maksetut

rahoitusosuudet*

* Sisältää hallintokulut

Suhdanne-

puskurissa

netto-

varallisuutta

yhteensä

543

milj. €

2 668

milj. €

605

milj. €

maksun sekä korvauksen

Suhdannepuskurin

nettovarallisuus

pieneni

729 milj. €

milj. €

** Valtionvarain-

ministeriön rahoittama

*** Muutosturvarahan

menot sisältyvät

kassojen ja Kelan lukuihin.

milj. €

Kunnat

rahoittavat osuuden

työttömyysturvasta, kun

kesto on yli 100 päivää.

Hoidamme jäsenvaltioiden

välisen ansiosidonnaisen

päivärahan kustannusten

jakamisen yhteensä

0,2 miljoonaa euroa.

**** Sisältää

aikuiskoulutustuen ja

ammattitutkinstostipendin

Maksamme ansiosidonnaisen

päivärahan osuuden työttömyys-

kassoille.

Maksamme työttömyysturvan,

aikuiskoulutustuen ja vuorottelu-

vapaan ajalta kertyneen eläketurvan

Eläketurvakeskukselle ja

Valtion Eläkerahastolle.

Maksamme peruspäivärahan

osuuden Kelalle.

Maksamme palkkaturvan osuuden

työ- ja elinkeinoministeriöön.

Rahoitamme koulutuskorvausta

(esim. kunnat, seurakunnat ja

säätiöt ovat oikeutettuja).**

Maksamme muutosturvakoulutuksen

kustannukset työllisyysalueille.***

Netto-

rahoitus-

tuotot

Maksamme valtion ja kuntien

osuuden työttömyysturvasta

työttömyyskassoille.

668

milj. €

Työllisyysrahasto

16Hallituksen toimintakertomus 2025 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö

Työllisyysrahasto toimii

laajasti yhteistyössä

monien eri tahojen kanssa.

Lakisääteisten tehtävien

hoitamisessa teemme tiivistä

yhteistyötä eri ministeriöiden,

erityisesti sosiaali- ja terveys-,

työ- ja elinkeino- sekä

valtiovarainministeriön kanssa.

Olemme osa lakisääteistä sosiaalivakuu-

tusta. Työttömyyskassat, Kela, Eläketurva-

keskus, Tapaturmavakuutuskeskus sekä

työeläkeyhtiöt ovat toimeenpanotehtä-

vissämme yhteistyökumppaneitamme.

Tehtävämme maksuvalmiuden turvaajana

edellyttää hyvää ja toimivaa yhteistyötä

pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Työ-

markkinakeskusjärjestöt ovat edustettuina

Työllisyysrahaston hallinnossa ja lisäksi

teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Vuoden 2025 aikana systematisoimme ta-

paamme tehdä sidosryhmätyötä: Etenimme

vuosikellon mukaisesti kohti asettamiam-

me tavoitteita. Sidosryhmäyhteistyötä teke-

vien kanssa varmistimme yhteisen tilan-

nekuvan, toteutimme sovittuja yhtenäisiä

toimintatapoja ja työskentelimme yhdessä

rahaston teemojen äärellä. Vuoden 2025

aikana olemme osallistuneet työryhmiin,

kuulemisiin ja antaneet lausuntoja meitä

koskeviin lausuntopyyntöihin.

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan kaksi

kertaa vuodessa eduskuntaan ja ministeri-

öihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnas-

ta. Työllisyysrahaston ilmoittama toiminta

koskee lakisääteisiä tehtäviä, valmistelussa

olevia hankkeita ja ajankohtaisia asioita.

Vuoden 2025 aikana aiheitamme olivat

muutosturva ja ikääntyneiden työllistymi-

sen edistäminen, yhdistelmävakuutuksen

mahdolliset toteuttamistavat, aikuiskou-

lutustuki ja työttömyysturvan rahoitus,

yleistuen rahoitus sekä työttömyyskassa-

lain ja rahoituslain kokonaisuudistus. Avoi-

muusrekisteri-ilmoituksiimme voi tutustua

tarkemmin avoimuusrekisterin omassa

palvelussa.

Vuonna 2025 järjestimme kaikille sidosryh-

millemme yhteisen sidosryhmätilaisuuden,

jossa kerroimme rahaston ajankohtaisista

aiheista, kuten taloudesta ja digimatkas-

tamme. Kohtaamisten lisäksi tarjosimme

sidosryhmillemme ajantasaista tietoa

tehtävistämme ja toimeenpanoistamme

17Hallituksen toimintakertomus 2025

säännöllisillä ja kohdennetuilla uutiskir-

jeillä, tutustumistapaamisissa, sidosryhmä-

tilaisuudessamme ja verkkosivuillamme.

Vuonna 2025 tuotimme laajasti materiaalia

eri sidosryhmien tarpeisiin ja uudistimme

verkkosivujamme tiedontarjoamisen osal-

ta. Tuotimme saamiemme palautteiden ja

toiveiden perusteella laajasti materiaalia

sidosryhmien tarpeisiin. Vastaanotto uudis-

tetuille tietopaketeillemme on ollut hyvää.

Sidosryhmät ovat pitäneet niitä selkeinä ja

lisäarvoa tuottavina. Niiden tuella vuoropu-

helua on ollut hyvä jatkaa.

Neuvoimme ja palvelimme asiakkaita ja

sidosryhmiä asiointiin ja toimeenpanopro-

sesseihin liittyvissä asioissa webinaarien,

koulutusten, kohdennettujen uutiskirjeiden

ja selkeiden verkkosivusisältöjen muo-

dossa. Vuoden 2025 aikana kohdensimme

sisältöä asiakkaidemme lisäksi työttömyys-

kassoille, työllisyyspalveluiden henkilös-

tölle, työoikeusjuristeille ja oppilaitoksille.

Tapasimme myös säännöllisesti sosiaali-

vakuutusalan toimijoita edistääksemme

yhteisiä asioitamme ja toimeenpanon

tehokkuutta.

Teemme yhteistyötä muiden EU- ja Poh-

joismaiden sosiaaliturvalaitosten kanssa

yhteisissä kansainvälisissä foorumeissa.

Yhteistyön tavoitteena on pysyä ajan tasal-

la eri maiden sosiaaliturvarahoitusmalleis-

ta ja kertoa Suomen sosiaaliturvan rahoitta-

misen mallista.

Asiantuntijamme osallistuivat Pohjoismai-

seen työttömyysturvaseminaariin (NAF)

jonka järjestämisvastuu oli Ruotsilla. Se-

minaarissa käsiteltiin työttömyysturvaan

tehtyjä uudistuksia maittain, työvoiman

liikkuvuutta Pohjoismaissa, tietoturva-ai-

heita sekä tekoälyn hyödyntämistä työttö-

myysturvan toimeenpanossa.

Lisäksi osallistuimme ESIP:in (European

Social Insurance Platform) sosiaaliturva

organisaatioille suunnattuun (un)emplo-

yment-työtyhmän työhön ja ESIP forumiin,

jossa käsiteltiin sosiaaliturvan panosta

Euroopan kilpailukykyyn ja kasvuun.

Kansainvälisessä yhteistyössä olemme

lisäksi mukana myös NSFM:n (Nordisk So-

cialförsäkringsmöte), ISSA:n (International

Social Security Association) ja AEIP:n (The

European Association of Paritarian Institu-

tions) toiminnassa.

Haluamme olla medialle arvostettu yh-

teistyötaho ja tarjota luotettavaa tietoa

toimeenpanostamme. Julkaisimme vuo-

den aikana mediatiedotteita ja tarjosimme

verkkosivuillamme toimeenpanoomme

liittyvää tietoa.

Sidosryhmäyhteistyö

18Hallituksen toimintakertomus 2025

Asiakaspalvelu

Vuonna 2025

Työllisyysrahaston

asiakastyytyväisyyden

kokonaistulos (CSAT, customer

satisfaction index, tyytyväisten

ja erittäin tyytyväisten osuus

kaikista asiakkaista) säilyi

edellisvuosien tapaan korkealla

tasolla, 89 %.

TYÖNANTAJA-ASIAKKAAT

OLIVAT ERITYISEN TYYTYVÄISIÄ

PUHELINPALVELUUN, ASIOINTIPALVELUN

UUDISTUKSEN VALMISTELU JATKUU

Työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen

on ollut jo vuodesta 2019 täysin automati-

soitu prosessi, jonka ansiosta asiakasneu-

vonnan tarvetta esiintyy vain satunnaises-

ti. Tästä syystä asiakaskontaktien määrä

on ollut viime vuosina varsin maltillinen.

Vuonna 2025 vastasimme

työttömyysvakuutusmaksupalveluissa

• 6 723 (9 542) puheluun

• 3 245 (3 653) viestiin asiointipalvelussa

• 16 167 (17 185) sähköpostiin.

Työttömyysvakuutusmaksupalveluiden

asiakastyytyväisyyden kokonaistulos oli 83

(77) % vuonna 2025. Erityisen tyytyväisiä

työttömyysvakuutusmaksuasiakkaat olivat

henkilökohtaiseen palveluun: 90 (93) %

asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneis-

ta oli tyytyväisiä puhelimitse saamaansa

palveluun vuonna 2025.

Kokonaistyytyväisyyttä laski asiointipalve-

lu, jonka uudistamiselle on tarvetta. Tyy-

tyväisyys verkkoasiointiin jäi 37 (36) %:iin.

Asiakaspalvelun ohessa keskityimmekin

valmistelemaan työnantaja-asiakkaiden

asiointipalvelun uudistamisprojektin han-

kintaa. Hankintaan liittyen tarkensimme

vuonna 2024 tehtyä määrittelytyötä ja inte-

groimme Työllisyysrahaston uudet IT-ky-

vykkyydet osaksi hankinnan toteutusta,

varmistaaksemme hankinnan ja toteutus-

projektin sujuvuuden.

Asiakaspalvelu

19Hallituksen toimintakertomus 2025

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

SÄILYI ERINOMAISENA

LAKKAUTUKSEN EDETESSÄ

Aikuiskoulutusetuuksien lakkautuksen

siirtymäaikana asiakkaiden tarve henkilö-

kohtaiselle neuvonnalle säilyi loppuun asti.

Siirtymäajan edetessä myös asiakaskontak-

tien määrät lähtivät laskuun, kun tuensaaji-

en määrä väheni.

Vuonna 2025 vastasimme etuuspalvelussa:

• 4 581 (27 527) asiakaspuheluun

• 9 001 (29 423) asiakasviestiin

• 327 (2 796) sähköpostiin.

Asiakastyytyväisyyden turvaaminen oli

keskeinen tavoitteemme siirtymäajalla ja

onnistuimme siinä erinomaisesti. Aikuis-

koulutusetuuksien asiakastyytyväisyyden

kokonaistulos (CSAT) säilyi lakkauttami-

sesta huolimatta korkealla, 91 %:n tasolla.

94 (95) % meille soittaneista etuusasiak-

kaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun

vuonna 2025. Vuoden aikana aloimme ajaa

aikuiskoulutusetuuksien puhelinpalvelua

asteittain alas: lyhensimme palvelun au-

kioloaikoja, ja syksyllä 2025 korvasimme

perinteisen puhelinpalvelun takaisinsoitto-

palvelulla. Takaisinsoittojen käyttöönotto

mahdollisti palvelun joustavan järjestämi-

sen tilanteessa, jossa etuuspalvelun henki-

löstömäärää väheni vaiheittain.

Aikuiskoulutusetuuksien asiointipalvelun

asiakastyytyväisyys oli 92 (95) %. Vahvaan

tulokseen vaikuttivat ennen lakkautustie-

toa toteuttamamme laaja hakemuskäsit-

telyn automatisointi sekä systemaattinen

kehitystyö verkkoasioinnin sujuvuuden

parantamiseksi.

Asiakaspalvelu

20Hallituksen toimintakertomus 2025

Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää

ja perii työttömyys-

vakuutusmaksut sekä

valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuihin

liittyvien velvoitteiden

hoitamista.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-

lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien

rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-

kuutusmaksua maksavat 18–64-vuotiaat

työntekijät sekä heidän työnantajansa.

Työnantaja oli velvollinen maksamaan

työttömyysvakuutusmaksut, jos hänen

maksamansa palkat ylittivät 1 500 euroa

vuoden 2025 aikana. Yrittäjän palkasta

ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoi-

tettu osaomistaja on maksuvelvollinen,

mutta maksaa matalampaa palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusmaksun perusteena

olevana palkkana pidetään työ- tai virka-

suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota

tai muuta vastiketta, joka on maksettu

tai sovittu maksettavaksi korvauksena

työstä.

Työnantaja pidättää palkansaajan työttö-

myysvakuutusmaksun työntekijän palkas-

ta palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa

palkkatiedot tulorekisteriin. Työllisyys-

rahasto saa tiedot palkoista suoraan tu-

lorekisteristä ja määrää palkkatietojen

perusteella työttömyysvakuutusmaksut

työnantajan maksettavaksi. Laskutamme

maksut neljä kertaa vuodessa tammi-, huh-

ti-, heinä- ja lokakuussa kolmen edellisen

kuukauden palkanmaksun perusteella.

Hyödynnämme automaattista päätöksente-

koa laajasti työttömyysvakuutusmaksujen

määräämisessä. Automaattisesti muodos-

tettujen päätösten osuus kaikista työttö-

myysvakuutusmaksupäätöksistä oli noin

99 % vuonna 2025.

21Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN

MÄÄRÄ VUONNA 2025

Työttömyysvakuutusmaksuprosentit alen-

nettiin rahaston esityksen mukaisesti

vuodelle 2025. Maksujen alenemisen edel-

liseen vuoteen verrattuna mahdollistivat

hallitusohjelman kirjausten arvioitu menoja

alentava vaikutus ja kehysriihen päätökset,

näkymät taloudesta ja työllisyydestä sekä

suhdannepuskurin hyvä taso.

Vuonna 2025 työnantajien maksamat työt-

tömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 571

(766) miljoonaa euroa. Työnantajien mak-

samat omavastuu- ja muutosturvamaksut,

sekä työsopimuslain mukaiset vähennykset

olivat yhteensä 29 (24) miljoonaa euroa.

Palkansaajien maksamat työttömyysva-

kuutusmaksut olivat yhteensä 607 (806)

miljoonaa euroa.

milj.

euroa

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2021 2022 2023

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajat

Palkansaajat

1 241

1 424

1 490

1 412

1 326

1 159

2 751

2 902

2024 2025

766

1 571

571

1 178

607

806

2 401

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2021

2023

2022

Työnantajat

Palkansaajat

Työttömyysvakuutusmaksujen

maksuprosentit

1,42 %

1,51 %

1,54 %

1,40 %

1,50 %

2024 2025

0,82 %

0,79 %

0,62 %

0,59 %

Työttömyysvakuutusmaksut

22Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS-

MAKSUPROSENTIT NOUSEVAT

VUONNA 2026

Elokuussa 2025 esitimme työttömyysva-

kuutusmaksun nostamista 0,6 prosenttiyk-

siköllä vuodelle 2026. Esitykseen maksujen

nostamisesta vaikuttivat ennuste suhdan-

nepuskurin alenemisesta, pienentyneiden

tulojen ja ennakoitua korkeamman työttö-

myysasteen vuoksi sekä näkymät taloudes-

ta ja työllisyydestä. Tasavallan presidentti

vahvisti vuoden 2026 maksuja koskevan

lain joulukuussa 2025.

Työttömyysvakuutusmaksuprosentit 2024 2025 2026

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,79 0,59 0,89

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,09 0,80 1,23

Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu 0,82 0,62 0,92

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,43 0,30 0,39

Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan

työttömyysvakuutusmaksu 0,27 0,20 0,31

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 0,65 0,43 0,72

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,27 0,20 0,31

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 0,71 0,49 0,79

(1) Palkkasummaan asti, joka summa on vuonna 2024 2 337 000 EUR; 2025 2 455 500 EUR ja 2026 2 509 500 EUR.

(2) Palkkasumman ylittävältä osalta, jonka summa on vuonna 2024 2 337 000 EUR; 2025 2 455 500 EUR ja 2026

2 509 500 EUR.

Työttömyysvakuutusmaksut

23Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTA

Työllisyysrahasto valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteiden

täyttymistä. Valvonnan tarkoituksena on

varmistaa, että työnantajien työttömyys-

vakuutusmaksun perusteeksi ilmoittamat

palkkatiedot vastaavat todellista palkan-

maksua ja että työttömyysvakuutusmaksut

saadaan kerättyä oikean suuruisina.

Valvonnassa tutkimme tulorekisteriin

ilmoitettujen palkkatietojen oikeellisuutta.

Jos havaitsemme, että työnantaja on ilmoit-

tanut palkkatietoja tulorekisteriin virheel-

lisesti tai muutoin poikkeavasti, olemme

yhteydessä työnantajaan ja selvitämme

tarkemmin palkkatietojen oikeellisuutta.

Valvonnassa havaittujen virheellisten palk-

katietojen syynä on useassa tapauksessa

virhe palkkahallinnon järjestelmässä, väärä

käsitys maksuvelvollisuudesta tai muu

erehdys. Neuvomme työnantajia maksuvel-

vollisuutta ja palkkojen ilmoittamista kos-

kevissa asioissa edistääksemme sitä, että

työnantajat ilmoittavat palkkatiedot oikein.

Tulorekisteritietojen lisäksi saamme

vuosittain Verohallinnolta tiedot verotar-

kastuksissa havaituista palkoista, joita

vertailemme tulorekisteriin ilmoitettuihin

tietoihin. Olemme yhteydessä työnantajaan,

jos palkkatietoja ei ole ilmoitettu tulorekis-

teriin. Hyödynnämme valvonnassa myös

muilta sosiaalivakuuttajilta ja viranomaisil-

ta saatuja tietoja työnantajista. Tarvittaessa

voimme määrätä työttömyysvakuutus-

maksun arvioimalla saatujen tietojen

perusteella.

Otimme tutkittavaksi 811 (1 099) valvontata-

pausta vuonna 2025. Määräsimme valvon-

nan perusteella lisämaksua maksettavaksi

yhteensä 218 666 (338 357) euroa ja palau-

timme maksuja 55 366 (19 188) euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

Otimme tutkittavaksi 811 (1 099)

valvontatapausta vuonna 2025.

24Hallituksen toimintakertomus 2025

KOULUTUSKORVAUS

Suomen hallitus antoi 9.10.2025 eduskunnal-

le esityksen koulutuskorvauksen lakkaut-

tamisesta. Tasavallan presidentti vahvisti

lain joulukuussa 2025. Lakkautuksen vuoksi

koulutuskorvausta ei myönnetä 1.1.2026 tai

sen jälkeen toteutettuihin koulutuksiin. Vuo-

den 2025 koulutuspäiviltä korvausta pystyi

hakemaan tammikuussa 2026.

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on ollut

parantaa työnantajan mahdollisuuksia

järjestää työntekijöilleen heidän ammatil-

lista osaamistaan kehittävää koulutusta.

Koulutuskorvaukseen ovat olleet oikeutet-

tuja julkisen ja kolmannen sektorin työnan-

tajat, kuten kunnat, hyvinvointialueet, seu-

rakunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut,

yhdistykset ja säätiöt.

Työnantajat ovat voineet hakea koulutus-

korvausta Työllisyysrahastosta vuosittain

seuraavan kalenterivuoden tammikuun

loppuun mennessä. Olemme myöntäneet ja

maksaneet koulutuskorvauksen työnanta-

jan tekemän hakemuksen perusteella.

Vuonna 2025 maksoimme koulutuskorva-

usta 614 (602) työnantajalle noin 14,6 (11,5)

miljoonaa euroa. Korvaukseen oikeutetut

työnantajat hakivat korvausta yhteensä

594266 (512268) koulutuspäivän perus-

teella. Koulutuskorvausta saaneista työn-

antajista oli kuntia ja kaupunkeja 274 (264),

hyvinvointialueita 21 (21), yhdistyksiä ja

säätiöitä 178 (177), seurakuntia 94 (94), yli-

opistoja 10 (10) ja muita työnantajia 37 (36).

50 %

4 %

11 %

Maksetut koulutuskorvaukset

Hyvinvointialue

Yliopisto

28 %

Kunta

Yhdistys ja säätiö

Muut

1 %Seurakunta

14,6

milj. euroa

Työttömyysvakuutusmaksut

25Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN

OMAVASTUUMAKSU

Työllisyysrahasto voi määrätä ja periä

työnantajalta työttömyysturvan omavas-

tuumaksun, jos lähellä eläkeikää oleva

työntekijä on irtisanottu tai lomautettu ja

hän on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäk-

si tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla

rahoitamme irtisanomisista ja lomautuk-

sista aiheutuneita työttömyysturvamenoja.

Maksun määräytymisestä sekä maksun

perintämenettelystä säädetään työttömyy-

setuuksien rahoituksesta annetun lain

(1998/555) 8 a luvussa.

Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin, eli

niin sanottuun eläkeputkeen on pois-

tumassa. Samalla omavastuumaksujen

kerääminen päättyy. Uusi lakisääteinen

irtisanovan työnantajan muutosturvamak-

su korvaa siirtymäajan kuluessa omavas-

tuumaksut. Vuonna 1964 syntyneet ovat

viimeinen ikäluokka, joka voi päästä lisä-

päiville ja josta työnantaja on velvollinen

maksamaan omavastuumaksun. Omavas-

tuumaksun siirtymäaika päättyy viimeis-

tään vuonna 2035.

Heikentynyt työttömyystilanne sekä li-

säpäiväoikeuden ikärajojen muutokset

ovat vaikuttaneet omavastuumaksujen

tapausmäärien kasvuun. Vastaanotimme

noin 5 480 (3 900) uutta omavastuuasiaa

vuonna 2025, mikä on noin 41 % enemmän

kuin vuonna 2024. Määräsimme työnan-

tajalle omavastuumaksun noin 470 (370)

tapauksessa.

Merkitsimme omavastuumaksuja noin 8

(7) miljoonaa euroa vuonna 2025. Keski-

määräinen käsittelyaika maksupäätökseen

johtaneissa tapauksissa oli 85 (59) päivää.

IRTISANOVAN TYÖNANTAJAN

MUUTOSTURVAMAKSU

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan

muutosturvamaksun, jos työnantaja on ir-

tisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän

tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja

työntekijä on ollut työnantajan palvelukses-

sa vähintään viisi vuotta. Maksu ei koske

pienimpiä työnantajia, sillä työnantajan

työttömyysvakuutusmaksun alaisen palk-

kasumman tulee ylittää vuosittain tarkas-

teltava alaraja, joka on noin 2,3 miljoonaa

euroa vuonna 2024. Muutosturvamaksu

lasketaan irtisanomisvuotta edeltävän vuo-

den palkkasummasta.

Muutosturvamaksuilla rahoitamme työn-

tekijän muutosturvapakettia. Muutosturva-

paketti koostuu muutosturvakoulutuksesta

ja muutosturvarahasta. Työvoimaviran-

omainen järjestää irtisanotulle työntekijälle

kahden kuukauden palkkaa vastaavan

muutosturvakoulutuksen. Lisäksi Kela tai

työttömyyskassa maksaa yhden kuukau-

den palkkaa vastaavan muutosturvarahan.

Työllisyysrahasto on kerännyt irtisanovan

työnantajan muutosturvamaksuja vuoden

2023 alusta alkaen. Muutosturvamaksun

määräytymisestä sekä maksun perintäme-

nettelystä säädetään työttömyysetuuksien

rahoituksesta annetun lain (1998/555) 4 a

luvussa.

Heikentynyt työttömyystilanne ja muutos-

turvan kasvanut tunnettuus ovat vaikutta-

neet tapausmäärien kasvuun. Työllisyys-

rahastossa tuli vireille noin 4 600 (3 200)

muutosturva-asiaa vuonna 2025, mikä on

Työttömyysvakuutusmaksut

26Hallituksen toimintakertomus 2025

noin 44 % enemmän kuin vuonna 2024.

Määräsimme työnantajalle muutosturva-

maksun noin 2 900 (2 400) tapauksessa.

Yleisin syy maksun määräämättä jättämi-

selle on palkkasummarajan alittuminen.

Merkitsimme muutosturvamaksuja noin

21 (16) miljoonaa euroa vuonna 2025. Kes-

kimääräinen käsittelyaika maksupäätök-

seen johtaneissa tapauksissa kasvoi jonkin

verran edellisvuoden 57 päivästä ja oli 64

päivää vuonna 2025.

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN

YHTEENSOVITUS

Työllisyysrahasto toimii työsuhteen päätty-

misriita-asioissa maksettavan korvauksen

ja työntekijän saamien työttömyyspäivä-

rahojen yhteensovituksen asiantuntijana.

Työnantaja, joka on lomauttanut tai päät-

tänyt työntekijän työsopimuksen työsopi-

muslain säännösten vastaisesti, on velvol-

linen maksamaan työntekijälle korvausta.

Korvauksesta vähennetään 75 % työnte-

kijälle työsuhteen päättymisen jälkeen

maksetuista ansiosidonnaisista työttö-

myysetuuksista siltä ajalta, kun korvausta

maksetaan työttömyydestä johtuvasta palk-

kaetujen menetyksestä. Työnantaja maksaa

vähennyksen Työllisyysrahastolle.

Työsopimuslain mukainen yhteensovitus

tehdään, kun tuomioistuin tuomitsee mak-

settavaksi korvausta tai kun riitaosapuolet

sopivat keskenään korvauksesta. Tuomio-

istuimen on kuultava Työllisyysrahastoa,

jos kantajalle on työsuhteen päättämisen

jälkeen tai lomautuksen ajalta maksettu

ansioon suhteutettua työttömyyspäivära-

haa. Vuonna 2025 annoimme yhteensä noin

720 (680) lausumaa ja sopimuskommenttia.

Työttömyysvakuutusmaksut

27Hallituksen toimintakertomus 2025

Palkansaajat

maksoivat

607

milj. euroa

Työnantajat

maksoivat

571

milj. euroa

51,5 % 48,5 %

Saamatta jääneiden

maksujen osuus

0,25 %

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA MAKSOI

työnantajaa tai muuta

maksuvelvollista tahoa

135 125

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KERÄTTIIN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

83 %

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

67 948

Verkkosivujen

katselut

6 723

Puhelut

1 328

Laskurien

käyttökerrat

16 167

Sähköpostit

36 558

Kirjautumiset

asiointipalveluun*

3 245

Viestit asiointi-

palvelussa

1 178 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSPÄÄTÖKSIÄ

ANNETTIIN

484 258 kpl

Automaattisten

päätösten osuus

99 %

Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2025. *Kirjautumiset asiointipalveluun arvio samalta ajalta.

KOULUTUSKORVAUKSIA HYVITETTIIN

614 työnantajalle

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTATAPAUKSIA OTETTIIN KÄSITTELYYN

Valvonnan perusteella

annettuja päätöksiä

894 kpl

811 kpl

Työttömyysvakuutusmaksut

28Hallituksen toimintakertomus 2025

Aikuiskoulutusetuudet

Aikuiskoulutusetuuksien

vuosi eteni hallitusohjelman

lakkautuskirjauksen

toimeenpanon ehdoilla.

Aikuiskoulutustuen

lakkauttamisen siirtymäaika

käynnistyi 1.8.2024 ja päättyi

31.12.2025.

Lakkautuslain mukaisesti aikuiskoulutus-

tukea pystyi vuonna 2025 myöntämään

enää palkansaajille tai päätoimisille yrit-

täjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat

alkaneet viimeistään 31.7.2024. Ammat-

titutkintostipendejä voitiin myöntää enää

31.7.2024 mennessä suoritetun amma-

tillisen tutkinnon perusteella. Stipendiä

tuli hakea vuoden kuluessa tutkinnon

suorittamisesta.

Pitkästä siirtymäajasta huolimatta aikuis-

koulutusetuuksien toimeenpano on kyetty

hoitamaan erinomaisesti, kiitos täysin digi-

talisoidun hakemusprosessin.

Palkansaajien aikuiskoulutusetuudet on

rahoitettu kokonaan työttömyysvakuutus-

maksujen tuotosta. Yrittäjän aikuiskoulu-

tustuen ja valtion palveluksessa oleville

myönnettävien ammattitutkintostipendien

rahoituksesta on vastannut valtio.

OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ

AIKUISKOULUTUSTUELLA YLI 20 VUOTTA

Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuodes-

ta 2001 alkaen. Tukea saattoivat saada työs-

sä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille oli

kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan

vuotta. Tuki oli tarkoitettu ammattitaidon

ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen

ja sitä saattoi saada julkisen valvonnan

alaisiin opintoihin Suomessa. Opintojen tuli

olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorit-

tamiseen johtavia tai ammatillista lisä tai

täydennyskoulutusta.

Maksoimme aikuiskoulutustukea 15 144 (31

796) henkilölle yhteensä 77 (203) miljoonaa

euroa vuonna 2025. Maksettu määrä las-

ki lakkautuksen takia noin 62 prosenttia

vuodesta 2024. Aikuiskoulutustuen saajista

palkansaajan aikuiskoulutustukea sai 14

689 (30 694) henkilöä ja yrittäjän aikuiskou-

lutustukea 455 (1 104) henkilöä.

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2021 2022 2023

Tuensaajat, hlö (mukana yrittäjät)

Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. eur

Tuensaajien lukumäärät ja

maksetut aikuiskoulutustuet

milj.

euroa

hlö

28 322

30 124

32 518

2024 2025

15 144

175,3

177,9

200

180

160

140

120

100

189,3

202,7

77,1

31 796

29Hallituksen toimintakertomus 2025

HAKEMUSMÄÄRÄT VÄHENIVÄT

ENNUSTEEN MUKAISESTI

SIIRTYMÄAJAN EDETESSÄ

Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakume-

nettely oli kaksivaiheinen. Tukioikeusha-

kemuksen perusteella tuensaaja sai ensin

oikeuden aikuiskoulutustukeen hakemansa

tukijakson ajalle.

Tämän jälkeen pystyi hakemaan tuen mak-

samista kuukausittain jälkikäteen erillisel-

lä maksuhakemuksella. Jos hakija halusi

tehdä töitä opintovapaajaksojensa välissä

ja jaksottaa siten opiskeluaan, tuli uusista

tukijaksoista lähettää Työllisyysrahastoon

uusi tukioikeushakemus.

Vuonna 2025 vastaanotimme 13 701 (34 125)

aikuiskoulutustuen tukioikeushakemusta ja

71 034 (164 323) maksuhakemusta. Tukioi-

keushakemuksen keskimääräinen käsitte-

lyaika oli 10 (9) päivää ja maksuhakemuk-

sen 1 (1) päivää. Näistä automaattisten

päätösten osuus oli tukioikeuden jatkon

hakemusten osalta 56 % ja maksuhakemus-

ten osalta 89 %.

Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

-47 %

-51 %

-55 %

-59 %

-61 %

-60 %

-66 %

-67 %

-69 %

-71 %

kpl

2024

2025

tammikuu helmikuu maaliskuu

huhtikuu

toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

-37 %

-65 %

30Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

AMMATILLISEN TUTKINNON

SUORITTANEELLE

Ammattitutkintostipendijärjestelmä on ol-

lut voimassa vuodesta 1996 alkaen. Stipen-

din saattoi saada Suomessa asuva henkilö,

joka oli suorittanut ammatillisen perustut-

kinnon, ammattitutkinnon tai erikoisam-

mattitutkinnon, oli alle 68-vuotias ja jolle oli

kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta

tutkinnon suorittamispäivään mennessä.

Ammattitutkintostipendi oli veroton kerta-

korvaus, suuruudeltaan 414 euroa.

Ammattitutkintostipendihakemuksia

saapui enää 263 (29 124) kappaletta, joiden

perusteella myönsimme stipendejä 148

(23009) henkilöille yhteensä 0,1 (9,6) mil-

joonaa euroa vuonna 2025. Lakkautuksen

vuoksi stipendiä ei ole voinut hakea enää

31.7.2025 jälkeen.

milj.

euroa

5000

10000

15000

20000

25000

30000

hlö

Ammattitutkintostipendien saajat

ja maksetut stipendit

2021 2022 2023

Ammattitutkintostipendien saajat, hlö

Maksetut stipendit, milj. euroa

25 949

27 755

28 485

2024

23 009

10,4

11,5

11,8

9,6

2025

148

0,1

31Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

MUUTOKSEN HAKEMINEN JA

PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN

ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ

Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-

tustukipäätökseen tyytymätön pystyi hake-

maan päätökseen muutosta. Ensimmäinen

muutoksenhakuaste on sosiaaliturva-asioi-

den muutoksenhakulautakunta SAMU. Toi-

sena ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Vuoden 2025 aikana

valituksia lähetettiin lautakuntaan 89 (217)

kappaletta. Vakuutusoikeudelle lähetettiin

valituksia 23 (17) kappaletta. Yleisimmin

valitukset koskivat etuuden takaisinpe-

rintää tai sivutulojen huomiointia niiden

maksuajankohdan mukaan.

Jos etuutta on maksettu aiheettomasti tai

määrältään liian suurena, on liikamaksu

perittävä etuudensaajalta takaisin. Takai-

sinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 739

(1431) kappaletta.

KEHITTÄMISESSÄ KESKITYTTIIN

JÄRJESTELMÄKOKONAISUUDEN

ALASAJON SUUNNITTELUUN

SEKÄ ETUUSTIETOJEN

ARKISTOINTIPROJEKTIIN

Etuusjärjestelmien ja prosessien kehit-

tämisessä keskityimme kumoavan lain-

säädännön asettamiin muutoksiin sekä

välttämättömiin järjestelmäkokonaisuu-

den päivityksiin sekä toimintakyvyn

turvaamiseen.

Etuustietojen säilyttämisen ja arkistoinnin

projekti käynnistyi syksyllä 2025. Projektis-

sa arkistoitava etuusdata siirretään arkis-

tointijärjestelmään, jotta datan lain mukai-

nen säilyttäminen on mahdollista. Projekti

eteni syksyn aikana suunnitellusti ja tiedon

siirtäminen kaikista etuusjärjestelmistä

käynnistyi ennen vuoden vaihdetta.

32Hallituksen toimintakertomus 2025 Aikuiskoulutusetuudet

AIKUISKOULUTUSTUEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

15 144

henkilöä, joista

97 % palkansaajia

ja 3 % yrittäjiä

AIKUISKOULUTUSTUKEA SAI

PALKANSAAJAN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

14 108 kpl

Tukioikeuspäätöksiä

71 048 kpl

Maksupäätöksiä

89 %

Automaattisten

päätösten osuus

10 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

1 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

176 kpl

6 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

Kaikki tiedot ajalta 1.1.–31.12.2025.

344 662

4 581

13 569

327

227 932 9 001

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

91 %

Verkkosivujen

katselut

Puhelut

Laskurien

käyttökerrat

Sähköpostit

Kirjautumiset

asiointipalveluun

Viestit asiointi-

palvelussa

56 %

Automaattisten

päätösten osuus

YRITTÄJÄN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

33Hallituksen toimintakertomus 2025

Talous

SUHDANNEPUSKURI JA

NETTOVARALLISUUDEN MUUTOS

Työllisyysrahastolla on laissa määritelty

suhdannepuskuri, jolla turvataan maksu-

valmiutta ja tasataan muutoksia työttö-

myysvakuutusmaksuissa. Suhdannepusku-

ri muodostuu rahaston varojen ja velkojen

erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai

velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste

työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä

voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön

työttömyysastetta vastaavien menojen

suuruinen. Lakiin kirjatusti suhdannepus-

kuri voi työttömyysvakuutusmaksutasosta

päätettäessä ennusteen mukaan ylittää

varojen enimmäismäärän kahtena vuonna

kolmen vuoden tarkasteluaikana tasaisen

maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin

työttömyysvakuutusmaksuja ei kuiten-

kaan saa määrätä edellisvuoden maksuja

korkeammiksi.

Suhdannepuskurin enimmäismäärä las-

ketaan vuositilinpäätöksen lukujen pe-

rusteella siten, että Työllisyysrahaston

vastuulla olevat vuotuiset menot, 1 969

miljoonaa euroa vuonna 2025, jaetaan

kyseisen vuoden keskimääräisellä työttö-

myysasteprosentilla (9,7) ja kerrotaan lu-

vulla 6. Suhdannepuskurin lailla säädetty

enimmäismäärä oli 1 218 (1 726) miljoonaa

euroa vuonna 2025.

milj.

euroa

1 868 1 861

-2 220

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

500

1000

1500

2000

2500

2021 2022 2023 2024

Suhdannepuskurin kehitys

Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä

633

1 258

2 021

2 220

-1 868

-1 861

1 726

-1 726

1 272

2025

1 218

-1 218

543

34Hallituksen toimintakertomus 2025 Talous

Elokuussa 2025 sosiaali- ja terveysministe-

riölle toimittamamme vuotta 2026 koske-

van talousarvion mukaan Työllisyysrahas-

ton nettovarallisuuden muutos olisi noin

744 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna

2025 ja noin 5 miljoonaa euroa positiivinen

vuonna 2026. Samassa yhteydessä arvioim-

me, että nettovarallisuus olisi noin 528 mil-

joonaa euroa positiivinen 31.12.2025 ja noin

533 miljo onaa euroa positiivinen 31.12.2026.

Työllisyysrahaston nettovarallisuuden

muutos oli 729 miljoonaa negatiivinen (749

miljoonaa euroa negatiivinen) vuonna 2025.

Työllisyysrahaston nettovarallisuus oli 543

miljoonaa euroa 31.12.2025 (1 272 miljoonaa

euroa 31.12.2024).

Vuoden 2025 tilinpäätöstä laadittaessa

arvioimme, että Työllisyysrahaston netto-

varallisuuden muutos olisi noin 100 mil-

joonaa euroa negatiivinen vuonna 2026,

mikä merkitsisi noin 440 miljoonan euron

positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026

lopussa. Pääasiallinen vaikuttava tekijä

heikentyneen arvion taustalla on ennuste

korkeammasta työttömyyden tasosta vuo-

delle 2026: 9,7 % (aiemmin 8,9 %).

milj.

euroa

-800

-600

-400

-200

200

400

600

800

1 000

2025

2021 2022 2023 2024

Nettovarallisuuden muutos

-412

625

763

-749

-729

35Hallituksen toimintakertomus 2025 Talous

MAKSUVALMIUS JA VELKARAHOITUS

Työllisyysrahaston hallintoneuvoston

hyväksymien sijoitustoiminnan ja velkara-

hoituksen periaatteiden mukaan rahastolla

tulee olla alle vuoden korkosijoituksissa

vähintään yhden kuukauden menoja vas-

taava määrä (noin 222 miljoonaa euroa

vuonna 2025). Edellä kuvattu niin sanottu

likviditeettipuskuri oli tänä aikana keski-

määrin 1,9-kertainen vähimmäismäärään

suhteutettuna.

Likviditeettitarpeita varten rahastolla on

myös 300 miljoonan euron yritystodistus-

ohjelma (31.12.2024: 300 miljoonaa euroa),

ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron

sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän

pankin kanssa (31.12.2024: 600 miljoonaa

euroa ). Yritystodistusohjelma ja valmius-

luottolimiitit olivat kokonaan käyttämättä

sekä vuoden 2024 että vuoden 2025 lopussa.

Työllisyysrahastolla oli vuoden 2025 lo-

pussa liikkeeseen laskettu 600 miljoonan

euron joukkovelkakirjalaina, jonka eräpäivä

on 16.6.2027.

Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos

S&P GlobalRatingsin vahvistama luottoluo-

kitus AA+ (vakaat näkymät)/A-1+. Luotto-

luokitus on sama kuin S&P GlobalRatingsin

Suomen valtiolle antama luokitus.

Arvioimme, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden

muutos olisi noin 100 miljoonaa euroa negatiivinen

vuonna 2026, mikä merkitsisi noin 440 miljoonan euron

positiivista nettovarallisuutta vuoden 2026 lopussa.

36Hallituksen toimintakertomus 2025

Sijoitustoiminta

Työllisyysrahasto harjoittaa

sijoitustoimintaa siinä

laajuudessa kuin se on

tarpeen tulojen ja menojen

eriaikaisuudesta johtuvien

rahoitusylijäämien

sijoittamiseksi sekä

maksuvalmiuden

turvaamiseksi.

Työllisyysrahaston sijoitusomaisuuden ja

rahavarojen määrä oli 857 (1 513) miljoonaa

euroa vuoden 2025 lopussa.

Työllisyysrahaston sijoitustoiminnan

yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea

lakisääteisten tehtävien hoitoa ja varmistaa

osaltaan riittävä maksuvalmius rahaston

vastuulla olevien menojen rahoittamista

varten. Rahaston hallitus päättää vuosittain

vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa

sijoitusten tuottotavoitteesta sekä sijoitus-

varojen kohdentamisesta eri omaisuus-

lajeihin. Sijoitussuunnitelman ohjaavat

hallintoneuvostossa hyväksytyt sijoitustoi-

minnan ja velkarahoituksen periaatteet.

TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Suomen talouskasvu jäi lähelle nollakas-

vua vuonna 2025. Työmarkkinoiden osalta

työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan

koko vuoden ajan. Vuoden lopussa trendi

oli 10,7 % nousten vuodesta 2010 alkaneen

mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle.

Työttömyysaste kohosi 9,7 (8,4) prosenttiin

vuonna 2025.

Vuonna 2024 alkanut koronlaskusykli jat-

kui vuonna 2025 euroalueen inflaation va-

kiintuessa vuoden aikana kahden prosentin

tuntumaan. Euroopan keskuspankki laski

ohjauskorkoaan tammi-kesäkuussa 2025

neljä kertaa 0,25 prosenttiyksikön koron-

laskuilla, 3 %:sta 2 %:iin. Loppuvuonna 2025

Euroopan keskuspankin ohjauskorko pysyi

muuttumattomana. Vastaavasti USA:n kes-

kuspankki FED ja useat muut keskuspankit

laskivat ohjauskorkojaan vuonna 2025.

SIJOITUSMARKKINAT

Osakemarkkinoiden kehitys vuonna 2025

oli pääosin vahvaa: päämarkkinoilla Poh-

jois-Amerikassa osakeindeksit vahvistuivat

kotivaluutoissa mitattuina noin 18,3 % ja Eu-

roopassa noin 21,3 %. Myös Helsingin pörssi

kehittyi hyvin ja indeksituotoksi muodostui

40,9 %.

37Hallituksen toimintakertomus 2025

Korkosijoitukset Työllisyysrahaston pää-

sijoitusluokissa eurooppalaisissa joukko-

lainoissa tuottivat verrattain hyvin. Kor-

kosijoitusten hyvään kehitykseen vaikutti

luottoriskien hinnoittelun tiukentuminen

vuoden 2025 aikana. Korkosijoitusten tuotot

olivat rahaston joukkovelkakirjasijoitusten

pääluokissa, eli valtioiden joukkovelka-

kirjalainoissa , hyvän luottokelpoisuuden

omaavien pankkien joukkovelkakirjalai-

noissa ja hyvän luottokelpoisuuden omaa-

vien yritysten joukkovelkakirjalainoissa

vakaita koko vuoden.

Vaihtoehtoisten sijoitusten markkinake-

hitys vuoden aikana riippui voimakkaasti

tarkemmasta sijoituskategoriasta. Sijoituk-

set kotimaan kiinteistösektoreihin asunto-,

liike-, sekä yhteiskuntakiinteistöihin tuot-

tivat heikosti edelleen vuoden 2025 aikana,

poikkeuksena sijoitukset metsäkiinteistöi-

hin, joiden tuotto oli hyvä. Sijoitukset listaa-

mattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin

yrityslainoihin tuottivat hyvin. Sijoitukset

uusiutuvaan energiaan tuottivat heikosti.

SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN

Sijoitimme varoja aktiivisesti rahamarkki-

nainstrumentteihin, joukkolainoihin, osak-

keisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin,

omaisuusluokasta riippuen joko suoraan

tai rahastojen kautta. Vuoden 2025 sijoi-

tussuunnitelmassa kasvatimme hieman

sijoitustemme painoa joukkolainoissa ja

vähensimme hieman rahamarkkinasi-

joitusten painoa. Rahaston varoista oli

tilivuoden lopussa sijoitettuina rahamark-

kinasijoituksiin 309 (590) miljoonaa euroa,

joukkovelkakirjoihin 441 (775) miljoonaa

euroa, osakkeisiin 28 (44) miljoonaa euroa

ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 87 (103) mil-

joonaa euroa. Vuonna 2025 sijoitustemme

tuotto oli 2,9 (4,2) %.

Tuotto oli samalla tasolla kuin sijoitustoi-

mintamme vertailutuotto 2,9 (3,9) %, mutta

jäi hieman sijoitussuunnitelmamme kir-

jatusta tuotto-odotuksesta 3,2 (3,6) %. Sijoi-

tuspäätöksiä tehdessämme otamme myös

vastuullisuusasiat huomioon. Vastuulli-

suutta sijoitustoiminnassamme on kuvattu

tarkemmin Vastuullisuus-osiossa Vastuul-

linen sijoittaminen sivulla 52.

-4

-3

-2

-1

2021 2022 2023 2024

Sijoitusten tuotto

Sijoitustuotto Vertailutuotto

0,7

0,5

-2,9 -2,8

4,1 4,1

4,2

3,9

2025

2,9

36 %

51 %

10 %

Sijoitusten jakauma

Rahamarkkinat

Joukkolainat

Vaihtoehtoiset

sijoitukset

3 %Osakkeet

865

milj. euroa

Sijoitustoiminta

38Hallituksen toimintakertomus 2025 Sijoitustoiminta

milj. euroa

Suurimmat sijoitukset

0 20 40 60 80 100 120

Suomen Asuntohypopankki talletus

OP Yrityspankki joukkovelkakirja

Nordrhein-Westfalen joukkovelkakirja

LähiTapiola Lyhytkorko A

OP Euro II A-korkorahasto

Evli Likvidi B

SEB Euro Short Rate Fund IC-korkorahasto

Hollannin valtion joukkovelkakirja

Swedbank joukkovelkakirja

Suomen valtion joukkovelkakirja

107,6

milj. euroa

26,8 milj. euroa

24,8 milj. euroa

24,3 milj. euroa

22,4 milj. euroa

22,1 milj. euroa

15,4 milj. euroa

15,2 milj. euroa

14,2 milj. euroa

14,1 milj. euroa

39Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Vastuullisuus

Edistämme

Työllisyysrahastossa kestävää

kehitystä ja vastuullisuutta

niistä näkökulmista, joihin

voimme vaikuttaa omalla

perustoiminnallamme

mahdollisimman tehokkaasti.

Sosiaaliturvan rahoittajana vastuullisuus-

näkökulmamme painottuvat vahvasti

sosiaalisen vastuullisuuden teemoihin.

Rahaston vastuullisuuskokonaisuuden

viitekehyksenä toimii YK:n Agenda 2030

kestävän kehityksen tavoitteet, joista olem-

me tunnistaneet kolme meille oleellisinta

tavoitetta. Näiden lisäksi vastuullisuus

näkyy sijoitustoiminnassamme ja velkara-

hoituksen hankinnassa.

Kehittääksemme vastuullisuusosaamis-

tamme hyödynsimme erilaisia verkostoja

vuoden 2025 aikana. Kuulumme yritys-

vastuuverkosto FIBSiin, ja hyödynsim-

me heidän järjestämiään tilaisuuksia ja

tietopalveluita ajankohtaisista vastuulli-

suusteemoista. Osallistuimme aktiivisesti

Valtiokonttorin ylläpitämän vastuullisuus-

verkoston tapahtumiin, joissa julkishallin-

non organisaatiot jakavat tietoa esimerkiksi

vastuullisuuden ja siihen liittyvän rapor-

toinnin parhaista käytänteistä.

40Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

PERUSTEHTÄVÄMME JA TUNNISTETUT

AGENDA 2030 -TAVOITTEET

Olennaisuusanalyysin perusteella olemme

tunnistaneet seuraavat YK:n kestävän ke-

hitykset tavoitteet, joihin voimme parhaiten

vaikuttaa positiivisesti omalla perustoimin-

nallamme. Tällaisiksi tavoitteiksi olem-

me tunnistaneet seuraavat Agenda 2030

-päätavoitteet:

• Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

• Hyvä koulutus

• Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä

hallinto

Valitut päätavoitteet kytkeytyvät suoraan

ydintehtäviimme, kuten työttömyysturvan

ja aikuiskoulutusetuuksien rahoittamiseen.

Aikuiskoulutusetuuksien sekä työnantaji-

en koulutuskorvauksen lakkauttamisten

myötä joudumme arvioimaan Agenda 2030

-tavoitteitamme uudelleen vuoden 2026

aikana, sillä mahdollisuudet edistää Hyvä

koulutus -tavoitetta osana perustehtäviäm-

me vuoden 2025 jälkeen pienenevät erittäin

olennaisesti.

KESTÄVÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN

RAHOITUS TUO TURVAA

TYÖELÄMÄN MUUTOKSISSA

Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,

joilla rahoitamme muun muassa työttö-

myysturvaa, 55 vuotta täyttäneiden muu-

tosturvaa, palkkaturvaa, eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia. Työllisyysrahas-

tolla on suhdannepuskuri, jonka tarkoituk-

sena on turvata maksuvalmius ja tasata

muutoksia työttömyysvakuutusmaksuissa.

Suhdannepuskuri muodostuu rahaston

varojen ja velkojen erotuksena. Suhdanne-

puskuria kartutetaan, kun Suomen talous ja

työllisyys voivat hyvin. Puskuriin kertynei-

tä varoja käytetään talouden laskukausina,

mikä hillitsee painetta nostaa työnantajien

ja palkansaajien työttömyysvakuutus-

maksuja. Hoitamalla perustehtävämme

tehokkaasti tuemme YK:n kestävän kehi-

tyksen Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

-tavoitetta.

Tehtävämme on varmistaa kestävä työttö-

myysturvan rahoitus huolehtimalla

• sopivasta työttömyysvakuutusmaksujen

tasosta pyrkien vaihteluiden

tasaamiseen,

• keräämällä työttömyysvakuutusmaksut

tehokkaasti,

• pitämällä yllä hyvää maksuvalmiutta,

• sijoittamalla varoja tuottavasti ja

turvaavasti,

• sekä ennakoimalla talouden ja

työllisyyden vaihteluita Suomessa.

41Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Työttömyysturvan kestävä rahoitus lisää yhteiskuntarauhaa. Työttömyysturvan avulla ihmisillä on mahdollisuus etsiä sopivia työpaik-

koja. Vakaa yhteiskunta myös tukee Suomen talouskasvua.

Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 1 907 milj. euroa 2 347 milj. euroa

Maksetut rahoitusosuudet 2 637 milj. euroa 3 129 milj. euroa

Nettovarallisuuden muutos -729 milj. euroa -749 milj. euroa

Suhdannepuskurin varat / enimmäismäärä Positiivinen, mutta alle enimmäismäärän 543 / 1 218 milj. euroa 1 272 / 1 726 milj. euroa

Työttömyysvakuutusmaksuprosentin tasainen kehitys -tavoitteen mittari:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksuprosentti

(keskimääräinen) Pieni vuotuinen vaihtelu

työnantajat 0,62 %,

palkansaajat 0,59 %

työnantajat 0,82 %,

palkansaajat 0,79 %.

Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen kerääminen -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Työttömyysvakuutusmaksujen toteutuneet

luottotappiot Mahdollisimman vähäinen 3,5 milj. euroa 2,7 milj. euroa

Hyvä maksuvalmius -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Alle vuoden korkosijoituksissa olevat varat ja

niiden suhde kuukauden menoihin Vähintään 1-kertainen 433 milj. euroa / 1,9-kertainen 821 milj. euroa / 3,1 kertainen

Käyttämättömät sitovat luottolimiitit milj. 600 milj. euroa 600 milj. euroa

Tuottava ja turvaava sijoittaminen -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Sijoitustuotto-%; Vertailuindeksin tuotto-%

Sijoitustuotto-% vähintään

vertailuindeksin tuotto-% 2,9 % / 2,9 % 4,2 % / 3,9 %

Sijoitussalkun keskimääräinen luottoriski Vähintään BBB- BBB+ BBB+

Sijoitussalkun kokonaisriski Maltillinen 4,38 % (maltillinen) 4,07 % (maltillinen)

42Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Sopiva työttömyysvakuutusmaksujen taso

Vuonna 2025 keräsimme työttömyysvakuu-

tusmaksuja ja muita tuottoja yhteensä 1 907

(2 347) miljoonaa euroa. Tästä oli työnanta-

jien työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä

571 (766) miljoonaa euroa ja palkansaajien

työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 607

(806) miljoona euroa.

Vuonna 2025 maksoimme rahoitus-

osuuksia 2 637 (3 129) miljoonaa, millä

rahoitimme työttömyysturvaa, muutos-

turvaa, palkkaturvaa, eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia.

Vuosituloksemme (nettovarallisuuden

muutos) oli -729 (-749) miljoonaa euroa.

Työllisyysrahaston suhdannepuskurin

varallisuus oli 543 (1 272) miljoonaa euroa

positiivinen vuoden 2025 lopussa. Suhdan-

nepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä

oli 1 218 (1 726) miljoonaa euroa vuonna

2025. Maksuvalmiutemme säilyi hyvänä

läpi vuoden.

Työttömyysvakuutusmaksujen

tasainen kehitys

Työttömyysvakuutusmaksujen tasoa las-

kettiin vuodelle 2025. Maksujen alennuk-

sen taustalla olivat parantuneet näkymät

taloudesta ja työllisyydestä, suhdannepus-

kurin hyvä taso sekä hallitusohjelman kir-

jausten arvioitu menoja alentava vaikutus.

Viime vuonna työnantajan keskimääräinen

maksu oli 0,62 prosenttia palkasta, joka oli

0,20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin

vuonna 2024. Työntekijöiden maksu oli 0,59

prosenttia palkasta, joka oli 0,20 prosent-

tiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2024.

43Hallituksen toimintakertomus 2025 Vastuullisuus

Tehokas työttömyysvakuutusmaksujen

kerääminen

Työttömyysvakuutusmaksusaataviin

liittyvät toteutuneet luottotappiot oli-

vat 3,5 (2,7) miljoonaa euroa vuonna

2025. Luottotappiot olivat noin 0,30 pro-

senttia (0,17 %) vuoden 2025 kerätyistä

työttömyysvakuutusmaksuista.

Hyvä maksuvalmius

Maksuvalmiuden turvaamiseksi Työlli-

syysrahastossa pidetään alle vuoden korko-

sijoituksissa vähintään yhden kuukauden

menoja vastaava määrä varoja. Vuonna

2025 näiden korkosijoitusten määrä oli kes-

kimäärin 433 (821) miljoonaa euroa. Näiden

korkosijoitusten määrä oli vuoden 2025 ai-

kana keskimäärin 1,9-kertainen (3,1) yhden

kuukauden menoja vastaavaan määrään

suhteutettuna. Likviditeettitarpeita varten

rahastolla on myös 300 miljoonan euron

yritystodistusohjelma (31.12.2024: 300 mil-

joonaa euroa ), ja lisäksi yhteensä 600 mil-

joonan euron sitovat valmiusluottolimiitit

(RCF) neljän pankin kanssa (31.12.2024: 600

miljoonaa euroa ). Yritystodistusohjelma ja

valmiusluottolimiitit olivat kokonaan käyt-

tämättä vuoden 2025 lopussa (31.12.2024:

kokonaan käyttämättä).

Tuottava ja turvaava sijoittaminen

Vuonna 2025 sijoitustemme tuotto oli 2,9

(4,2) %. Tuotto oli samalla tasolla kuin sijoi-

tustoimintamme vertailutuotto 2,9 (3,9) %,

mutta jäi hieman sijoitussuunnitelmamme

kirjatusta tuotto-odotuksesta 3,2 (3,6) %.

Sijoitussalkkumme keskimääräistä luotto-

luokitusta arvioidaan Standard & Poors’n

luokitusasteikolla perustuen historiallisiin

luottotappiotodennäköisyyksiin. Sijoitus-

salkun luottoluokituksen arvioidaan liki-

määräisesti olevan tasolla BBB+ 31.12.2025

(31.12.2024: BBB+).

Rahaston varoista oli tilivuoden lo-

pussa sijoitettuina rahamarkkinasi-

joituksiin 309 (590) miljoonaa euroa ja

joukkovelkakirjoihin 441 (775) miljoonaa

euroa. Näiden sijoitusten osuus koko si-

joitussalkustamme on 86,7 (90) %. Vuoden

2025 sijoitussuunnitelmassamme raha-

markkina- ja joukkovelkakirjasijoitusten

minimimääräksi on asetettu 85 (87) %

sijoitussalkusta.

Sijoitussalkkumme kokonaisriski oli 4,38 %

(31.12.2024: 4,07 %). Sijoitussalkun riski on

maltillinen, mikä johtuu salkun varsin kon-

servatiivisesta ja suhteellisen vähän riskil-

lisiä arvopapereita sisältävästä rakenteesta.

44Hallituksen toimintakertomus 2025

Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuustyö

Vastuullisuus näkyy myös yhdenvertai-

suus- ja monimuotoisuustyössämme.

Rahastossa toimii monimuotoisuustyö-

ryhmä, jonka tavoitteena on tunnistaa ja

käsitellä työyhteisön monimuotoisuuteen

liittyviä kysymyksiä ja määritellä, millaisia

käytännön kehittämistoimenpiteitä työ-

yhteisössämme saatetaan tarvita. Työryh-

män tehtävänä on myös edistää kaikkien

työntekijöidemme kokemusta avoimesta ja

tasa-arvoisesta työyhteisöstä. Takaamalla

turvallisen työympäristön kaikille työnte-

kijöillemme vaikutamme samalla positiivi-

sesti YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua -pääta-

voitteen toteutumiseen.

Vuonna 2025 toteutimme monimuotoisuus-,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

mukaisia kehitysaskeleita vahvistamalla

osaamistamme ja yhteisiä toimintaperi-

aatteitamme. Valmistelimme henkilöstölle

koulutusta yhdenvertaisuuden, tasa-ar-

von ja monimuotoisuuden teemoista sekä

laadimme rahastolle turvallisemman ja

rohkeamman tilan periaatteet tukemaan

kaikille avointa ja kunnioittavaa työsken-

tely-ympäristöä. Valmistauduimme myös

palkka-avoimuusdirektiivin mukaisiin

uusiin vaatimuksiin, jotka tulevat voimaan

kansallisesti vuonna 2026.

Loppuvuodesta kartoitimme henkilöstön

kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja osal-

lisuudesta seuraavan kaksivuotissuunni-

telman pohjaksi, jotta voimme kohdentaa

kehittämistoimet vaikuttavasti ja vahvistaa

entisestään inklusiivista työyhteisöä.

AIKUISKOULUTUSETUUKSILLA ON

EDISTETTY JATKUVAA OPPIMISTA

JA OSAAMISEN UUDISTAMISTA

Aikuiskoulutusetuuksilla on tuettu ja

tuettiin vielä lakkautuksen siirtymäajalla

työelämässä olevien aikuisten ammatillista

kehittymistä ja osaamisen uudistamista.

Tavoitteenamme on ollut aikuiskoulutu-

setuuksien tehokas toimeenpano ja niiden

tunnettuuden lisääminen. Nämä tavoitteet

taas ovat edistäneet Agenda 2030:n Hyvä

koulutus -tavoitteen toteutumista.

Vastuullisuus

45Hallituksen toimintakertomus 2025

Aikuiskoulutusetuuksien tehokkaan toimeenpanon ja tunnettuuden toteutumista arvioimme seuraavilla mittareilla:

Tunnettuus-tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Edunsaajien määrä (aikuiskoulutustuki) 15 144 henkilöä 31 796 henkilöä

Edunsaajien määrä (ammattitutkintostipendi) 148 henkilöä 23 009 henkilöä

Tehokas toimeenpano -tavoitteen mittarit:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Hakemuskäsittelyaika (ensihakemus, aikuiskoulutustuki,

keskimääräinen) Alle 15 päivää 13,7 päivää 13,8 päivää

Hakemuskäsittelyaika (maksuhakemus,

aikuiskoulutustuki, keskimääräinen) Alle 1 päivä 1,0 päivää 0,5 päivää

Hakemuskäsittelyaika (ammattitutkintostipendi,

keskimääräinen) Alle 10 päivää 4,9 päivää 6,8 päivää

Vastuullisuus

46Hallituksen toimintakertomus 2025

Tunnettuuden lisääminen

Aikuiskoulutusetuuksien osalta vuosi eteni

hallitusohjelman lakkautuskirjauksen toi-

meenpanon ehdoilla. Lakkautuslaki astui

voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutusetuuksien

lakkauttamisen siirtymäaika käynnistyi

1.8.2024 ja jatkui vielä koko vuoden 2025.

Aikuiskoulutustuen viimeiset maksut

tapahtuvat alkuvuonna 2026 ja ammatti-

tutkintostipendin viimeiset maksut tapah-

tuivat vuonna 2025. Vuonna 2025 aikuis-

koulutustukea maksettiin 15 144 (31 796)

henkilölle. Vuonna 2025 ammattitutkintos-

tipendin sai 148 (23 009) henkilöä.

Aikuiskoulutustuen tunnettuuden lisäämis-

tä olemme arvioineet edunsaajien määrän

lisäksi erilaisilla viestinnän mittareilla.

Lakkautuksen myötä tunnettuuden lisää-

miselle ei tosin ole enää ollut tarvetta, vaan

olemme keskittyneet asiakkaidemme ja

oppilaitosten opastamiseen. Olemme sel-

keyttäneet aikuiskoulutusetuuksien lak-

kauttamisen vaikutuksia sidosryhmillem-

me aktiivisella viestinnällä.

Tehokas toimeenpano

Lakkautuksesta johtuen aikuiskoulutuse-

tuuksien hakemusmäärät laskivat vuonna

2025. Samalla myös Työllisyysrahastossa

hakemusten käsittelytyötä tekevien ih-

misten määrä laski merkittävästi. Saimme

vähentyneistä resursseista huolimatta

pidettyä käsittelyaikamme hyvällä tasolla.

Vuonna 2025 aikuiskoulutustuen ensiha-

kemuksen keskimääräinen käsittelyaika

oli 13,7 (13,8) päivää ja maksuhakemuksen

1 (0,5) päivää. Ammattitutkintostipendien

osalta hakemuksen keskimääräinen käsit-

telyaika oli 4,9 (6,8) päivää.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee myös työnan-

tajan koulutuskorvauksia vielä alkuvuoden

2026 aikana. Koulutuskorvauksen lakkaut-

tava laki tuli voimaan 1.1.2026, eikä koulu-

tuskorvausta enää makseta vuoden 2026

puolella toteutuneista koulutuksista. Kou-

lutuskorvauksen tarkoituksena on ollut pa-

rantaa työnantajan mahdollisuuksia järjes-

tää työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta. Siihen ovat olleet

oikeutettuja esimerkiksi hyvinvointialueet,

kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.

Vuonna 2025 maksoimme koulutuskorva-

usta 614 (602) työnantajalle yhteensä 14,6

(11,5) miljoonaa euroa.

Muutosturvakoulutus

Tehtäviimme kuuluu irtisanovan työnanta-

jan muutosturvamaksun kerääminen. Muu-

tosturvamaksuilla rahoitamme 55vuotta

täyttäneen irtisanotun työntekijän muu-

tosturvapakettia, joka koostuu kahden

kuukauden palkkaa vastaavasta muutos-

turvakoulutuksesta sekä yhden kuukauden

palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta.

Merkitsimme muutosturvamaksuja noin 21

(16) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Vastuullisuus

47Hallituksen toimintakertomus 2025

KEHITÄMME JATKUVASTI

TOIMINTAMME LÄPINÄKYVYYTTÄ

JA TEHOKKUUTTA

Hyvän hallinnon periaatteiden noudatta-

minen ja kehittäminen edistävät tavoitet-

tamme olla tehokkaampi, läpinäkyvämpi ja

vastuullisempi toimija. Tämän lisäksi tor-

jumme harmaata taloutta Suomessa yhteis-

työssä muiden julkisten organisaatioiden

ja viranomaisten kanssa. Näihin liittyvillä

toimenpiteillä pyrimme edistämään YK

Agenda2030:n rauha, oikeudenmukaisuus

ja hyvä hallinto -tavoitteen toteutumista.

Kehitämme jatkuvasti hyvän hallinnon

periaatteitamme ja toimintatapojamme.

Rahastolla on käytössä väärinkäytösepäi-

lyjen ilmoittamista varten kanava, jonka

kautta tulleet ilmoitukset käsitellään luot-

tamuksellisesti ja tarvittaessa anonyymis-

ti. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa

väärinkäytösepäilyistä, joiden aiheet kuulu-

vat ilmoittajansuojelulain tai Työllisyysra-

haston eettisten ohjeiden soveltamisalaan

mukaan lukien finanssimarkkinoiden

säännösten rikkomista koskevat asiat. Nou-

datamme toiminnassamme EU:n yleistä tie-

tosuoja-asetusta, ja muuta voimassa olevaa

toimintaamme sovellettavaa lainsäädäntöä

sekä viranomaisten ohjeistuksia henkilötie-

tojen käsittelystä. Vuonna 2025 toteutimme

eettisen kyselyn, kävimme kyselyn tuloksia

läpi ja järjestimme henkilöstöllemme kou-

lutuksia rahaston eettisistä ohjeista, jotta

me kaikki rahastossa osaamme paremmin

tunnistaa mahdollisia epäeettisiä käytän-

teitä. Rahaston eettiset ohjeet ovat julkisesti

nähtävillä verkkosivuillemme.

Henkilöstömme ja asiakkaidemme tyy-

tyväisyys on meille tärkeää. Mittaamme

henkilöstötyytyväisyyttä vuosittain ky-

selyllä ja kehitämme toimintaamme saa-

mamme henkilöstöpalautteen perusteella.

Asiakastyytyväisyyttä mittaamme sekä

aikuiskoulutusetuuksien että työttömyys-

vakuutusmaksujen asiakaspalveluissa

CSAT-indeksillä, jonka tulosten pohjalta

kehitämme palveluitamme jatkuvasti. Py-

rimme myös tehostamaan toimintaamme

lisäämällä automaation käyttöä prosesseis-

samme sekä hoitamaan aikuiskoulutuse-

tuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen

käsittelytehtävät tarkasti ja tehokkaasti,

jotta tarve hakea muutosta päätöksiimme

pysyisi mahdollisimman vähäisenä.

Vastuullisuus

48Hallituksen toimintakertomus 2025

Mittaamme rahaston läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja vastuullisen toiminnan edistämistä seuraavilla mittareilla:

Mittari Tavoitetaso Toteutuma vuonna 2025 Toteutuma vuonna 2024

Automaattisten päätösten osuus aikuiskoulutusetuuksien

päätöksistä (maksuhakemukset ja ammattitutkintostipendi*)

89 % (maksuhakemukset),

0 % (ammattitutkintostipendit)

89 % (maksuhakemukset),

42 % (ammattitutkintostipendit)

Automaattisten päätösten osuus

työttömyysvakuutusmaksupäätöksistä 99 % 99 %

Henkilöstötyytyväisyys (eNPS) Vähintään +10 -7 -18

Asiakastyytyväisyys (CSAT, etuuspalvelut) Yli 80 % 91 % 91 %

Asiakastyytyväisyys (CSAT, työttömyysvakuutusmaksut) Yli 80 % 83 % 77 %

SAMU:ssa** ja vakuutusoikeudessa muutettujen

päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin

(Ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukipäätökset) 0 / 85 603 8 / 229 747

SAMU:ssa** ja vakuutusoikeudessa muutettujen

päätösten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin päätöksiin

(työttömyysvakuutusmaksupäätökset) 0 / 484 258 0 / 500 547

Tietosuojaloukkausten- ja poikkeamien määrä (loukkauksista

tehty ilmoitus Suomen tietosuojavaltuutetulle) Laskeva trendi

5 tietosuojaloukkausta ja

22 tietosuojapoikkeamaa

16 tietosuojaloukkausta ja

22 tietosuojapoikkeamaa

Väärinkäytösepäilyiden ilmoituskanavaan saapuneiden

ilmoitusten määrä 4 ilmoitusta 7 ilmoitusta

Luottamus&Maine-tutkimuksen tulokset

(yleisarvosana viimeisimmästä tehdystä ja

sitä edeltävästä tutkimuksesta,

sekä vuodet, joilta nämä ovat. Asteikko 1-5).

Yleisarvosanan nouseva

trendi sidosryhmittäin

Luottamus&Maine-tutkimusta ei

toteutettu vuonna 2025

poliittiset päättäjät 3,99,

oppilaitokset 3,77,

suuri yleisö 3,37,

media 3,12

*Ammattitutkintostipendin automaatio ajettiin alas vuonna 2024, jonka johdosta automaattisia

ammattitutkintostipendipäätöksiä ei ollut vuonna 2025.

**Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta

Vastuullisuus

49Hallituksen toimintakertomus 2025

Tehokkaampi, läpinäkyvämpi

ja vastuullisempi toimija

Palvelukyvyn varmistamiseksi käytämme

aikuiskoulutusetuuksien käsittelyssä pro-

sessiautomaatiota. Vuonna 2025 automaat-

tisten maksupäätösten osuus oli 89 (89)

% kaikista annetuista maksupäätöksistä.

Vuoden 2025 ammattitutkintostipendipää-

töksistä 0 (42) % oli automaattisesti annet-

tuja. Ammattitutkintostipendin automaatio

ajettiin alas stipendin lakkautuksen vuoksi

vuonna 2024, jonka johdosta automaattisia

ammattitutkintostipendipäätöksiä ei ollut

vuonna 2025. Hyödynnämme automaattista

päätöksentekoa laajasti myös työttömyys-

vakuutusmaksujen määräämisessä. Auto-

maattisesti muodostettujen päätösten osuus

kaikista työttömyysvakuutusmaksupäätök-

sistä oli vuonna 2025 noin 99 (99) %.

Seuraamme henkilöstökokemuksen kehit-

tymistä vuosittain kyselyillä ja kehitämme

toimintaamme saamamme henkilöstöpa-

lautteen perusteella. Työtyytyväisyyttä

seuraamme mm. eNPS-luvulla, joka kertoo,

kuinka todennäköisesti työntekijät suosit-

telisivat työpaikkaa muille. eNPS-mittarin

asteikko on välillä -100 ja +100. Mitä kor-

keampi luku, sitä todennäköisemmin

vastaajat suosittelisivat työpaikkaa myös

muille. Vuonna 2025 rahaston eNPS-luku

oli -7 (-18). Arvioon on viime vuosina vai-

kuttanut erityisesti aikuiskoulutusetuuk-

sien lakkautukseen liittyvä pitkään jatku-

nut muutostilanne.

Etuuspalvelumme asiakastyytyväisyys

oli läpi vuoden erinomaisella tasolla. Koko

vuoden yhteenlaskettu asiakastyytyväisyy-

sindeksi (CSAT, customer satisfaction index,

tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten asiak-

kaiden osuus kaikista aikuiskoulutusetuuk-

sien asiakkaista) saavutti tason 91 (91) %.

Työttömyysvakuutusmaksujen palveluissa

tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus

asiakkaista saavutti tason 83 (77) %.

Ammattitutkintostipendi-, aikuiskoulutus-

tuki-, tai työttömyysvakuutusmaksupää-

tökseen tyytymätön voi hakea saamaansa

päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-

toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden

muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-

na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Mittaamme teke-

miemme päätösten laatua ja tehokkuut-

ta sillä, miten moni antamamme päätös

muuttuu SAMUn tai vakuutusoikeuden

käsittelyssä. Mitä vähemmän muutok-

sia antamiimme päätöksiin tehdään, sitä

laadukkaammin ne on tehty, eikä jo kerran

annettuihin päätöksiin tarvitse käyttää

enempää resursseja. Vuoden 2025 aikana

aikuiskoulutusetuuksia koskevia valituk-

sia lähetettiin lautakuntaan 89 (217) kpl ja

vakuutusoikeudelle 23 (17) kpl. Työttömyys-

vakuutusmaksujen osalta lautakuntaan tai

vakuutusoikeuteen ei lähetetty yhtäkään

tapausta vuosina 2024 tai 2025. Vuonna

2025 SAMUun ja vakuutusoikeuteen lähete-

tyistä aikuiskoulutusetuuksien muutoksen-

hakupyynnöistä yhtäkään ei hyväksytty.

Työllisyysrahasto teki tietosuojavaltuu-

tetun toimistolle vuonna 2025 yhteensä

5 (16) ilmoitusta tietosuojaloukkauksista.

Loukkauksesta tehdään ilmoitus tietosuoja-

viranomaiselle, jos siitä voi arvion mukaan

aiheutua riski luonnollisten henkilöiden oi-

keuksille ja vapauksille. Muita tietosuojaan

Vastuullisuus

50Hallituksen toimintakertomus 2025

liittyviä poikkeamia kirjattiin vuoden aika-

na 22 (22) kappaletta.

Työllisyysrahaston Compliance-toiminto

vastaa väärinkäytösepäilyjen ilmoituska-

navasta. Kanavan kautta on mahdollista

ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja vää-

rinkäytöksistä myös anonyymisti. Väärin-

käytösten ilmoituskanavaan tuli 4 (7) ilmoi-

tusta vuonna 2025. Ilmoitukset käsiteltiin ja

tutkittiin toimintap eriaatteiden mukaisesti.

Työllisyysrahaston mainetta tutkittiin nel-

jässä sidosryhmässä viimeksi vuonna 2024:

poliittiset päättäjät, oppilaitokset, suuri

yleisö sekä media. Tutkimusmenetelmä-

nä oli T-median Luottamus&Maine-tutki-

mus, jossa vastataan väittämiin hallinnon,

talouden, johtamisen, innovaatioiden,

vuorovaikutuksen, tuotteiden & palveluiden,

työpaikan sekä vastuullisuuden näkökul-

mista. Asteikolla 1–5 rahaston maineen

yleisarvosana oli poliittisten päättäjien

keskuudessa vuonna 2024 3,99 (3,66), oppi-

laitoksien 3,77 (vuonna 2020: 3,52), suuren

yleisön 3,37 (3,34), ja median 3,12 (vuonna

2021: 3,65). Luottamus&Maine-tutkimusta ei

toteutettu vuonna 2025.

Vuoden 2025 aikana kehitimme hyvän

hallinnon periaatteisiin ja vaatimuk-

senmukaisuuteen liittyvää toimintaa.

Kaikki työntekijämme olivat vuoden

2025 lopussa suorittaneet eettisten ohjei-

demme koulutuksen. Seurasimme aktii-

visesti säädösmuutoksia ja julkaisimme

kaikille rahastolaisille suunnatun uuden

verkkokoulutuksen Työllisyysrahastoon

keskeisesti vaikuttavasta sääntelystä.

Toteutimme henkilöstöllemme myös Työl-

lisyysrahaston eettistä toimintaa koskevan

kyselyn ja järjestimme palvelualueittain

keskustelutilaisuuksia kyselyn tuloksiin

liittyen.

Valvomme työnantajien työttömyysvakuu-

tusmaksuvelvoitteiden täyttymistä, millä

ehkäistään harmaata taloutta. Valvonnan

tarkoituksena on varmistaa, että työnan-

tajien työttömyysvakuutusmaksun perus-

teeksi ilmoittamat palkkatiedot vastaavat

todellista palkanmaksua ja että työttömyys-

vakuutusmaksut saadaan kerättyä oikean

suuruisina.

Vastuullisuus

51Hallituksen toimintakertomus 2025

Harmaan talouden torjunnassa teimme

viime vuonna tiivistä yhteistyötä vero-

hallinnon, työ- ja elinkeinoministeriön

sekä muiden julkisten toimijoiden kanssa.

Osallistuimme myös Palkka.fi-palkanlas-

kentaohjelman rahoitukseen. Palkka.fi on

Verohallinnon, työeläkevakuutusyhtiöiden

ja Työllisyysrahaston ylläpitämä maksuton

palkanlaskentaohjelma pientyönantajille.

Tarjoamalla mahdollisuuden käyttää oh-

jelmaa, joka helpottaa palkkoihin liittyvien

maksujen hoitamista oikein.

Tuemme harmaan talouden torjuntaa myös

raportoimalla säännöllisesti tiedot minis-

teriöihin ja eduskuntaan kohdistuvasta

vaikuttamistoiminnastamme Avoimuusre-

kisteriin. Avoimuusrekisterin tavoitteena

on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä,

torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vah-

vistaa kansalaisten luottamusta valtionhal-

lintoon ja demokratiaan.

YHTEISKUNNALLISEN

RAHOITUKSEN VIITEKEHYS

Rahastolla on laadittuna yhteiskunnalli-

sen rahoituksen viitekehys. Viitekehys on

laadittu kansainvälisen pääomamarkki-

najärjestön (ICMA) vuonna 2021 päivitet-

tyjen yhteiskunnallisten joukkolainojen

periaatteiden sekä eurooppalaisen laina-

markkinajärjestön (LMA) vuonna 2023

päivitettyjen yhteiskunnallisten laino-

jen periaatteiden mukaisesti. Viitekehys

mahdollistaa yhteiskunnallisia hyötyjä

ajavan velkarahoituksen hankkimisen eri

rahoitusinstrumentein.

Viitekehys mahdollistaa rahaston velkara-

hoituksen sitomisen tiiviisti yhteen posi-

tiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten

kanssa. Lisäksi viitekehystä soveltamalla

voimme edistää valitsemiemme YK:n kes-

tävän kehityksen tavoitteiden ”Hyvä koulu-

tus” sekä ”Ihmisarvoista työtä ja talouskas-

vua” toteutumista. Tällä tavoin nostettua

rahoitusta käytetään menoihin, jotka täyt-

tävät kelpoisuusvaatimukset, eli keskit-

tyvät tuomaan turvaa työn muutoksissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi työttömyysetuuk-

sien rahoittaminen. Työllisyysrahastolla ei

ollut sellaista velkarahoitusta vuoden 2025

lopussa, johon yhteiskunnallisen rahoituk-

sen viitekehystä olisi sovellettu.

Vastuullisuus

52Hallituksen toimintakertomus 2025

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme

tarkoittaa sitä, että otamme sijoituspää-

töksiä tehdessä huomioon sijoituskohteen

taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan

liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social

and Governance). Sovellamme ESG-in-

tegrointia mahdollisuuksien mukaan

kaikissa sijoituksissamme, pois lukien

indeksisijoitukset. Ulkopuolinen taho käy

sijoituksemme läpi kaksi kertaa vuodessa

ja raportoi mahdollisista poikkeamista.

Emme sijoita yhtiöihin, jotka liitetään

esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman

käyttöön, työntekijöiden tai ihmisoikeuk-

sien polkemiseen. Lisäksi sijoitamme

mahdollisuuksien mukaan niihin yrityk-

siin, jotka noudattavat YK:n Global Compact

-periaatteita.

Työllisyysrahaston sijoitusten vastuullisuu-

den seurantaan ja analysointiin käytetään

numeerisia arviointimenetelmiä, joilla pyri-

tään saamaan mahdollisimman kattava ja

monipuolinen kuva rahaston vastuullisuus-

profiilista ja sen kehittymisestä.

Seurantaa on tehty vastaavilla mittareil-

la vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuutta

arvioitaessa tarkastellaan mm. sijoituskoh-

teiden ja niiden taustalla olevien yritysten

operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia

mittareita, kuten ympäristökuormitusta

mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-ar-

von toteutumista ja hyvää hallintotapaa.

Arviointi pohjautuu SFDR- ja MiFID II

-sääntelyyn sekä EU-taksonomiaan. Vii-

meisimmän vastuullisuusarvioinnin mu-

kaan sijoituksemme olivat ESG-mittareilla

hyvällä tasolla.

Työllisyysrahaston sijoitusomaisuudesta

tehtävä ESG-analyysi kattaa 63,7 (68) % ra-

haston sijoitusomaisuudesta ja rahavarois-

ta. Analysoituun varallisuuteen eivät sisäl-

ly esimerkiksi rahavarat eivätkä sijoitukset

valtioiden lainoihin.

Vastuullisuus

53Hallituksen toimintakertomus 2025

Sijoitustemme vastuullisuutta arvioivan

varainhoitolaitoksen joulukuuta 2025

koskevan analyysin mukaan sijoitussalk-

kumme ympäristömittareista suhteelliset

hiilipäästöt (painotettu hiili-intensiteetti)

ovat pysyneet melko samalla tasolla joulu-

kuussa 2024 tehtyyn analyysiin verrattuna.

Vuodesta 2019 alkaen olemme onnistuneet

puolittamaan sijoitussalkkumme suhteel-

liset hiilipäästöt ja sijoitustemme hiilija-

lanjälki on edelleen joulukuun 2025 arvion

perusteella merkittävästi vertailuindek-

siä matalampi. Rahastosijoitustemme 80

(82) % on kestävyystekijöitä edistäviä, eli

SFDR art. 8 rahastoja ja 16 (13) % SFDR art. 9

rahastoja, joiden tavoitteena on tehdä kes-

täviä sijoituksia. Kaikista sijoituksistamme

88 (88) prosentilla on vähintään kunnianhi-

moinen tavoite ilmastotyössä ja päästöjen

vähentämisessä.

Sijoituksistamme 73 (79) prosentilla ar-

vioidaan olevan positiivinen vaikutus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Sijoitustemme sosiaalisiin tekijöihin liit-

tyvissä mittareissa (sukupuolten välinen

tasa-arvo, hallituksen riippumattomuus ja

palkkatasa-arvo) ei tapahtunut merkittäviä

muutoksia verratunna vuoden 2024 lopus-

sa tehtyyn arviointiin. Mitatut havainnot

näyttävät salkkutasolla kuitenkin, että

koko salkku on linjassa vertailuindeksin

kanssa. Työllisyysrahaston suorissa sijoi-

tuksissa ei ole niin sanottuja normienrik-

kojayhtiöitä (perustuen ISS:n luokitteluun).

Indeksirahastosijoitusten osana 0,31 (0,2) %

Työllisyysrahaston sijoituksista on kohdis-

tunut tällaisiin yhtiöihin.

Vastuullisuus

54Hallituksen toimintakertomus 2025

Riskienhallinta

Riskienhallinta on olennainen

osa Työllisyysrahaston sisäistä

valvontaa. Sen tavoitteena

on vahvistaa riskitietoisuutta

päätöksenteossa ja tukea

rahaston strategisten ja

operatiivisten tavoitteiden

saavuttamista. Riskienhallinta

tuottaa laadukasta ja

systemaattista tietoa

rahastoon kohdistuvista

riskeistä ja uhkista sekä antaa

toimenpidesuosituksia niiden

ennaltaehkäisemiseksi ja

hallitsemiseksi.

TURVAAMME TOIMINTAAMME LAAJA-

ALAISELLA RISKIENHALLINNALLA

Seuraamme ja hallitsemme riskejä mm.

seuraavissa osa-alueissa: strategiset, ope-

ratiiviset, toimintaympäristöön, sääntelyyn

sekä talouteen ja rahoitukseen liittyvät

riskit. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on

tärkeä osa toimintaamme.

Strategisen tason riskien tunnistaminen ja

niiden määrämuotoinen hallinta auttavat

rahastoa pääsemään tavoitteisiinsa mää-

ritellyn riskienottohalukkuuden rajoissa.

Vuonna 2025 päivitimme strategisten

riskien listaa vuotuisen arviointiprosessin

mukaisesti.

Operatiivisten riskien hallinnalla turvaam-

me avaintoimintojemme keskeytymät-

tömyyden ja lakisääteisen toimintamme

jatkuvuuden sekä pyrimme varmistamaan,

että rahaston toimintaedellytykset säilyvät

myös poikkeusoloissa. Vahvistimme edel-

leen kyberriskienhallinnan läpikäymistä

ja kehitimme uhkamallinnustamme vas-

taamaan kyberuhkiin entistä paremmin.

Vuoden aikana päivitimme myös IT-ky-

vykkyyksiämme uudelle tasolle, mikä nosti

digitaalista toimintavarmuuttamme.

Sääntelyriskien hallinnalla huolehdimme

siitä, että Työllisyysrahasto toimii lain- ja

vaatimustenmukaisesti, vastuullisesti sekä

eettisesti. Tähän liittyy oleellisesti lainsää-

dännön muutosten aktiivinen seuranta.

Näihin aihealueisiin keskittyy erityisesti

Työllisyysrahaston compliance-toiminto.

Seuraamme aktiivisesti myös tietoturva-

sääntelyn kehittymistä ja kehitimme tieto-

suojaan liittyviä prosesseja.

Toimintaympäristön muutoksista johtuvia

taloudellisia riskejä hallitsemme mm. mo-

nipuolisilla ennustemenetelmillä sekä työt-

tömyysvakuutusmaksujen oikea-aikaisilla

muutoksilla kalenterivuodeksi kerrallaan.

Maksuvalmiutemme turvaamiseksi harjoi-

tamme matalan riskin sijoitustoimintaa ja

55Hallituksen toimintakertomus 2025 Riskienhallinta

pyrimme turvaamaan hyvät mahdollisuu-

det lainanottoon. Lisäksi Työllisyysrahas-

tolla on lakisääteinen suhdannepuskuri,

jonka tehtävänä on tukea maksuvalmiutta

ja loiventaa suhdannevaihteluista johtuvaa

tarvetta työttömyysvakuutusmaksutason

muutoksille. Rahoitusriskien hallintaa on

toteutettu Työllisyysrahastossa samojen

periaatteiden mukaan kuin aikaisemmin.

Periaatteet ja merkittävimmät riskit on esi-

telty Rahoitusriskit-liitetiedoissa. Katsaus-

kaudella ei ilmennyt merkittäviä muutoksia

riskien tasossa tai epävarmuustekijöissä.

Henkilöstöllä on keskeinen rooli riskienhal-

linnassa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti

riskienhallintaan tunnistamalla riskejä

omassa työssään. Koko henkilöstölle on

pakollinen riskienhallintakoulutus, joka tu-

kee osaamista ja vahvistaa riskitietoisuutta

koko organisaatiossa. Riskienhallintapääl-

likkö tukee koko organisaatiota riskien

tunnistamisessa ja raportoi riskien tilanne-

kuvasta rahaston johtoryhmälle, tarkastus-

valiokunnalle ja hallitukselle.

COMPLIANCE TUKEE JA VARMISTAA

TOIMINNAN SÄÄNTELYMUKAISUUTTA

Työllisyysrahaston sisäiseen valvontaan ja

toiseen puolustuslinjaan kuuluu riskienhal-

linnan ohella myös compliance-toiminto.

Työllisyysrahaston hallitus on hyväksynyt

toiminnon periaatteet, ja Compliance Officer

raportoi säännöllisesti toimitusjohtajalle,

tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Toiminto pyrkii varmistamaan, että Työl-

lisyysrahastossa noudatetaan voimassa

olevaa sääntelyä, rahastoa sitovia ulkoisia

ohjeita ja rahaston omia toimintaohjeita.

Compliance tunnistaa ja arvioi tiiviissä yh-

teistyössä riskienhallinnan ja liiketoimin-

nan kanssa sääntelyn noudattamattomuu-

teen kohdistuvia riskejä. Toiminto myös

tukee liiketoimintaa sääntely-ympäristön

seurannassa. Compliancen tukena työssä

on rahaston juristeista koostuva complian-

ce-verkosto. Compliance edistää eettisten ja

vastuullisten toimintatapojen noudattamis-

ta muun muassa ohjeistamalla ja koulutta-

malla Työllisyysrahastossa työskenteleviä.

Vuoden 2025 aikana toteutettiin eettinen

kysely, joka oli suunnattu kaikille Työlli-

syysrahastossa työskenteleville. Kyselyssä

esitettiin lukuisa määrä erilaisia väitteitä,

jotka koskivat vastaajan omaa toimintaa ja

vastaajan havaitsemaa muiden toimintaa.

Vastausten perusteella rahaston eettiset oh-

jeet ja väärinkäytösten ilmoituskanava tun-

netaan hyvin. Eettinen toiminta on kyselyn

perusteella rahastossa yleisesti hyvällä

tasolla. Compliance järjesti palvelualueit-

tain koulutustilaisuuksia eettisen kyselyn

läpikäyntiin ja eettisiin ohjeisiin liittyen.

Sääntelyn noudattamisen valvonnan lisäk-

si Compliance Officer toimii rahaston sisä-

piirivastaavana, ylläpitää lähipiirirekisteriä

ja avustaa mm. esteellisyyskysymyksissä.

Lisäksi Työllisyysrahaston compliance-toi-

minto vastaa myös väärinkäytösten ilmoi-

tuskanavasta. Kanavan kautta on mahdol-

lista ilmoittaa epäillyistä rikkomuksista ja

väärinkäytöksistä myös anonyymisti. Tul-

leet väärinkäytösilmoitukset käsiteltiin ja

tutkittiin toimintaperiaatteiden mukaisesti.

56Hallituksen toimintakertomus 2025

Vuoden 2025 lopussa

Työllisyysrahastossa

työskenteli 124 (139) henkilöä.

Henkilötyövuosina mitattuna

henkilöstömäärä oli 120 (130).

Maksoimme palkkoja ja luontoisetuja

yhteensä 9,8 (10,9) miljoonaa euroa vuoden

2025 aikana. Palkkausjärjestelmämme pe-

rustuu työn vaativuuteen ja lisäksi käytös-

sämme on strategisten tavoitteidemme to-

teutumista tukeva tavoitepalkkio-ohjelma.

Henkilöstöstämme 52 (54) oli miehiä ja

72 (85) naisia. Henkilöstön keski-ikä oli

44,8 (44,2) vuotta ja keskimääräinen pal-

velusaika rahastossa oli 7,4 (7,0) vuotta.

Vapaaehtoinen henkilöstövaihtuvuus oli

10,37 (10,23)% vuonna 2025 ja sairauspois-

saoloprosentti 2,80 (2,85).

100

120

140

160

180

200

hlö

6/2024

*Henkilöstömäärien raportoinnissa olemme siirtyneet

käyttämään tarkastelujaksona kuukauden viimeisen

päivän sijaan koko kuukautta.

Henkilöstömäärä (HC)

2024–2025*

139

12/2024

6/2025

12/2025

179

124

133

Henkilöstön

ikä- ja sukupuolijakauma 2025

20–29 v 30–39 v 40–49 v 50–59 v 60–65 v

Naiset Miehet

4 %

6 %

4 %

10 %

15 %

14 %

17 %

13 %

1 %

16 %

Henkilöstö

57Hallituksen toimintakertomus 2025

MUUTOKSIA JOHTORYHMÄSSÄ

Vuonna 2025 johtoryhmän kokoonpanossa

tapahtui useita muutoksia. Helmikuussa

pitkäaikainen toimitusjohtajamme Janne

Metsämäki ilmoitti jäävänsä eläkkeelle

31.12.2025. Rahaston hallitus valitsi hänen

seuraajakseen rahaston talous- ja rahoitus-

johtaja Karo Nukarisen, joka aloitti toimi-

tusjohtajana 1.1.2026. Rahaston talous- ja

rahoitustoiminnoista vastaa väliaikaisesti

Karo Nukarinen osana nykyistä rooliaan,

kunnes talous- ja rahoitusjohtajan tehtä-

vään on nimetty uusi henkilö. Asiakkuus-

johtaja Tuulikki Saari valittiin toimitusjoh-

tajan varahenkilöksi 1.1.2026 alkaen.

Henkilöstö

Teknologia ja kehitys -palvelualueen joh-

taja Virpi Halme sekä HR ja viestintä -pal-

velualueen johtaja Katja Knaapila siirtyivät

pois rahastosta alkuvuoden aikana. Halli-

tus nimitti Head of PMO Antti Lähteen tek-

nologia ja kehitys -palvelualueen johtajaksi

25.3. alkaen. HR ja viestintä -palvelualueen

johtaminen järjestettiin ensin väliaikaisesti

johtoryhmän kesken, ja vuoden loppupuo-

lella johtamisjärjestely vahvistettiin py-

syväksi missä yhteydessä HR ja viestintä

-palvelualueesta luovuttiin.

RAKENNAMME TULEVAISUUDEN

DIGIPALVELUITA

HENKILÖSTÖMME KANSSA

Vuoden 2025 aikana jatkoimme Työllisyys-

rahaston IT-kyvykkyyksien vahvistamista.

Loppuvuodesta 2025 saavutimme merkit-

tävän virstanpylvään, kun saimme päätök-

seen laajan IT-hankkeen, jossa siirsimme

IT-palvelumme uudelle toimittajalle ja

rakensimme samalla uusia alustakyvyk-

kyyksiä. IT-kyvykkyyshanke on ollut yksi

viime vuosien merkittävimmistä strategi-

sista panostuksistamme ja hankkeen paris-

sa tehdyn työn myötä rahastolla on moder-

ni IT-perusta, mikä luon entistä paremmat

mahdollisuudet digitaalisten palveluiden

kehittämiselle.

58Hallituksen toimintakertomus 2025

IT-kyvykkyyshankkeen vaikutukset heijas-

tuvat henkilöstön arkeen ja tavoitteena on

ollut varmistaa, että henkilöstöllämme on

käytössään käyttäjäystävälliset, turvalliset

ja toimintavarmat ratkaisut, jotka tukevat

sekä yksilöiden että organisaation kehit-

tymistä. Henkilöstön osaamisen vahvista-

minen on ollut olennainen osa hanketta ja

syksyllä 2025 toteutimme koko henkilös-

tölle suunnattuja pilvikoulutuksia, joiden

tavoitteena oli lisätä perusymmärrystä pil-

viteknologioiden hyödyistä ja vaikutuksista

palveluiden kehittämiseen.

Myös tekoälyn hyödyntäminen on ollut

keskiössä vuonna 2025 henkilöstön osaa-

misen kehittämisessä. Vuoden aikana

olemme määritelleet tekoälyn käytön ohjeet

sekä vastuullisen käytön periaatteet.

Ennen valittujen tekoälytyökalujen käyt-

töönottoa henkilöstöä edellytetään suoritet-

tavan tekoälyn periaatteita, käyttöä ja vas-

tuullisuutta käsittelevä sisäinen koulutus.

Syksyn 2025 aikana järjestimme lisäksi ko-

ko henkilöstölle suunnatun koulutuskoko-

naisuuden, joka syvensi tekoälyn hyödyn-

tämiseen liittyvää osaamista. Koulutusten

avulla varmistimme, että henkilöstöllämme

on valmiudet arvioida tekoälyn tuottamaa

tietoa kriittisesti, käyttää tekoälytyökaluja

tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti se-

kä toimia siten, että tietosuoja ja tietoturva

säilyvät kaikissa tilanteissa.

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

SIIRTYMÄAIKA PÄÄTTYI

Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamista

koskeva laki tuli voimaan 1.6.2024, ja sen

siirtymäaika päättyi vuoden 2025 lopus-

sa. Lakimuutos vaikutti merkittävästi

etuuspalvelua ja tukitoimintoja tuottavien

palvelualueiden toimintaan sekä henkilös-

tövoimavaroihin jo siirtymäkauden aikana.

Vuonna 2025 etuuspalvelua tuotettiin enää

yhden tiimin voimin.

Poikkeuksellisen pitkä siirtymäaika teki

muutoksesta vaativan kaikille osapuolille,

minkä vuoksi panostimme koko prosessin

ajan osallistavaan muutosjohtamiseen.

Muutoksen vaikutuksia seurattiin säännöl-

lisillä kokemusmittauksilla, mikä mahdol-

listi tukitoimien ja viestinnän kohdenta-

misen henkilöstön kulloistenkin tarpeiden

mukaisesti.

Henkilöstö

59Hallituksen toimintakertomus 2025

TYÖNTEKIJÄKOKEMUKSEN JA

JOHTAMISEN KEHITTÄMISTÄ

Seurasimme työntekijäkokemusta kevääl-

lä toteutetulla henkilöstötutkimuksella ja

syksyllä kahdella seurantapulssikyselyllä.

Viimeisimmän pulssikyselyn eNPS-suosit-

teluindeksi (arvo voi vaihdella välillä -100–

100) oli –7, mikä merkitsee parannusta

edellisvuosiin (2024: -18, 2023: -26). Pitkään

jatkunut aikuiskoulutusetuuksien lakkau-

tukseen liittyvä muutostilanne näkyy kui-

tenkin edelleen henkilöstökyselyjen tulok-

sissa ja heijastuu myös suositteluindeksiin.

Erinomaiseen työntekijäkokemukseen

pyrkiessämme kehitimme erityisesti esi-

henkilötyötä vuoden 2025 aikana. Keväällä

päivitimme rahaston johtamisen periaatteet

ja niiden pohjalta arvioimme esihenkilöitä

270-arvioinnilla, jonka kokonaisarvosana

oli 4,58/5. Arvioinnista nousseet kehittämis-

kohteet ohjaavat johtamisen kehittämistä

myös vuonna 2026.

IDENTITEETIN JA KYVYKKYYKSIEN

VAHVISTAMISTA

Jatkoimme syksyllä 2024 alkanutta identi-

teettityötä vuoden 2025 ajan. Syvensimme

koko organisaation ymmärrystä Työlli-

syysrahaston identiteetistä käsittelemällä

luodun identiteettimatriisin osa-alueita

tiimeittäin. Matriisi toimii jatkossa keskei-

senä työkaluna muun muassa johtamispe-

riaatteiden juurruttamisessa ja viestintäky-

vykkyyden kehittämisessä.

Loppuvuonna johtoryhmä linjasi viestin-

täkyvykkyyden kehittämisen painopisteet

vuosille 2025–2027. Tavoitteena on vah-

vistaa tehtäväkohtaisesti viestintätaitoja

ja -ymmärrystä, jotta vuoropuhelu työyh-

teisössä vahvistuu ja parannamme tuotta-

vuutta ja tehokkuutta. Strategian mukaisen

viestinnän toteuttamista varten suunnitte-

limme toimintatapauudistuksen, jonka mu-

kaan toimimme vuoden 2026 alusta alkaen.

Henkilöstö

60Hallituksen toimintakertomus 2025

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työllisyysrahaston taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia katsauskauden päättymisen jälkeen.

Helsingissä 24.2.2026

Työllisyysrahasto

Hallitus

61Hallituksen toimintakertomus 2025

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja oh-

jausjärjestelmästä vuodelta 2025 on laadittu

arvopaperimarkkinalain ja Suomen listayh-

tiöiden 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnoin-

tikoodin raportointia koskevan suosituksen

mukaisesti.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN

2025 NOUDATTAMINEN JA

SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN

Työllisyysrahasto on lakisääteinen itsenäi-

nen laitos, jota valvoo Finanssivalvonta.

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä noteeratun

joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy mak-

settavaksi kesäkuussa 2027. Rahastolla on

300 miljoonan euron yritystodistusohjelma

(31.12.2024: 300 miljoonaa euroa), joka oli

kokonaan käyttämättä vuoden 2024 ja 2025

lopussa.Työllisyysrahasto noudattaa sovel-

tuvin osin toiminnassaan hallinnointikoo-

dia, joka on julkisesti saatavissa Arvopa-

perimarkkinayhdistys ry:n sivuilta (www.

cgfinland.fi).

Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toi-

mielinten tehtäviä säätelevät laki työttö-

myysetuuksien rahoituksesta (555/1998),

valtioneuvoston asetus työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta (1227/2014) sekä Työlli-

syysrahaston ohjesäännöstä annettu asetus

(862/1998). Työllisyysrahaston toiminta-

muodosta ja taustasta johtuen sen toiminta

poikkeaa hallinnointikoodista seuraavien

suositusten osalta:

• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö,

eikä Työllisyysrahaston korkeinta

päätäntävaltaa käytä yhtiökokous tai

vastaava elin, vaan valtioneuvoston

nimittämä hallintoneuvosto

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädetyn mukaisesti. Asetuksessa

säädetään muun muassa

hallintoneuvoston kokouksissa

päätettävistä asioista ja menettelyistä

sekä kokouskutsusta. Siksi

yhtiökokousta, yhtiökokouskutsua

päätösehdotuksia, osakkeenomistajien

aloitteita, läsnäoloa yhtiökokouksessa

ja yhtiökokouksen asiakirjoja koskevat

suositukset eivät tule sovellettavaksi

Työllisyysrahaston toiminnassa.

• Suositukset 5, 6, 7, 8 ja 9:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädettyjä periaatteita noudattaen.

Asetuksen mukaan hallintoneuvosto

vahvistaa hallituksen jäsenet,

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

siten, että seitsemän jäsentä edustaa

työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.

Siksi hallituksen jäsenten valintaa,

toimikautta, kokoonpanoa ja

monimuotoisuutta sekä jäsenten

riippumattomuutta koskevat

suositukset eivät tule sovellettavaksi

Työllisyysrahaston toiminnassa.

62Hallituksen toimintakertomus 2025

• Suositukset 10 ja 19: Työllisyysrahaston

hallintoneuvosto valitsee hallituksen

jäsenet Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetussa asetuksessa

(862/1998) säädettyjä periaatteita

noudattaen. Hallintoneuvosto nimittää

hallituksen siten, että seitsemän jäsentä

edustaa työnantajia ja seitsemän

työntekijöitä. Työllisyysrahastolla

ei myöskään ole osakkeenomistajia

tai vastaavia omistajia, joten

arvioitavaksi ei tule hallituksen

tai johdon riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista

eikä sovelleta osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaa koskevaa

suositusta.

• Suositukset 16, 17 ja 18:

Työllisyysrahaston toimintaa

koskevassa sääntelyssä ei ole asetettu

velvollisuutta asettaa erityisiä

valiokuntia eikä rahastolla täten

tarkastusvaliokuntaa lukuun ottamatta

ole valiokuntia. Koska Työllisyysrahasto

ei ole osakeyhtiö, arvioitavaksi ei tule

tarkastusvaliokunnan riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista.

• Suositus 21: Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetun asetuksen

mukaan hallintoneuvosto valitsee

hallituksen jäsenet ja hallituksen

puheenjohtajan, joka valitaan

vuorovuosina työnantajien tai

työntekijöiden edustajista, joten

suositus toimitusjohtajaa koskevasta

rajoituksesta ei tule sovellettavaksi.

• Suositus 22: Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetun asetuksen

mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö

määrää hallintoneuvoston jäsenten

kokouspalkkiot ja matkakustannusten

korvausperiaatteet. Hallintoneuvosto

päättää hallituksen jäsenille

maksettavista palkkioista. Hallitus

päättää toimitusjohtajan toimisuhteen

ehdoista ja palkitsemisesta sekä muun

johdon palkitsemisen periaatteista.

• Suositus 23: Työllisyysrahastolla ei

ole osakkeenomistajia tai vastaavia

omistajia, joten hallituksen jäsenten

osakepalkkioita ja osakeperusteisia

palkkioita koskevia suosituksia ei

sovelleta.

• Suositus 27: Työllisyysrahasto ei ole

osakeyhtiö, joten lähipiiriliiketoimia

koskeva sääntely ei hallintokoodin

tarkoittamalla tavalla ole sovellettavissa

Työllisyysrahaston toimintaan.

Työllisyysrahasto soveltaa

kuitenkin IFRS-standardia ja seuraa

lähipiiritoimia jäljempänä selostetulla

tavalla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

63Hallituksen toimintakertomus 2025

HALLINTONEUVOSTO

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahaston korkeinta päätösvaltaa käyttää

hallintoneuvosto, jossa on 10–18 jäsentä.

Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja

puolet työntekijöitä. Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on

kolme kalenterivuotta. Valtioneuvosto aset-

ti sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä

2.11.2023 Työllisyysrahaston hallintoneu-

voston toimikaudeksi 1.1.2024–31.12.2026.

Hallintoneuvostoon nimitettiin 18 jäsentä.

Jäsenistä kuusi nimitettiin Elinkeinoelä-

män keskusliitto EK ry:n, kolme Kunta- ja

hyvinvointialuetyönantajat KT:n, kolme

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

SAK ry:n, kolme STTK ry:n ja kolme Akava

ry:n esityksestä. Esitetty kokoonpano oli

naisten ja miesten tasa-arvosta annetun

lain 4 a §:n 2 momentin mukainen. Vuonna

2024 valtioneuvosto nimitti kaksi ja vuonna

2025 kolme uutta hallintoneuvoston jäsen-

tä, kaikki kuluvan toimikauden loppuun

31.12.2026 saakka.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

kalenterivuodeksi kerrallaan puheen-

johtajan ja varapuheenjohtajan, joista

toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen

työntekijöitä. Puheenjohtajuus on vuo-

rovuosin työnantajien ja työntekijöiden

edustajalla. Vuonna 2025 hallintoneuvoston

puheenjohtajana toimi työntekijöitä edusta-

va Millariikka Rytkönen.

Hallintoneuvosto valitsi syyskokoukses-

saan keskuudestaan puheenjohtajaksi

vuodelle 2026 Antti Zittingin.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

64Hallituksen toimintakertomus 2025

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallintoneuvoston varsinainen kokous

pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous

ennen toukokuun loppua sekä syyskokous

viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvos-

ton kokouksissa käsitellään Työllisyysra-

haston ohjesäännöstä annetun asetuksen

(862/1998) mukaiset asiat. Hallintoneuvos-

ton ylimääräinen kokous pidetään silloin,

kun hallintoneuvoston puheenjohtaja tai

hallitus pitää sitä tarpeellisena tai silloin,

kun vähintään kaksi hallintoneuvoston

jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kir-

jallisesti pyytää. Kokouskutsu on toimi-

tettava todisteellisesti hallintoneuvoston

jäsenille viimeistään kahdeksan päivää

ennen kokousta. Hallintoneuvoston kokous

on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja

tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet

hallintoneuvoston jäsenistä ovat kokouk-

sessa läsnä. Sekä työnantajien että työn-

tekijöiden tulee tällöin olla edustettuina.

Hallintoneuvoston päätökseksi tulee se

mielipide, jota jäsenten enemmistö on kan-

nattanut. Äänten mennessä tasan päätök-

seksi tulee se mielipide, jota kokouksen pu-

heenjohtaja on kannattanut. Jos kysymys

on vaalista ja äänet menevät tasan, ratkais-

taan vaalin tulos arvalla. Jos kysymys on

esityksestä työttömyysvakuutusmaksuiksi

ja äänet menevät tasan, päätökseksi tulee

se mielipide, jota sekä puheenjohtaja että

varapuheenjohtaja on kannattanut.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-

puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodek-

si kerrallaan, joista toisen tulee edustaa

työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheen-

johtajuus on vuorovuosin työnantajien ja

työntekijöiden edustajilla. Vuonna 2025 hal-

lintoneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kol-

me kokouksista oli sähköpostikokouksia.

Sähköpostikokouksesta ei makseta erillistä

kokouspalkkiota.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

65Hallituksen toimintakertomus 2025

Hallintoneuvoston jäseninä vuonna 2025 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Millariikka Rytkönen, n, pj 1975 kätilö (amk), sairaanhoitaja (yamk)

puheenjohtaja,

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ry 5/5

Antti Zitting, vpj 1956 diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Sacotec-yhtiöt 5/5

Riku Aalto, m 1965 hallintotieteiden maisteri puheenjohtaja, Teollisuusliitto ry 3/5

Maria Kaisa Aula, n 1962 VTL, YTT

Aluehallituksen puheenjohtaja,

Keski-Suomen hyvinvointialue 5/5

Nina Brask, n 1972 kuntohoitaja

Aluehallituksen puheenjohtaja,

Kymenlaakson hyvinvointialue 5/5

Päivi Inberg, n 1972 perushoitaja

Puheenjohtaja,

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 5/5

Jari Jokinen, m 1967 diplomi-insinööri toiminnanjohtaja, Tekniikan akateemiset TEK ry 5/5

Teemu Kokko, m 1961 kauppatieteiden tohtori

toimitusjohtaja, rehtori,

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy 5/5

Antti Korpiniemi 1961 maatalous- ja metsätaloustieteiden maisteri toimitusjohtaja, Berner Oy 4/5

Tomi Lantto, m 1970 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Antell Oy 5/5

Petri Lindroos, (jäsen

30.1.2025 asti) 1965 kasvatustieteen maisteri neuvottelujohtaja, Opetusalan Aammattijärjestö OAJ ry 0/0

Salla Luomanmäki, (jäsen

30.1.2025 asti) 1963 filosofian maisteri Akavan hallituksen jäsen, Akava ry:n edustaja 0/0

Jorma Malinen, (jäsen

30.1.2025 asti) 1959 automaatiosuunnittelija puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro ry 0/0

Matti Mettälä, m 1963 varatuomari johtaja, Kesko Oyj 5/5

Katarina Murto, n, (jäsen

30.1.2025 alkaen) 1971 TanssitM, OTK, varatuomari puheenjohtaja, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry 4/5

Outi Mäkelä 1974 kauppatieteiden maisteri Kunnanjohtaja, Nurmijärvi 5/5

Olli Nikula, m 1967 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Dahl Suomi Oy 5/5

Saila Ruuth, n 1981 valtiotieteiden maisteri toimialajohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 5/5

Annika Rönni-Sällinen, n 1976 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 5/5

Samu Salo, m, (jäsen 30.1.2025

alkaen) 1976 insinööri AMK puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry 5/5

Niko Simola, m, (jäsen

30.1.2025 alkaen) 1974 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro ry 4/5

Sukupuoli m/n on ilmoitettu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat toimittaneet kyseisen tiedon.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

66Hallituksen toimintakertomus 2025 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

HALLITUS

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahastolla on hallitus, jossa on 14 jäsentä.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

jäsenet siten, että seitsemän hallituksen

jäsentä edustaa työnantajia ja seitsemän

työntekijöitä. Hallituksessa on puheenjoh-

taja ja varapuheenjohtaja, joista toisen tulee

edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä.

Puheenjohtajuus on vuorovuosin työnanta-

jien ja työntekijöiden edustajalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheen-

johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään

seitsemän muuta jäsentä ovat kokouksessa

läsnä tai osallistuu kokoukseen tietoliiken-

neyhteyden tai muun teknisen apuvälineen

avulla. Sekä työnantajien että työntekijöi-

den tulee olla edustettuina. Hallituksen

päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsenten

enemmistö on kannattanut. Äänten men-

nessä tasan päätökseksi tulee se mielipide,

jota kokouksen puheenjohtaja on kannat-

tanut. Jos kysymys on esityksestä työttö-

myysvakuutusmaksuiksi ja äänet menevät

tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota

sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja

ovat kannattaneet.

Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston

hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallitus seuraa Työllisyys-

rahaston kehitystä johdon toimittamien

kuukausiraporttien sekä muun johdon

toimittaman informaation avulla. Työlli-

syysrahaston hallituksen keskeiset teh-

tävät ja toimintaperiaatteet määritellään

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetus-

sa valtioneuvoston asetuksessa (862/1998)

ja hallituksen kirjallisessa työjärjestyk-

sessä. Hallitus arvioi toimintaansa kerran

vuodessa.

67Hallituksen toimintakertomus 2025

Hallituksen jäseninä vuonna 2025 toimivat:

Nimi Syntymävuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Markku Jalonen, m, pj 1.3.2025 asti 1960 yhteiskuntatieteiden lisensisaatti

toimitusjohtaja 28.2.2025 asti,

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 2/2

Henrika Nybondas-Kangas, n,

pj 1.3.2025 alkaen 1974 varatuomari

neuvottelujohtaja 28.2.2025 asti, toimitusjohtaja 1.3.2025

alkaen, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/12

Saana Siekkinen, n, vpj 1972 yhteiskuntatieteiden maisteri johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 12/12

Tuomas Aarto, m 1973 varatuomari toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry 11/12

Taina Ahvenjärvi, n 1960 varatuomari johtaja, infra ja turvallisuus, Finassiala ry 11/12

Jarkko Eloranta, m, (jäsen 1.8.2025

alkaen) 1966 valtiotieteiden maisteri

puheenjohtaja,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 5/5

Minna Etu-Seppälä 1972 varatuomari, LL.M johtaja, työelämä, Kemianteollisuus ry 11/12

Minna Helle, n, (jäsen 1.5.2025 asti) 1972 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 4/4

Ilkka Kaukoranta, (jäsen 1.8.2025 asti) 1986 valtiotieteiden maisteri

pääekonomisti,

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7/7

Patrizio Lainà, m, (jäsen 27.10.2025 asti) 1985

valtiotieteiden tohtori,

kauppatieteiden maisteri pääekonomisti, STTK ry 10/10

Janne Makkula, m, (jäsen 1.5.2025

alkaen) 1977

oikeustieteen kandidaatti,

varatuomari työmarkkinajohtaja, Teknologiateollisuus 8/8

Antti Palola 1959 merikapteeni puheenjohtaja, STTK ry 12/12

Pekka Piispanen, m 1960 filosofian maisteri johtaja, vaikuttaminen, Akava ry 12/12

Vesa Rantahalvari, m 1967 hallintotieteiden maisteri johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 12/12

Juho Ruskoaho, m, (jäsen 1.3.2025

alkaen) 1983 valtiotieteiden maisteri pääekonomisti, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 10/10

Heikki Taulu, m 1973 yhteiskuntatieteiden maisteri ekonomisti, Akava ry 12/12

Pirjo Väänänen, n 1971 sosionomi (YAMK)

sosiaaliasioiden päällikkö, Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry 12/12

Sukupuoli m/n on ilmoitettu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat toimittaneet kyseisen tiedon.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

68Hallituksen toimintakertomus 2025 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Hallintoneuvoston syyskokouksessa hal-

lituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2026

valittiin työntekijöitä edustava Saana Siek-

kinen ja varapuheenjohtajaksi työnantajia

edustava Vesa Rantahalvari.

Vuonna 2026 Työllisyysrahaston halli-

tuksessa ovat jäseninä Tuomas Aarto,

Taina Ahvenjärvi, Jarkko Eloranta, Minna

Etu-Seppälä, Else-Mai Kirvesniemi, Jan-

ne Makkula, Henrika Nybondas-Kangas,

Pekka Piispanen, Vesa Rantahalvari, Juho

Ruskoaho, Saana Siekkinen, Heikki Taulu,

Taina Vallander ja Pirjo Väänänen

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsus-

ta. Kutsu hallituksen kokoukseen toimite-

taan kaikille hallituksen jäsenille hyvissä

ajoin ennen kokousta, jotta varmistetaan

hallituksen jäsenten mahdollisuudet osal-

listua kokouksiin. Hallitus kokoontuu 8–12

kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.

Hallituksen kokous voidaan pitää kiireelli-

sessä tapauksessa yksittäistä asiaa varten

myös puhelin- tai sähköpostikokouksena,

jos kaikki jäsenet sen hyväksyvät.

Puheenjohtajan tehtävät

• Hallintoneuvosto valitsee hallituksen

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

yhdeksi kalenterivuodeksi

kerrallaan. Vuonna 2025 hallituksen

puheenjohtajana toimivat työnantajia

edustava Markku Jalonen 1.3.2025

saakka ja Henrika Nybondas-Kangas

1.3.2025 alkaen.

Hallituksen puheenjohtaja

• kutsuu hallituksen kokoukset koolle

• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman

esityslistan hallituksen kokouksia

varten

• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen

kokouksesta laaditaan pöytäkirja

• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä

toimitusjohtajaan että hallituksen

jäseniin kokousten välissä ja vastaa

siitä, että hallituksen työskentelyssä

noudatetaan tämän työjärjestyksen

määräyksiä

• hyväksyy toimitusjohtajan laskut.

69Hallituksen toimintakertomus 2025 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Hallituksen toiminta

Vuonna 2025 hallitus kokoontui 12 kertaa.

Lisäksi hallitus kokoontui strategiasemi-

naariin, joista ei makseta palkkioita. Halli-

tus arvioi vuosittain toimintaansa ja työs-

kentelytapojaan sekä tarkastusvaliokunnan

toimintaa ja työskentelytapoja. Vuonna

2025 arviointi toteutettiin itsearviointina ja

sen tulokset käsiteltiin hallituksen joulu-

kuun kokouksessa. Tarkastusvaliokunta

käsitteli omia tuloksiaan marraskuun tar-

kastusvaliokunnan kokouksessa.

HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNTA

Hallituksella ei ole Työllisyysrahastoa kos-

kevien säännösten perusteella pysyviä va-

liokuntia, mutta se voi asettaa työryhmiä tai

valiokuntia, jotka avustavat hallitusta val-

mistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita.

Hallituksella on ollut tarkastusvaliokunta

vuodesta 2019 alkaen. Rahaston hallitus

nimittää keskuudestaan tarkastusvaliokun-

nan jäsenet. Tarkastusvaliokunnalla tulee

valiokunnan työjärjestyksen mukaan olla

ainakin neljä jäsentä, joista puolet edustaa

työntekijöitä ja puolet työnantajia. Tarkas-

tusvaliokunta toimii hallituksen apuna.

Tarkastusvaliokunnalla ei ole päätösvaltaa,

mutta se voi tehdä hallitukselle esityksiä

ja selvityksiä sille määritetyistä tehtävistä.

Tarkastusvaliokunta valmistelee erityisesti

taloudelliseen raportointiin, sisäiseen val-

vontaan, riskienhallintaan ja tilintarkastaji-

en valintaan liittyvät asiat.

Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta kokoon-

tui neljä kertaa.

Tarkastusvaliokunta

Läsnäolo

kokouksissa

Pirjo Väänänen, pj 4/4

Minna Etu-Seppälä, vpj 4/4

Henrika Nybondas-Kangas,

(jäsen 1.3.2025 asti) 1/1

Heikki Taulu 4/4

Juho Ruskoaho

(jäsen 1.3.2025 alkaen) 3/3

TOIMITUSJOHTAJA

Työllisyysrahastolla on toimitusjohtaja,

joka hoitaa rahastoa Työllisyysrahaston

hallituksen antamien ohjeiden ja määräys-

ten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä,

että Työllisyysrahaston kirjanpito on lain-

mukainen ja varainhoito luotettavalla taval-

la järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava

hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka

ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitami-

seksi. Työllisyysrahaston toimitusjohtajana

toimi 31.12.2025 saakka oikeustieteen kan-

didaatti Janne Metsämäki (s. 1960). Toimi-

tusjohtajan varahenkilönä toimi kauppatie-

teiden maisteri Karo Nukarinen (s. 1976)

1.1.2026 alkaen Työllisyysrahaston toi-

mitusjohtajana toimii Karo Nukarinen ja

toimitusjohtajan varahenkilönä filosofian

maisteri Tuulikki Saari (s. 1979).

70Hallituksen toimintakertomus 2025

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Työllisyysrahaston toimin-

nan operatiivisessa johtamisessa sekä Työllisyysrahaston strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmä

kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Johtoryhmän jäseninä vuon-

na 2025 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi

Koulutus Tehtävä/vastuut

Janne Metsämäki 1960 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja

Virpi Halme

(28.2.2025 asti) 1976 oikeustieteen maisteri

johtaja, teknologia

ja kehitys

Katja Knaapila

(1.6.2025 asti) 1966

Master of Business

Administration

johtaja, HR ja

viestintä

Antti Lähde, m,

(25.3.2025 alkaen) 1968

BBA, Information

Technology

johtaja, teknologia

ja kehitys

Karo Nukarinen, m 1976 kauppatieteiden maisteri

johtaja, talous ja

rahoitus

Tuulikki Saari, n 1979 filosofian maisteri

johtaja,

asiakkuudet

Johtoryhmän ohella toimitusjohtajaa avustaa operatiivisessa joh-

tamisessa myös kerran kuukaudessa kokoontuva laajennettu joh-

toryhmä, johon kuului johtoryhmän jäsenten ohella riskienhallin-

tapäällikkö Paula Kuntsi-Ruuska, viestintäpäällikön sijainen Lotta

Hietaniemi-Sipakko (tammikuu 2025 asti), viestintäpäällikkö Terhi

Savikko-Talasrinne (helmikuu 2025 alkaen), HR-päällikön roolis-

sa Kira Karlsson (kesäkuu 2025 alkaen), Head of PMO Veli-Matti

Peltola (toukokuu 2025 alkaen), CISO Pekka Räsänen (toukokuu

2025 asti), Head of Cyber Security Teemu Välimäki (kesäkuu 2025

alkaen) sekä analyytikko Teemu Turpeinen (henkilöstön edusta-

ja roolissa). Lisäksi salkunhallinnan johtoryhmä ohjaa ja seuraa

rahaston hankkeita ja projekteja.

TOIMINNAN LAIN- JA VAATIMUSTENMUKAISUUS

Työllisyysrahaston toiminnassa noudatetaan lakia, sitä koskevia

ohjeita ja määräyksiä sekä hyvän hallinnon vaatimuksia.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA

Työllisyysrahaston hallitus päättää sisäisen valvonnan ja riski-

enhallinnan perusteista, hyväksyy riskienhallinnan periaatteet

ja edellyttää, että rahaston toiminnot järjestetään siten, että sen

kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen val-

vonta ja riskienhallinta. Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia rahaston toimintoja ja

niiden toteuttaminen on jokaisen työntekijän vastuulla.

Sukupuoli m/n on ilmoitettu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat toimittaneet

kyseisen tiedon.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

71Hallituksen toimintakertomus 2025

Riskienhallinta ja compliance ovat osa si-

säistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoi-

tetaan järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa

tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan

liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Comp-

liance pyrkii varmistamaan omalla toimin-

nallaan, että Työllisyysrahastossa nouda-

tetaan voimassa olevaa sääntelyä, rahastoa

sitovia ulkoisia ohjeita ja rahaston sisäisiä

toimintaohjeita. Pääpaino on ennakoivassa

toiminnassa. Työllisyysrahaston sisäinen

valvonta rakentuu kolmen puolustuslinjan

periaatteelle.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston sisäinen valvonta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Tilin-

tarkastus

valvonta-

viran-

omaiset

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Hallitus ja tarkastusvaliokunta

Hallintoneuvosto

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Sisäisen

valvonnan

menettely- ja

toimintatavat

Riskien-

hallinta

Vaatimusten-

mukaisuus

Sisäinen tarkastus

Puolustuslinja

72Hallituksen toimintakertomus 2025 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Sisäinen tarkastus

Työllisyysrahaston hallitus päättää si-

säisen tarkastuksen toimintamallista

ja perusteista. Sisäinen tarkastus toimii

tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja

hallituksen hyväksymien suunnitelmien

pohjalta. Vuonna 2025 Työllisyysrahaston

sisäinen tarkastus hankittiin ostopalveluna

PricewaterhouseCoopers Oy:ltä. Sisäisen

tarkastus raportoi toiminnastaan säännölli-

sesti Työllisyysrahaston hallitukselle sekä

tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinnon järjestämisen periaatteet

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalai-

noja. Työllisyysrahasto noudattaa mark-

kinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) ja

muuta soveltuvaa lainsäädäntöä, Nasdaq

Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä sään-

töjä muiden instrumenttien liikkeeseen-

laskijoille. Lisäksi Työllisyysrahastolla

on hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje,

jossa kuvataan merkittävimmät rahastos-

sa sovellettavat sisäpiiriasioita koskevat

periaatteet.

MAR:n vaatimusten mukaisesti Työlli-

syysrahasto pitää luetteloa johtotehtävissä

toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiristä.

Johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi on

Työllisyysrahastossa määritelty hallin-

toneuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet,

toimitusjohtaja sekä taloudesta ja rahoituk-

sesta vastaava johtaja. Työllisyysrahaston

johtotehtävissä toimivan kaupankäynti

Työllisyysrahaston rahoitusvälineellä

omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai

välillisesti on kiellettyä ns. suljetun ikku-

nan aikana riippumatta siitä, onko henki-

löllä tuolloin hallussaan sisäpiiritietoa.

Työllisyysrahasto asettaa suljetun ikku-

nan ajaksi kaupankäyntirajoituksen myös

kaikille erikseen määritellyille Työllisyys-

rahaston osavuosikatsauksen ja tilinpää-

töstiedotteen valmisteluun osallistuville

henkilöille. Suljettu ikkuna on 30 päivää

ennen lakisääteisen osavuosikatsauk-

sen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista

kyseinen päivä mukaan lukien. Työllisyys-

rahasto on päättänyt vapaaehtoisesti nou-

dattaa 30 päivän suljettua ikkunaa myös

ennen (i) keväällä julkaistavaa arviota

sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyys-

vakuutusmaksuista seuraavalle vuodelle,

(ii) elokuussa julkaistavaa Työllisyysrahas-

ton hallituksen esitystä hallintoneuvostolle

työttömyysvakuutusmaksujen määristä

seuraavalle vuodelle, ja (iii) elokuussa jul-

kaistavaa talousarviota ja hallintoneuvos-

ton esitystä työttömyysvakuutusmaksujen

määristä seuraavalle vuodelle, koska näissä

tiedotteissa arvioidaan Työllisyysrahaston

tulevaisuuden kehitystä.

Työllisyysrahasto perustaa kutakin yksit-

täistä hanketta kohden sisäpiiriluettelon,

johon merkitään sellaisten henkilöiden

tiedot, joilla on pääsy kyseiseen tiettyyn

sisäpiiritietoon (hankekohtainen sisäpii-

riluettelo). Työllisyysrahasto ei ylläpidä

sisäpiiriluettelon täydennysosiota py-

syvistä sisäpiiriläisistä, vaan käytössä

ovat ainoastaan hankekohtaiset luettelot.

Työllisyysrahastolla on sisäpiirivastaava,

joka hoitaa rahaston sisäpiirihallintoon

kuuluvia tehtäviä. Työllisyysrahastolla on

menettely, jota noudattamalla voi ilmoittaa

73Hallituksen toimintakertomus 2025 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

riippumattoman kanavan kautta finans-

simarkkinoita koskevien säännösten ja

määräysten epäillystä rikkomisesta. Ilmoi-

tuskanavana toimii Työllisyysrahaston

anonyymi väärinkäytösten ilmoituskanava,

joka on saatavilla sekä Työllisyysrahas-

ton sisäisellä intrasivustolla että julkisella

verkkosivustolla.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovel-

lu Työllisyysrahaston toimintaan, mut-

ta rahasto noudattaa IFRS-standardien

viitekehystä ja niiden mukaista lähipii-

riohjeistusta (IAS 24). Työllisyysrahaston

lähipiiriin lasketaan kuuluvaksi hallituk-

sen ja hallintoneuvoston jäsenet ja varajä-

senet, toimitusjohtaja ja tämän varahenkilö

ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainit-

tujen henkilöiden perheenjäsen tai muu

lähisukulainen tai näiden määräysvallassa

oleva yhteisö. Liiketoimet, joissa osapuolena

on lähipiiriin kuuluva henkilö, käsitellään

hallituksen hyväksymän lähipiiriohjeistuk-

sen mukaisesti. Lähipiiriluetteloa ylläpitää

Compliance Officer.

TILINTARKASTAJA JA

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto valit-

si tilintarkastajaksi vuodelle 2025 KPMG

Oy:n. Vastuullisena tilintarkastajana toi-

mi KHT Marcus Tötterman 10.4.2025 asti.

10.4.2025 alkaen vastuulliseksi tilintarkas-

tajaksi hallintoneuvosto valitsi Juha-Pekka

Mylén (KPMG) Marcus Töttermanin tilalle

enimmäistarkastusajan täyttymisen vuok-

si. Vuonna 2025 tilintarkastajan palkkiot

sisältävät KPMG Oy:lle maksettuja tilintar-

kastukseen liittyviä kuluja 101 286 euroa ja

muita palveluita 0euroa.

74Hallituksen toimintakertomus 2025 Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten

palkitsemisperiaatteita ja -raportointia kos-

keva sääntely ei ole sellaisenaan sovellet-

tavissa rahaston toimintaan. Tästä syystä

Työllisyysrahaston palkitsemisraportti

2025 on laadittu Työllisyysrahastoon so-

veltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys

ry:n julkaiseman Hallinnointikoodin 2025

(www.cgfinland.fi) mukaisesti.

HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN

PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Valtioneuvosto nimitti 29.11.2023 työmark-

kinaosapuolten esityksestä Työllisyysra-

haston hallintoneuvoston jäsenet toimi-

kaudeksi 1.1.2024–31.12.2026. Vuonna 2024

valtioneuvosto nimitti kaksi ja vuonna

2025 kolme uutta hallintoneuvoston jäsen-

tä, kaikki kuluvan toimikauden loppuun

31.12.2026 saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hal-

lintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja

matkakustannusten korvausperiaatteet.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti

29.11.2023, että hallintoneuvoston jäsenten

palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausi-

palkkio 330 euroa ja kokouspalkkio 440

euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsen-

ten kokouspalkkio 330 euroa. Vuonna 2025

hallintoneuvosto kokoontui viisi kertaa,

joista kolme oli sähköpostikokouksia. Säh-

köpostikokouksista ei maksettu erillistä

kokouspalkkiota.

75Hallituksen toimintakertomus 2025

Vuonna 2025 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

Hallintoneuvoston

jäsenen

kokouspalkkio

Hallintoneuvoston

puheenjohtajan

kuukausipalkkio Matkakustannus

31.12.2025

Yhteensä

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Millariikka Rytkönen, pj 880 3 960 4 840 5/5

Antti Zitting, vpj 660 0 118 778 5/5

Riku Aalto 0 0 0 3/5

Maria Kaisa Aula 660 0 660 5/5

Nina Brask 660 0 660 5/5

Päivi Inberg 660 0 660 5/5

Jari Jokinen 660 0 660 5/5

Teemu Kokko 660 0 660 5/5

Antti Korpiniemi 330 0 330 4/5

Tomi Lantto 660 0 660 5/5

Petri Lindroos (jäsen 30.1.2025 asti) 0 0 0 0/0

Salla Luomanmäki (jäsen 30.1.2025 asti) 0 0 0 0/0

Jorma Malinen (jäsen 30.1.2025 asti) 0 0 0 0/0

Matti Mettälä 660 0 660 5/5

Katarina Murto (jäsen 30.1.2025 alkaen) 330 0 330 4/5

Outi Mäkelä 660 0 660 5/5

Olli Nikula 660 0 660 5/5

Saila Ruuth 660 0 660 5/5

Annika Rönni-Sällinen 660 0 660 5/5

Samu Salo (jäsen 30.1.2025 alkaen) 660 0 660 5/5

Niko Simola (jäsen 30.1.2025 alkaen) 330 0 330 4/5

Yhteensä 10450 3 960 118 14 528

Palkitsemisraportti

76Hallituksen toimintakertomus 2025

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksetta-

vista palkkioista. Hallintoneuvosto päätti 29.8.2024, ettei

hallituksen jäsenten palkkioihin tehdä muutoksia vuodelle

2025. Hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita seuraavilla

perusteilla:

Tehtävä

Palkkio

euroa/kk

Palkkio

euroa/kokous

Hallituksen puheenjohtaja 1 100 440

Hallituksen varapuheenjohtaja 870 330

Hallituksen muu jäsen 550 275

Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjes-

telmiä tai lisäeläkejärjestelmiä.

Vuonna 2025 hallitus kokoontui 12 kertaa. Lisäksi hallitus

kokoontui yhteen strategiakokoukseen, josta ei makseta

palkkiota.

Vuonna 2025 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Hallituksen

vuosi-

palkkio

Hallituksen

kokous-

palkkio

31.12.2025

Yhteensä

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Markku Jalonen, pj 1.3.2025 asti

2 200 880

3 080

2/2

Henrika Nybondas-Kangas, pj 1.3.2025

alkaen

12 100 4675

16 775

11/12

Saana Siekkinen, vpj

10 440 3960

14 400

12/12

Tuomas Aarto

6 600 3025

9 625

11/12

Taina Ahvenjärvi

6 600 3025

9 625

11/12

Jarkko Eloranta (jäsen 1.8.2025

alkaen)

2 750 1375

4 125

5/5

Minna Etu-Seppälä

6 600 3025

9 625

11/12

Minna Helle (jäsen 1.5.2025 asti)

2 200 1100

3 300

4/4

Ilkka Kaukoranta (jäsen 1.8.2025 asti)

3 850 1925

5 775

7/7

Patrizio Lainà (jäsen 27.10.2025 asti)

4 950 2750

7 700

10/10

Janne Makkula (jäsen 1.5.2025

alkaen)

4 400 2200

6 600

8/8

Antti Palola

6 600 3300

9 900

12/12

Pekka Piispanen

6 600 3300

9 900

12/12

Vesa Rantahalvari

6 600 3300

9 900

12/12

Juho Ruskoaho (jäsen 1.3.2025 alkaen)

5 500 2750

8 250

10/10

Heikki Taulu

6 600 3300

9 900

12/12

Pirjo Väänänen

6 600 3300

9 900

12/12

Yhteensä 101 190 47 190 148 380

Palkitsemisraportti

77Hallituksen toimintakertomus 2025

Hallintoneuvosto päättää tarkastusvaliokunnan jäsenille makset-

tavista palkkioista. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kokous-

palkkio oli 440 euroa ja jäsenen kokouspalkkio 275 euroa. Vuonna

2025 tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa.

Vuonna 2025 tarkastusvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Tarkastus-

valiokunta

kokouspalkkio

31.12.2025

yhteensä

Läsnäolo tarkastus-

valiokunnan

kokouksissa

Pirjo Väänänen, pj 1 760 1 760 4/4

Minna Etu-Seppälä, vpj 1 100 1 100 4/4

Henrika Nybondas-

Kangas (jäsen 1.3.2025

asti) 275 275 1/1

Juho Ruskoaho (jäsen

1.3.2025 alkaen) 825 825 3/3

Heikki Taulu 1 100 1 100 4/4

Yhteensä 5 060 5 060

TOIMIELINTEN JA HENKILÖSTÖN PALKITSEMISEN KEHITYS

Työllisyysrahaston hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten sekä

toimitusjohtajan ja henkilöstön palkitseminen ovat kehittyneet

viiden edellisen tilikauden aikana seuraavasti:

2021 2022 2023 2024 2025

Hallintoneuvosto

Hallintoneuvoston

puheenjohtaja 4 700

4738

4540 5 508 4840

Hallintoneuvoston

varapuheenjohtaja 944

620

726 990 778

Hallintoneuvoston jäsen

825

410

567 715 557

Hallitus

Hallituksen puheenjohtaja 16 800

16 460

16 870 18 040 19855

Hallituksen

varapuheenjohtaja 13 200

13 250

13 250 14 070 14400

Hallituksen jäsen

8 577

9 220

9 466 9 826 9932

Toimitusjohtaja

170 426

178 559

187 901 189 981 202 408

Työllisyysrahaston

henkilöstö

60 257

57 790

61 480 80 613 80 680

Hallintoneuvoston ja hallituksen vuosipalkkiot sisältävät kuukausi- ja kokous-

palkkiot sekä matkakuluja.

keskimääräinen vuosipalkkio

hallituksen jäsenten keskimääräisiin palkkioihin on sisällytetty kokouspalk-

kiot sekä hallituksen kokouksista että erillispalkkiot tarkastusvaliokunnan

kokouksista

palkat, luontoisedut ja muuttuva tulospalkkio

henkilöstökulut ilman sivukuluja jaettuna keskimääräisellä henkilöstömäärällä

(htv). Eivät sisällä toimitusjohtajan palkitsemista.

Palkitsemisraportti

78Hallituksen toimintakertomus 2025

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajalla on erillinen hallituksen hyväksymä palkitse-

misjärjestelmä. Hallitus päättää mahdollisesta palkkion maksami-

sesta. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palkkio-ohjelma,

jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion maksami-

sesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokriteerien

mukaan.

Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan palkkiot ja etuudet vuo-

delta 2025. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Toimitusjohtaja 184 693 17 715 202 408 189 981

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN EHDOT

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty hallituksen pää-

töksellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan

palkitseminen koostuu kokonaispalkasta ja muuttuvasta tavoite-

palkkio-osasta, jonka osalta hallitus hyväksyy tavoitteet sekä mah-

dollisen maksettavan palkkion. Toimitusjohtajan kokonaispalkka

sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut (lounas-, puhelin- ja au-

toetu). Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräytyvät

yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla ei ole

rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan irtisanomisaika

on määritelty molemmin puolin työsopimuksessa.

Palkitsemisraportti

79Hallituksen toimintakertomus 2025

JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Työllisyysrahaston johtoryhmän palkitseminen koostuu kokonais-

palkasta ja puhelinedusta sekä muuttuvasta tavoitepalkkio-osasta,

joka oli enintään 12 % vuosipalkasta luontoisetuineen vuonna 2025.

Kokonaispalkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut.

Johtoryhmän tavoitepalkkio-osa perustuu hallituksen vuosittain

hyväksymään palkkio-ohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus päät-

tää mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityk-

sestä ennalta vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.

Seuraava taulukko esittää johtoryhmän palkkiot ja etuudet vuodel-

ta 2025. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Johtoryhmä 684 719 49 738 734 457 568 552

JOHTORYHMÄN TOIMISUHTEEN EHDOT

Johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa

sopimuksessa. Johtoryhmäläisten eläkeikä ja eläkekarttuma mää-

räytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Johtoryhmän

jäsenillä ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Johtoryhmäläisten

irtisanomisaika on määritelty molemmin puolin työsopimuksessa.

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

81Tilinpäätös 2025

Tilinpäätös (IFRS) 2025

Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta

LASKELMA NETTOVARALLISUUDEN MUUTOKSESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Nettovarallisuuden muutos Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Kerätyt maksut

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 5 1 906 921 2 347 151

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 1 906 921 2 347 151

Maksetut rahoitusosuudet

Maksetut rahoitusosuudet 6 -2 636 731 -3 128 553

Hallintokulut 7 -31 421 -34 161

Maksetut rahoitusosuudet ja hallintokulut -2 668 152 -3 162 714

Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta 14 33 148 68 308

Rahoituskulut 8 -1 328 -1 445

Nettovarallisuuden muutos -729 412 -748 701

82Tilinpäätös 2025

LASKELMA NETTOVARALLISUUDESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Varat Liite 31.12.2025 31.12.2024

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 2 335 2 752

Aineettomat hyödykkeet 10 0 363

Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 335 3 114

Lyhytaikaiset varat

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 11 1 732 14 032

Työttömyysvakuutusmaksujen

jaksotukset 11 298 783 401 914

Muut saamiset 13 51 562 27 895

Sijoitusomaisuus 15 741 492 1 394 904

Rahavarat 16 115 776 118 538

Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 209 345 1 957 284

Varat yhteensä 1 211 680 1 960 398

Nettovarallisuus ja velat Liite 31.12.2025 31.12.2024

Nettovarallisuus

Edellisiltä tilikausilta 1 272 334 2 021 036

Tilikaudelta -729 412 -748 701

Nettovarallisuus yhteensä 542 922 1 272 334

Pitkäaikaiset velat

Joukkovelkakirjalainat 17 599 398 599 106

Pitkäaikaiset velat yhteensä 599 398 599 106

Lyhytaikaiset velat

Työttömyysvakuutusmaksuvelat 11 445 307

Muut velat 18 68 914 88 651

Lyhytaikaiset velat yhteensä 69 359 88 958

Velat yhteensä 668 758 688 064

Nettovarallisuus ja velat yhteensä 1 211 680 1 960 398

Laskelma nettovarallisuudesta

83Tilinpäätös 2025

RAHAVIRTALASKELMA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahavirrat 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 1 975 107 2 692 067

Tilitetyt maksut -2 657 683 -3 148 470

Maksetut korot 3 129 -370

Varsinaisen toiminnan nettorahavirta -679 447 -456 773

Investointien rahavirrat

Sijoitusinstrumenttien ostot -901 865 -2 626 143

Sijoitusinstrumenttien myynnit ja realisoituneet tuotot 1 578 550 2 984 975

Investointien nettorahavirta 676 685 358 832

Lainojen nostot ja takaisinmaksut 0 0

Rahoituksen nettorahavirta 0 0

Rahavarojen nettolisäys / -vähennys -2 762 -97 941

Rahavarat tilikauden alussa 118 538 216 479

Rahavarat tilikauden lopussa 115 776 118 538

Rahavirtalaskelma

84Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 YLEISET TIEDOT

Vuonna 2019 toimintansa aloittanut

Työllisyysrahasto (”Rahasto”) (Y-tunnus

1098099-7) on työmarkkinaosapuolten

hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön ja Finanssivalvonnan valvoma

itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on

työttömyysetuuksien rahoittaminen sekä

aikuiskoulutusetuuksien myöntäminen.

Rahasto myös ohjaa, kehittää ja valvoo

työttömyysvakuutusmaksujen perintä-

menettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja

perii työttömyysturvan työnantajan oma-

vastuu- ja muutosturvamaksun. Lisäksi

rahasto myöntää ja maksaa työnantajan

koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Työllisyysrahaston kotipaikka

on Helsinki ja osoite Itämerenkatu 11–13,

00180 Helsinki.

Seuraavassa esitetään rahaston tilinpäätök-

sessä sovelletut keskeiset laatimisperiaat-

teet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti

kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta

mainita.

2 YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEISTA JA

TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS

2.1 Laatimisperusta

Työllisyysrahaston tilinpäätös on laa-

dittu Euroopan unionissa käyttöön hy-

väksyttyjen kansainvälisten tilinpää-

tösstandardien (International Financial

Reporting Standards, IFRS) mukaisesti

noudattaen 31.12.2025 voimassa ole-

via IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC-

ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä

tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan

Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetuissa säännöksissä Euroopan parla-

mentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o

1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti

yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä

standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Tilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suo-

malaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän

kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati-

musten mukaiset.

Työllisyysrahasto on julkiseen valtaan

sidoksissa oleva, voittoa tavoittelematon ra-

hasto, jonka toiminta perustuu lakiin työt-

tömyysetuuksien rahoituksesta, asetukseen

työttömyysetuuksien rahoituksesta ja Työl-

lisyysrahaston ohjesäännöstä annettuun

asetukseen, kuten kohdassa 1 on todettu.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

85Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Työllisyysrahasto kerää ja tilittää työttö-

myysvakuutusmaksuja. Rahasto ei harjoita

sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden

myynnistä tai palveluiden tuottamises-

ta kertyisi tuottoja. Rahaston toiminnan

luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa,

eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita

voida soveltaa. IFRS-standardit eivät suo-

raan sääntele Työllisyysrahaston kaltaisen

rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennet-

ta eivätkä sen liiketoimien kirjaamis- ja

arvostamisperusteita. Työllisyysrahaston

IFRS-tilinpäätöksen laatimisessa on nouda-

tettu IFRS-standardien viitekehystä ja stan-

dardien yleisiä kirjaamis- ja arvostamis-

periaatteita. Mainituista seikoista johtuen

rahaston IFRS-tilinpäätöksen päälaskelmat

ovat laskelma nettovarallisuuden muutok-

sesta, laskelma nettovarallisuudesta sekä

rahavirtalaskelma.

Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuu-

tusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoituserien

summana muodostuu yhteisön tilikauden

nettovarallisuuden muutos. Rahaston varo-

jen ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä

nettovarallisuutta, josta käytetään myös

termiä suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2

kuvataan tarkemmin suhdannepuskuria.

Työllisyysrahastolla ei ole osakkeita eikä

omaa pääomaa. Tästä syystä IFRS-tilin-

päätös ei sisällä laskelmaa oman pääoman

muutoksista, vaan nettovarallisuuden muu-

tos esitetään erillisessä päälaskelmassa.

Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut

sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata

muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä

IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muista

laajan tuloksen eristä. Työllisyysrahasto ei

toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy

eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutusso-

pimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei

kuulu IFRS 17 Vakuutussopimukset -stan-

dardin soveltamisalaan. Tilinpäätöksen

pääasiallinen arvostamisperusta on alkupe-

räinen hankintameno, josta poiketen käy-

pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat ja -velat arvostetaan käypään

arvoon. Tilinpäätöksen luvut on esitetty

euroina, ellei muuta mainita.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen

laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten

kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi

se edellyttää johdolta harkintaa tilinpää-

töksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjan-

pidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia

ratkaisuja.

Uusilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä voi-

massa olevilla IFRS-standardeilla tai IF-

RIC-tulkinnoilla ei odoteta olevan olennais-

ta vaikutusta Työllisyysrahastolle.

86Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.2 Ulkomaan rahan määräisten

erien muuttaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on Työl-

lisyysrahaston toiminta- ja esittämisvaluut-

ta. Rahaston ulkomaan rahan määräiset

liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan

määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin.

Valuuttasidonnaiset talletukset arvostetaan

tulosvaikutteisesti käypään arvoon, jolloin

valuuttakurssien vaikutukset on esitetty

osana käyvän arvon kokonaismuutosta.

2.3 Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työttö-

myysvakuutusmaksut työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain 7 luvun

mukaisesti. Työnantajat ilmoittavat mak-

setut palkat tulorekisteriin. Työttömyys-

vakuutusmaksut määrätään neljä kertaa

vuodessa, kolmen edeltävän kalenterikuu-

kauden aikana maksettujen palkkatietojen

perusteella. Työttömyysvakuutusmaksu-

tuotot kirjataan tilinpäätökseen suorite-

perusteisesti, ja vuoden viimeisen vuosi-

neljänneksen työttömyysvakuutustuotot

kirjataan taseen siirtosaamisiin.

Työnantajan työttömyysturvan

omavastuu- ja muutosturvamaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työnanta-

jilta työttömyysturvan omavastuumaksuja.

Työttömyysturvan omavastuumaksu kos-

kee työnantajia, joiden työttömyysvakuu-

tusmaksun perusteena oleva palkkasumma

ylittää 2 455 500 euron alarajan (vuonna

2025). Työnantaja voi olla velvollinen

maksamaan työnantajan työttömyysturvan

omavastuumaksua, jos se on irtisanonut tai

lomauttanut ikääntyneen työntekijän, jonka

työsuhde on kestänyt vähintään kolme

vuotta, ja työntekijä on jäänyt pitkäaikai-

sesti työttömäksi tai lomautetuksi. Omavas-

tuumaksuilla rahoitetaan näistä aiheutu-

neita työttömyysetuusmenoja.

Työttömyyspäivärahojen kustannusten kat-

tamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirja-

taan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä

on luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivä-

rahan kustannusten kattamiseksi kerätyt

omavastuumaksut kirjataan tuloksi useam-

man tilikauden kuluessa perustuen arvioon

niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta.

Tammikuussa 2023 astui voimaan lakisää-

teinen muutosturvakokonaisuus. Työlli-

syysrahasto voi periä muutosturvamaksun

87Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta

täyttäneen, vähintään viisi vuotta palve-

luksessa olleen työntekijän tuotannollisista

tai taloudellisista syistä. Muutosturva-

maksu koskee suuria työnantajia, joiden

työttömyysvakuutusmaksujen perusteena

oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan

irtisanomisajankohtaa edeltävänä vuonna.

Vuonna 2025 alaraja oli 2 455 500 euroa.

Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli ns.

eläkeputki on poistumassa. Vuonna 1964

syntyneet on viimeinen ikäluokka, jo-

ka pääsee työttömyysturvan lisäpäiville.

Tämän johdosta päättyy myös työnantajan

velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai

lomauttamistaan työntekijöistään työttö-

myysturvan omavastuumaksua. Näin ollen

omavastuumaksun siirtymäaika päättyy

viimeistään vuonna 2035.

Muutosturva on tarkoitettu 55 vuotta täyt-

täneille, tuotannollisista ja taloudellisista

syistä irtisanotuille ja sisältää myönnettä-

vän muutosturvarahan, oikeuden koulutuk-

seen ja tavallista pidemmän työllistymis-

vapaan. Muutosturvakoulutuksen järjestää

työvoimaviranomainen, ja sen arvo vastaa

enintään irtisanotun työntekijän kahden

kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan

maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se

vastaa irtisanotun työntekijän yhden kuu-

kauden palkkaa.

Työllisyysrahasto rahoittaa koko-

naisuuden työnantajalta perittävällä

muutosturvamaksulla, joka muodostuu

yhtä suuresta irtisanovan työnantajan

osasta ja yhteisestä osasta. Yhteinen osa

rahoitetaan kaikilta työnantajilta työt-

tömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Työllisyysrahaston työnantajilta perimiin

työttömyysvakuutusmaksuihin sisältyy

0,03 prosenttiyksikön yhteinen osuus Muu-

tosturvamaksua. Työnantajakohtaisesti

perittävät maksut kirjataan suoriteperus-

teisesti tilikauden tulokseen Omavastuu- ja

muutosturvamaksujen tiliryhmään. Laskut-

tamaton osuus maksuista kirjataan taseen

siirtosaamisiin.

88Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Työsopimuslain 12:3:n

mukainen yhteensovitus

Työsopimuslain mukaan tuomioistuimen

on yhteensovitusasiaa käsitellessään va-

rattava Työllisyysrahastolle tilaisuus tulla

kuulluksi. Työntekijälle työsuhteen perus-

teettoman päättämisen johdosta tuomitta-

vasta vahingonkorvauksesta vähennetään

pääsäännön mukaan 75 % työntekijälle

korvausta vastaavalta ajalta maksetusta

ansioon suhteutetusta työttömyyspäivä-

rahasta. Tuomioistuimen on määrättävä

työnantaja tilittämään vähennys Työlli-

syysrahastolle, ja toimitettava asiassa an-

nettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös

Työllisyysrahastolle tiedoksi. Vähennys

rahastolle tehdään myös työnantajan ja

työntekijän sopiessa työsuhteen perusteet-

toman päättämisen johdosta maksettavasta

korvauksesta.

Perinnässä olevat saamiset

Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt,

ulosotossa olevat, vireillä olevissa kon-

kursseissa ja vapaaehtoisissa velkasanee-

rauksissa olevien yritysten työttömyysva-

kuutusmaksut. Rahasto on käyttänyt IFRS

9:n sallimaa yksinkertaistettua mallia,

sillä saamiset eivät sisällä merkittävää

rahoituskomponenttia.

2.4 Tukimaksut työttömyyskassoille

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain (555/1998)

nojalla ansioon suhteutetun työttömyystur-

van rahoituksessa työttömyyspäivärahojen,

työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

maksettavien päivärahojen ja vuorottelu-

korvauksen aiheuttamista menoista siltä

osin, kun valtio ja yksittäiset työttömyys-

kassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä

mainitut etuudet maksetaan työttömyys-

kassoista. Vuorotteluvapaajärjestelmä

lakkautettiin 1.8.2024, jolloin uusia vapaa-

sopimuksia ei enää voinut tehdä, mutta

ennen tätä alkaneet vapaat (enintään

280päivää) voi pitää loppuun. Vuorottelu-

korvaukseen liittyviä menoja kertyi näin

ollen enää 2025 alkupuolella.

Lisäksi Työllisyysrahasto vastaa työttömi-

en ja aikuiskoulutustukea saavien vakuu-

tusmaksusta, joka maksetaan Eläketurva-

keskuksen kautta työeläkelaitoksille.

Työttömyyskassalain täytäntöönpanoase-

tuksen (272/2001) mukaan työttömyys-

kassojen ennakkohakemusten käsittely

ja maksatuksesta päättäminen sekä en-

nakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat

Työllisyysrahaston tehtäviin. Rahasto

maksaa ennakkonsa työttömyyskassoille

kaksi kertaa kuukaudessa edellisen tili-

kauden lopussa hyväksytyn talousarvion

mukaisesti. Finanssivalvonta toimittaa

89Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

rahastolle kuukausittain tilastot kassojen

asiakkailleen maksamien tukien kertymäs-

tä, jonka perusteella rahasto on joulukuun

lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja

toteutuneen kassamaksun kassakohtaises-

ti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan.

Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti.

Vuodesta 2023 alkaen kassojen etuuslajei-

hin on sisältynyt muutosturvaraha, jolla

rahoitetaan 55 vuotta täyttäneille irtisano-

tuille työntekijöille myönnettyjen muutos-

turvarahojen menoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa

Työllisyysrahastolle valtionosuudet, jot-

ka rahasto maksaa rahoitusosuuksina

työttömyyskassoille. Rahasto hoitaa val-

tionosuuksien ennakot työttömyyskassoille

kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä

pankkipäivänä. Vuonna 2025 sosiaali- ja

terveysministeriö maksoi rahastolle val-

tionosuuksien ennakkoa kuukausittain

tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työlli-

syysrahasto muuta esittänyt.

Vuoden 2025 alusta alkaen kuntien ra-

hoitusvastuu työttömyysetuuksien rahoi-

tuksesta laajeni kattamaan myös osaa

ansiopäivärahojen perusosasta. Kuntien

rahoitusvastuu ansiopäivärahan perus-

osasta alkaa 100 työttömyyspäivän jälkeen

ja kasvaa sen jälkeen asteittain työttö-

myyden pitkittyessä. Kuntien osuuden

ansiopäivärahan perusosasta laskuttaa

Kansaneläkelaitos kuukausittain jälkikä-

teen ja tilittää keräämänsä varat edelleen

Työllisyysrahastolle.

Tulot sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä

kunnilta ja menot työttömyyskassoille

on kirjattu sen suuruisina, minkä verran

työttömyyskassat ovat maksaneet kutakin

etuutta asiakkailleen. Sosiaali- ja terveys-

ministeriö vahvistaa työttömyyskassojen

tilinpäätökset lopullisten tietojen perus-

teella kesällä 2025, jolloin rahasto suorittaa

tasaukset tiliasemissa työttömyyskassojen,

valtion ja kuntien kanssa.

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain 4 §:n nojalla

yksin työttömyysturvalain 6 §:ssä säädetyn

korotetun ansio-osan rahoittamisesta. Työt-

tömyysturvan korotettu ansio-osa on lakkau-

tettu 1.1.2025 mutta sitä maksettiin tämän

jälkeen maksimissaan 200 päivän ajalta

tilanteissa joissa ehtona oleva työllistämistä

edistävä palvelu on alkanut 2024 puolella.

Vuoden 2015 alusta lukien ylempien an-

siosidonnaisten työttömyyspäivärahojen

laskentasääntöä muutettiin siten, että päi-

värahojen taso alentui hieman. Korotettuun

ansio-osaan tehtiin sama muutos. Muu-

toksella toteutettiin Suomen hallituksen

kehyspäätökseen sisältynyt päivärahame-

nojen leikkaus. Muutos on pienentänyt an-

siopäivärahamenoa. Valtiontalouden sääs-

tön toteuttamiseksi Työllisyysrahasto tilitti

säästön määrän (noin 50,3 miljoonaa euroa)

vuosittain Kansaneläkelaitokselle perus-

turvan rahoitukseen työttömyysetuuksien

rahoituksesta annetun lain (555/1998) 23

§:n nojalla. Kyseinen tilitys on lakkautettu,

eikä sitä enää maksettu vuonna 2025.

Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion

Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus

Työllisyysrahaston toiseksi suurin menoerä

on ollut Eläketurvakeskukselle suoritet-

tava maksu, jolla katetaan työttömyyden

sekä koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan

huomioon ottamisesta aiheutuvaa eläke-

vastuuta ja -kuluja (työntekijän eläkelain

90Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

(395/2006) 74 ja 182 §). Koulutus- ja vuorot-

teluvapaa ovat hallitusohjelman mukaisesti

poistumassa, eläkevastuumaksuja näihin

liittyen maksettiin kuitenkin vielä siirty-

mäajalla 2025. Tämä maksu määrätään

siten, että sen arvioidaan vastaavan mää-

rää, joka saataisiin, jos mainituilta palkat-

tomilta kausilta kertyvän työeläketurvan

perusteena olevista tuloista suoritettaisiin

keskimääräistä työeläkemaksua. Rahasto

vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion

eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä tar-

koitetun maksun suorittamisesta Valtion

Eläkerahastolle.

Eläketurvakeskukselle työntekijän eläke-

lain 12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta

suoritettavat maksut perustuvat Eläke-

turvakeskuksen antamaan arvioon, jota

tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvi-

on erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai -ve-

laksi. Lopullisen maksun määrä saadaan

Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan

vuoden keväällä, ja lopullisen ja tilinpää-

töksessä käytetyn maksuarvion erotus

esitetään korjauksena edellisen vuoden

tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuo-

den tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu

ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu

on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Eläketurvakeskus korkouttaa Työllisyys-

rahaston maksettavaksi määrätyt veloi-

tukset TyEL-vakuutusmaksukorkoa käyt-

täen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu

maksu on korkoutettu tilikauden loppuun

(veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvit-

tää rahastolle korkoa tämän suorittamien

todellisten maksujen ja todellisten maksu-

ajankohtien mukaan (hyvityskorko).

Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä

lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurva-

keskuksen ja Työllisyysrahaston sopimaan

selvitysajankohtaan (edellisen vuoden ve-

loituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä

vuodelta suorittamille maksuille lasketaan

vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen

vuoden maksun hyvityskorko). Valtion

Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja

hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla.

Työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun

tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle

Rahasto tilittää työttömyysetuuksien ra-

hoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23

§:n nojalla palkansaajien työttömyysvakuu-

tusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle

ennakkona vuosittain määrän, joka vastaa

työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien osuutta kaikista palkansaa-

jista. Tämän osuuden arviointi perustuu

Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vah-

vistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Mak-

sun lopullinen määrä perustuu sosiaali- ja

terveysministeriön tekemään laskelmaan

siitä, kuinka paljon Kansaneläkelaitos on

maksanut tällä tavoin rahoitettavia etuuk-

sia tilikauden aikana. Vuodesta 2023 al-

kaen rahoitettaviin etuuksiin on kuulunut

muutosturvaraha, jolla rahoitetaan työttö-

myyskassoihin kuulumattomien 55-vuotta

täyttäneiden irtisanottujen työntekijöiden

muutosturvarahojen menoja.

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa hen-

kilöille aikuiskoulutusetuuksista annetun

91Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutus-

tukea ja ammattitutkintostipendejä. Työl-

lisyysrahasto vastaa myös palkansaajan

aikuiskoulutustuen ja muiden kuin val-

tion palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta.

Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta

vastaa valtio. Rahoitusvastuusta on säädet-

ty aikuiskoulutusetuuksista annetun lain

30 §:ssä. Aikuiskoulutusetuudet on päätetty

lakkauttaa 1.6.2024 voimaantulleella lailla.

Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintos-

tipendejä myönnetään enää siirtymäajalla,

aikuiskoulutustukea pisimmillään vuoden

2025 loppuun asti.

Palkkaturvan rahoitus

Työllisyysrahasto vastaa palkkaturvasta

annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion

palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno

maksetaan kerran vuodessa yleensä meno-

ja seuraavan vuoden keväällä työ- ja elin-

keinoministeriölle sen lähettämän laskun

mukaan.

Muutosturvakoulutus

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen

muutosturvakokonaisuuteen kuuluu yli

55-vuotiaille, taloudellisista ja tuotannol-

lisista syistä irtisanotuille työntekijöille

myönnettävä muutosturvakoulutus, jonka

rahoituksesta Työllisyysrahasto vastaa.

Muutosturvan piiriin kuuluva työntekijä

on oikeutettu arvoltaan kahden kuukauden

palkkaa vastaavaan työvoimaviranomaisen

hankkimaan muutosturvakoulutukseen.

Työllisyysalueet kokoavat tiedot koulutus-

menoista ja laskuttavat ne vuosineljän-

neksittäin toteutuneiden kulujen mukaan

Työllisyysrahastolta.

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-

misesta annetun Euroopan parlamentin

ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004

(perusasetus) 65 artiklassa säädetään

niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttö-

mäksi työskenneltyään muussa jäsenval-

tiossa kuin asuinvaltiossaan. Suomessa

Työllisyysrahasto on säädetty toimival-

taiseksi laitokseksi ansiosidonnaisen

työttömyysvakuutuksen osalta EU:n pe-

rusasetusta toimeenpantaessa. Rahaston

tehtävä on mm. perusasetuksen 65 artiklan

6 ja 7 kohdan mukaisten työttömyyskassan

jäseninä olleille maksetuista työttömyys-

päivärahoista aiheutuvien korvausten mak-

saminen ja periminen.

Rahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta

sen mukaan, miten työttömyyskassat ovat

maksaneet työttömyyskorvauksia niille,

jotka ovat työskennelleet toisessa jäsen-

valtiossa. Jäsenvaltiot puolestaan hakevat

korvausta Työllisyysrahastolta, kun toisen

maan kansalainen on työskennellyt Suo-

messa. Etuudet korvataan täysimääräisesti,

mutta enintään sen suuruisena kuin ne

olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja

menot kirjataan maksuperusteisesti.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee työnantajan

koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudel-

linen tuki osaamisen kehittämistoimiin

92Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta

koulutusvähennykseen elinkeinoverolain

tai maatilatalouden tuloverolain perusteel-

la. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa

kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Kou-

lutuskorvauksen tarkoituksena on paran-

taa työnantajan mahdollisuuksia järjestää

työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta.

Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta

koulutuspäivältä työntekijää kohden vuo-

dessa. Koulutuskorvauksen rahoituksesta

on säädetty, että valtiovarainministeriö

maksaa kalenterivuosittain hakemuk-

sesta Työllisyysrahastolle sen määrän,

jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille

koulutuskorvauksina.

Eduskunta hyväksyi lain koulutuskorvauk-

sen lakkauttamisesta joulukuussa 2025.

Lain mukaan koulutuskorvausta ei enää

makseta 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettui-

hin koulutuksiin. Vuonna 2025 toteutetta-

vista edellytykset täyttävistä koulutuspäi-

vistä voidaan maksaa koulutuskorvausta

vuonna 2026. Vuoden 2025 koulutuskor-

vaushakemus on tehtävä tammikuun 2026

aikana. Tämän lisäksi korvauksen hakijoi-

den kaikkien oikaisuvaatimusten mahdolli-

suus rajataan yhteen vuoteen.

Eläkkeet ja työsuhde-etuudet

Työllisyysrahastolla on yksinomaan mak-

superusteisia eläkejärjestelyjä. Lakisäätei-

nen eläketurva on hoidettu eläkevakuutus-

yhtiössä. Suoritukset eläketurvaan liittyen

kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota

veloitus koskee.

Rahaston henkilökunnalla on palkkio-oh-

jelma. Hallitus päättää mahdollisen palk-

kion maksamisesta toimitusjohtajan esi-

tyksestä vahvistettujen palkkiokriteerien

mukaan. Realisoitunut palkkio kirjataan

palkkio-ohjelmaa koskevan tilikauden

kuluksi.

2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä

ovat rahaston koneet, laitteet ja kalusto

sekä vuokratiloissa tehdyt perusparan-

nustyöt. Aineelliset käyttöomaisuushyö-

dykkeet arvostetaan nettovarallisuuslas-

kelmassa alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappiolla.

93Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Perusparannusmenot lisätään toimitilojen

perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin,

kun on todennäköistä, että niistä koituva

vastainen taloudellinen hyöty koituu ra-

haston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tili-

kaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun

taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan

nollan suuruiseksi. Omaisuuserien jään-

nösarvot ja taloudellisen vaikutusajan

arviota tarkistetaan tilinpäätöksen yhtey-

dessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio

muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudel-

liset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat

seuraavat:

• Perusparannustyöt vuokratiloissa 5

vuotta

• Koneet ja kalusto 3 vuotta

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytös-

tä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot

lasketaan saatujen nettotulojen ja kirjanpi-

toarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tap-

piot sisältyvät nettovarallisuuden muutos-

laskelmassa hallintokuluihin.

2.6 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajalli-

nen taloudellinen vaikutusaika, käsitellään

ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti tuotetut

ohjelmistot ja muut aineettomat hyödyk-

keet, jos on todennäköistä, että niistä joh-

tuva odotettavissa oleva vastainen talou-

dellinen hyöty koituu rahaston hyväksi ja

hyödykkeiden hankintameno on luotetta-

vasti määriteltävissä. Pilvipalvelujärjeste-

lyssä, joka on palvelusopimus, käyttöönot-

tomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi,

kun niihin liittyvä käyttöönottopalvelu

saadaan. Pilvipalvelujärjestelyssä käyttöön-

ottomenot aktivoidaan taseeseen ja jakso-

tetaan pidemmälle ajanjaksolle vain silloin,

kun käyttöönottopalvelu ei ole erotettavissa

palvelusta, joka antaa pääsyn ohjelmaan, tai

kun menot liittyvät erillisen aineettoman

hyödykkeen syntymiseen.

Sisäisesti aikaansaadun aineettoman

hyödykkeen hankintameno määräytyy

hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien

menojen summana.

Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät

menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kuluvana

tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämis-

menoista, jotka johtuvat uusien ohjelmisto-

jen suunnittelusta ja testauksesta tai jo ole-

massa olevien ohjelmistojen merkittävistä

parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka

täyttävät edellä mainitut kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IAS 38) edellytykset

aineettomiin hyödykkeisiin aktivoinnille.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajalli-

nen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-

tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisen

vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudel-

liset vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat

seuraavat:

94Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

• Tietokoneohjelmat 3 vuotta

• Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta

2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien

omaisuuserien arvon alentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, antavat-

ko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkei-

siin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-

keisiin kuuluvan omaisuuserän, eli pois-

tojen kohteena olevan omaisuuserän arvo

saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumi-

sesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuseräs-

tä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on

omaisuuserän käypä arvo vähennetty-

nä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai

sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä

on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan

omaisuuserästä saatavissa olevia arvioi-

tuja nettorahavirtoja, jotka diskontataan

nykyarvoonsa määriteltyä korkopro-

senttia käyttäen. Määrä, jolla omaisuu-

serän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerry-

tettävissä olevan rahamäärän, kirjataan

nettovarallisuuden muutoslaskelmassa

arvonalentumistappiona. Kirjaamisen

yhteydessä poistettavan omaisuuserän

taloudellinen vaikutusaika arvioidaan

uudelleen.

Arvonalentumistappiot puretaan, jos olo-

suhteissa on tapahtunut muutos ja hyödyk-

keestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on

muuttunut arvonalentumistappion kirjaa-

misajankohdasta, ei kuitenkaan enempää

kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi

ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

2.8 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Työllisyysrahasto soveltaa International

Accounting Standards Boardin julkaisemaa

IFRS 9, Rahoitusinstrumentit standardia,

joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. IFRS

9 -standardi sisältää ohjeistuksen rahoitus-

varojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä,

odotettuihin luottotappioihin perustuvan

mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen

arviointiin ja yleiset suojauslaskennan vaa-

timukset. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat

on luokiteltava kolmeen arvostusryhmään:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat,

käypään arvoon muun laajan tuloksen

kautta kirjattavat ja käypään arvoon tu-

loslaskelman kautta kirjattavat. Rahoitus-

velkojen osalta standardi vastaa useimpia

IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Arvon-

alentumisen osalta käytetään odotettuihin

luottotappioihin perustuvaa mallia.

Työllisyysrahaston rahoitusvarat muodos-

tuvat sijoitusomaisuudesta (liitetieto 15)

sekä rahavaroista (liitetieto 16). Rahaston

johto luokittelee rahoitusvarat niiden han-

kintapäivänä niiden hankinnan tarkoituk-

sen perusteella ryhmiin, jotka määrittävät

niiden arvostusperusteet. Kaikki rahoi-

tusvarat kirjataan kaupankäyntipäivänä

eli päivänä, jolloin sitoutuu ostamaan tai

myymään omaisuuserän.

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään

nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisis-

sa varoissa, paitsi silloin kun niiden erään-

tymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on

aikomus luopua niistä yli 12 kuukauden

kuluttua raportointipäivästä.

95Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käy-

pään arvoon. Transaktiomenot kirjataan

suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen

jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan käy-

pään arvoon jokaisena raportointipäivänä

ja käyvän arvon sekä realisoituneet että

realisoitumattomat muutokset kirjataan

nettovarallisuuden muutoslaskelmaan, sillä

kaudella, kun ne syntyvät. Käyvän arvon

nettomuutokset esitetään nettovarallisuu-

den muutoslaskelmassa rivillä ”Nettovoitot

sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvos-

tamisesta”. Kaikki sijoitusomaisuuden kor-

ko- ja osinkotuotot sisältyvät käyvän arvon

nettomuutokseen. Käyvän arvon määritys-

perusteet on esitetty liitetiedossa 14.

Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun

oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai

ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että

riskit ja edut ovat siirtyneet.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaa-

dittaessa maksettavat talletukset.

Lainat

Otetut lainat kirjataan alun perin käypään

arvoon, josta on vähennetty transaktiome-

not. Myöhemmin lainat arvostetaan jakso-

tettuun hankintamenoon. Saadun määrän

(vähennettynä transaktiomenoilla) ja ta-

kaisin maksettavan määrän välinen erotus

merkitään nettovarallisuuden muutoslas-

kelmaan efektiivisen koron menetelmällä

laina-ajan kuluessa.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirja-

taan lainaan liittyvinä transaktiomenoina

siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi

tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin

palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslas-

kelmaan, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole

näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat

tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi

tai kokonaan, palkkio aktivoidaan mak-

suvalmiuspalveluista suoritettuna ennak-

komaksuna siirtosaamisiin ja jaksotetaan

kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

2.9 Vuokrasopimukset

Rahasto on vuokralle ottajana soveltanut

IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia

1.1.2019 alkaen. IFRS 16 määrittelee kir-

jaamista, arvostamista ja tilinpäätöksessä

esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset.

Standardi määrittelee yhden laskenta-

mallin vuokralle ottajille. Lähtökohtaisesti

kaikki yli vuoden mittaiset vuokrasopi-

mukset merkitään taseeseen, paitsi silloin

kun vuokrasopimuksen kohteena olevan

hyödykkeen arvo on alhainen. Vuokra-

sopimuksen alkamispäivänä vuokralle

ottaja kirjaa vuokrasopimusvelan velvol-

lisuudesta suorittaa vuokramaksuja sekä

käyttöomaisuuserän oikeudestaan käyttää

omaisuuserää. Vuokralle ottajan on kirjat-

tava velasta korkokulua ja omaisuuserästä

suunnitelman mukaisia poistoja. Lisäksi

vuokralle ottajan on määritettävä vuokra-

velan suuruus uudelleen tiettyjen tapah-

tumien yhteydessä (esimerkiksi muutos

vuokra-ajassa tai indeksikorotuksista

aiheutuva muutos vuokranmaksuissa).

Rahasto hyödyntää IFRS 16 standardin salli-

mia helpotuksia lyhytaikaisten vuokraso-

pimusten (kestoltaan alle 12 kuukautta) ja

arvoltaan vähäisten hyödykkeiden osalta.

96Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET

ARVIOT JA HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standar-

dien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä

arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet

tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,

kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa

joudutaan käyttämään myös tilinpäätök-

sen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä par-

haaseen käytettävissä olleeseen tietoon.

Arviointi perustuu sekä aikaisempiin koke-

muksiin että tulevaisuutta koskeviin tilin-

päätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyi-

hin oletuksiin. Toteumatiedot voivat poiketa

näistä arvioihin ja oletuksiin perustuvista

päätöksistä. Mahdolliset arvioiden muutok-

set kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana

arviota korjataan ja kaikilla tämän jälkeisil-

lä ajanjaksoilla. Työllisyysrahaston talou-

den suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat

pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen,

työttömyysmenon, työllisyyden sekä palk-

kasumman kehityksestä. Normaalioloissa

rahaston on asetettava vakuutusmaksut

sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutus-

maksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut

menot. Työttömyysvakuutusmaksut (mak-

suprosentit) määrätään kalenterivuodeksi

kerrallaan. Maksuja muutettaessa toimitaan

siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä

laskettu muutos tehdään sekä työnanta-

jan keskimääräiseen että palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksuun.

Rahasto käyttää tarvittaessa harkintaa

soveltaessaan käyvän arvon määrityk-

sessä käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä

osin, kun käyvät arvot eivät tule suorina

hintoina aktiivisilta markkinoilta. Arvos-

tusperiaatteet on kuvattu liitetiedossa 15

Sijoitusomaisuus.

Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten

käyvän arvon määritys perustuu diskontat-

tuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt

harkintaa arvioidessaan, että sijoitusten

luottoriskin muutoksella ei ole olennais-

ta vaikutusta sijoitusten käyvän arvon

muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja

korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen.

Luottoriskit on esitetty kappaleessa 4 Ra-

hoitusriskien hallinta. Rahaston keskeiset

tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpää-

töspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epä-

varmuustekijät liittyvät edellä mainittuihin

tekijöihin.

97Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottotappiot

Työllisyysrahasto soveltaa IFRS 9 -standar-

din mukaista odotettavissa olevien luotta-

tappioiden mallia arvioitaessa epävarmoi-

hin työttömyysvakuutusmaksusaataviin

liittyvää arvonalentumista (liitetieto 12).

Mallissa odotettavissa olevat luottotappiot

kirjataan rahoitusvarojen koko voimassa-

oloajalta ja sen pohjana on erääntyneiden

saamisten määrä ja se, kuinka kauan ne

ovat olleet erääntyneitä. Mallissa sovelletut

parametrit pohjautuvat arvioon raportoin-

tihetken luottotappioksi kirjattavien työt-

tömyysvakuutusmaksusaatavien, omavas-

tuumaksusaatavien, työsopimuslain (tsl)

yhteensovitussaatavien, etuussaatavien se-

kä korkosaatavien määristä. Koko voimas-

saoloajalta odotettavissa olevat luottotap-

piot lasketaan kertomalla maksamattomien

saamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo

odotetulla tappio-osuudella. Odotettavissa

olevien luottotappioiden muutokset kirja-

taan tulokseen.

Segmenttiraportointi

IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin pe-

rusperiaatteen mukaan yhteisön on annet-

tava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen

käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien

liiketoimintojen ja taloudellisten toimin-

taympäristöjen luonnetta ja taloudellisia

vaikutuksia. Standardin määritelmän mu-

kaan toimintasegmentti on yhteisön osa:

A. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se voi

saada tuottoja ja josta voi aiheutua kuluja

B. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin

operatiivinen päätöksentekijä säännöl-

lisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä

resurssien kohdistamisesta kyseiselle

segmentille ja arvioidakseen sen tulok-

sellisuutta ja

C. josta on saatavissa erillistä taloudellista

informaatiota.

Edelleen standardin määritelmän mukaan

ylimmän operatiivisen päätöksentekijän

toimen tehtävänä on resurssien kohdista-

minen yhteisön toimintasegmenteille ja

niiden tuloksellisuuden arviointi.

Työllisyysrahaston tehtävänä on kerätä

työttömyysvakuutusmaksuja, joiden taso on

määritetty julkisen vallan toimesta. Rahas-

to tilittää keräämänsä maksut eteenpäin,

pääasiassa työttömyyskassoille.

Keräämillään maksuilla Työllisyysrahasto

harjoittaa konservatiivista sijoitustoimintaa

kattaakseen maksussa olevia rahoitus-

osuuksia. Mahdollista alijäämää rahasto

kattaa myös lainarahoituksella.

Työllisyysrahasto on voittoa tavoittele-

maton, julkiseen valtaan sidoksissa oleva

rahasto. Rahaston johto seuraa yhteisön toi-

mintaa yhtenä kokonaisuutena, joka muo-

dostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista

sekä niiden erotuksena muodostuvasta

nettovarallisuuden muutoksesta. Rahaston

johto ei varsinaisesti kohdista resursseja

yhteisön toiminnoille tai tarkastele toimin-

tojen tuloksellisuutta.

Näistä syistä johtuen Työllisyysrahaston

johto arvioi, että segmenttitietojen esit-

täminen ei ole tarkoituksenmukaista.

98Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Segmenttitietojen esittäminen ei parantai-

si tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida

Rahaston toimintojen ja toimintaympäris-

tön luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia.

Työllisyysrahaston johdon arvion mukaan

rahaston toimintojen ja toimintaympäristön

luonne ja taloudelliset vaikutukset käyvät

ilmi IFRS-tilinpäätöksestä.

4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan riskit py-

ritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että

riskien realisoituminen ei aiheuta rahas-

tolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheut-

taisivat paineita maksujen korotuksiin

tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin.

Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitustoi-

mintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin

hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitus-

toiminnan periaatteissa sekä hallituksen

hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa ja

velanhoitosuunnitelmassa.

Sijoitusten markkinariskejä mitataan

lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa

kullekin sijoitusluokalle määritellään

historialliseen vaihteluun perustuva riski-

luku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina.

Työllisyysrahaston rahoitusriskit liittyvät

lähinnä sijoituksiin ja ne koostuvat markki-

nariskistä, luottoriskistä, vastapuoliriskistä

ja likviditeettiriskistä. Rahoitusriskin vä-

hentämiseksi sijoituksia tehdään hallinto-

neuvoston vahvistamia sijoitusperiaatteita

noudattaen erilaisiin omaisuusluokkiin ja

hajauttaen. Riskirajat asetetaan siten, että

riskin realisoituminen ei aiheuta rahastolle

sellaisia menetyksiä, jotka aiheuttaisivat

paineita työttömyysvakuutusmaksujen ko-

rotuksiin. Suojaamistarkoituksessa voidaan

tehdä johdannaisinstrumentteja. Johdan-

naisia ei käytetty esitettävinä kausina.

Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käy-

pään arvoon, sillä ne on luokiteltu ni-

menomaisesti käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot

luokittain sekä käyvän arvon määritysperi-

aatteet on esitetty liitteessä 15.

4.1 Rahoitusriskin osatekijät

Markkinariski

Korkoriski on rahaston sijoituksiin ja

velkoihin liittyvän markkinariskin

pääasiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla

(joukkovelkakirjalaina- ja

rahamarkkinasijoitukset) on hallitseva

rooli rahaston sijoitussalkussa.

Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa

joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen

kautta. Katsauskauden lopussa 28 %

(31.12.2024: 22 %) sijoituksista oli epäsuoria

sijoituksia.

99Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusten markkinariski oli 31.12.2025 ja 31.12.2024 seuraava:

Sijoituskohde, 31.12.2025

Riski,

prosenttia

Pääoma,

tuhatta euroa

Riski,

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 123 680 618

Rahamarkkinat 1,00 % 185 028 1 850

Jvk valtio ja julkisyhteisö 4,00 % 173 356 6 934

Jvk pankit 4,50 % 137 944 6 207

Jvk yritykset 5,00 % 129 656 6 483

Osakkeet 25,00 % 28 291 7 073

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 87 428 8 743

Kokonaisriski 4,38 % 865 383 37 908

Sijoituskohde, 31.12.2024

Riski,

prosenttia

Pääoma,

tuhatta euroa

Riski,

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 116 567 583

Rahamarkkinat 1,00 % 473 183 4 735

Jvk valtio ja julkisyhteisö 4,00 % 244 324 9 773

Jvk pankit 4,50 % 279 942 12 597

Jvk yritykset 5,00 % 250 436 12 522

Osakkeet 25,00 % 43 663 10 916

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 103 356 10 336

Kokonaisriski 4,07 % 1 511 471 61 461

Kokonaisriski oli 4,38 % (31.12.2024: 4,07 %) rahaston varallisuudes-

ta ja 2,0 % (31.12.2024: 2,6 %) rahaston vuoden 2025 tuloista. Sijoitus-

salkun riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatii-

visesta ja suhteellisen vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä

rakenteesta.

Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakorkoi-

sia (31.12.2024: 100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia

sijoituksia oli 11 % (31.12.2024: 8 %). Vaihtuvakorkoiset sijoitukset

altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun taas kiinteäkor-

koiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon korkoriskille.

Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2025

olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden teki-

jöiden pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut

5,1 miljoonaa euroa (31.12.2024: -9,1 miljoonaa euroa) heikompi. Ja

vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat

31.12.2025 olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovaralli-

suuden muutos olisi ollut 5,1 miljoonaa euroa (31.12.2024: 9,1 miljoo-

naa euroa) parempi.

100Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottoriski

Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luot-

toriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaski-

jakohtaisten limiittien avulla. Limiittien

määrittelyssä otetaan huomioon liikkee-

seenlaskijan absoluuttinen koko, taloudel-

linen asema ja tulevaisuuden näkymät.

Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja

näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten

perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai

pienennetään. Pääasiallisina sijoituskoh-

teina käytetään pohjoismaisia pankkeja,

joilla on korkeat luottoluokitukset, vahvan

luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi,

Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska, Itävalta

ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin ruot-

salaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja

pidetään vain korkean luottoluokituksen

pankeissa. Sijoituksiin sisältyvän luotto-

riskin spread-duraatio oli katsauskauden

lopussa 1,71 vuotta (31.12.2024: 1,63 vuotta).

Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluoki-

tusta arvioidaan Standard & Poors’n luoki-

tusasteikolla perustuen historiallisiin luot-

totappiotodennäköisyyksiin. Sijoitussalkun

luottoluokituksen arvioidaan likimääräises-

ti olevan tasolla BBB+ 31.12.2025 (31.12.2024:

BBB+).

Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa

valtioiden ja pankkien joukkovelkakirja-

lainoista. Niiden luoton laatu on määritetty

käyttäen S&P:n luottoluokituksia. Suu-

rimmalla osalla sijoituskohteena olevista

pankeista on hyvät luottoluokitukset. Kai-

killa alueellisilla pankeilla ja yrityksillä ei

ole virallista luottoluokitusta, jolloin näiden

luottoluokitus määritellään kolmannelta

osapuolelta saaduilla luokituksilla.

101Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Seuraava taulukko kuvaa Työllisyysrahaston korkosijoitusten määrää ja luoton laatua luo-

kittain jaoteltuina, luvut tuhansina euroina.

Sijoitukset liikkeeseenlaskijan luokituksen

mukaan jaettuina

31.12.2025,

tuhatta euroa

31.12.2025,

prosenttia

31.12.2024,

tuhatta euroa

31.12.2024,

prosenttia

AAA 60 185 8,1 % 190 409 14,0 %

AA+ 121 950 16,4 % 119 129 8,7 %

AA 27 070 3,6 % 35 981 2,6 %

AA- 208 162 28,0 % 244 046 17,9 %

A+ 18 556 2,5 % 198 707 14,6 %

A 42 463 5,7 % 81 482 6,0 %

A- 44 225 5,9 % 81 888 6,0 %

BBB+ 15 676 2,1 % 85 041 6,2 %

BBB 126 620 17,0 % 177 127 13,0 %

BBB- 46 050 6,2 % 70 027 5,1 %

BB+ 1 403 0,2 % 4 765 0,3 %

BB 4 226 0,6 % 22 716 1,7 %

BB- 6 827 0,9 % 21 264 1,6 %

B+ 3 103 0,4 % 0 0,0 %

B 0 0,0 % 0 0,0 %

B- 0 0,0 % 0 0,0 %

CCC+ 0 0,0 % 0 0,0 %

CCC 0 0,0 % 0 0,0 %

NR 18 219 2,4 % 31 847 2,3 %

Yhteensä 744 735 100,0 % 1 364 429 100,0 %

Työllisyysrahaston työttömyysvakuutus-

maksusaatavien, omavastuumaksusaata-

vien, työsopimuslain (tsl) yhteensovitussaa-

tavien, etuussaatavien sekä korkosaatavien

määriin sisältyy luottoriski. Merkittävin

tekijä em. luottoriskin toteutumiselle liit-

tyy työttömyysvakuutusmaksuvelvollisten

asiakkaiden maksukyvyttömyystilanteisiin

(konkurssi, yrityssaneeraus ja velkajärjes-

tely). Työttömyysvakuutusmaksusaataviin

liittyvät toteutuneet luottotappiot olivat 3,5

(2,7) miljoonaa euroa vuonna 2025. Yleisellä

tasolla Työllisyysrahaston perinnän tehok-

kuus on erinomainen.

102Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Maksuvalmiusriski

Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:

1. Likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset

2. Lainalimiitit ja velanottokyvykkyys

3. Työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja korottami-

nen tarpeen mukaan

Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosi-

joituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä

varoja. Likviditeettipuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle

käytetään lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuvajeiden täyttä-

miseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on 300 miljoonan euron

yritystodistusohjelma (31.12.2024: 300 miljoonaa euroa). Lisäksi

rahastolla on yhteensä 600 miljoonan euron komittoidut valmius-

luottolimiitit (RCF) neljän pankin kanssa (31.12.2024: 600 miljoonaa

euroa). Yritystodistusohjelma ja valmiusluottolimiitit olivat koko-

naan käyttämättä vuoden 2024 ja 2025 lopussa.

Taulukoiden luvut ovat miljoonina euroina.

Käyttämättömät sitovat luottolimiitit 31.12.2025 31.12.2024

Yli vuoden kuluttua erääntyvä pankkilainalimiitti

RCF 600 600

Yhteensä 600 600

Käyttämättömät ei-sitovat luottolimiitit 31.12.2025 31.12.2024

Yritystodistusohjelma 300 300

Yhteensä 300 300

Työllisyysrahasto on turvannut maksuvalmiuttaan vuoden

2025 aikana myös velkarahoituksella. Työllisyysrahastolla

on seuraavat Standard & Poors’n vahvistamat

liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (24.6.2025):

• Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät

• Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät

Työllisyysrahastolla on ollut velkarahoitusta käytössä vuonna

2025. Katsauskauden lopussa joukkovelkakirjarahoitusta (jvk) oli

käytössä 600 milj. euroa (31.12.2024: 600 milj. euroa).

103Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Velkojen korkosidonnaisuusajat

Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset. Luvut ovat tuhansia euroina.

Lainat 31.12.2025 Nimellisarvo milj. euroa

Korkosidonnaisuusaika

vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2027 600 1,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yhteensä 600 1,46

Lainat 31.12.2024 Nimellisarvo milj. euroa

Korkosidonnaisuusaika

vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2027 600 2,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yhteensä 600 2,46

104Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusvelkojen juoksuajat

Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.

Luvut ovat tuhansia euroina.

Rahoitusvelat, 31.12.2025 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat

Ostovelat 4 662 0 0 0 4 662 4 662

Lainat 60 0 600 060 0 600 120 599 398

Käyttöoikeusomaisuusvelat 274 270 1 056 1 030 2 631 2 536

Yhteensä 4 996 270 601 116 1 030 607 412 606 596

Rahoitusvelat, 31.12.2024 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat

Ostovelat 2 261 0 0 0 2 261 2 261

Lainat 60 0 600 120 0 600 180 599 106

Käyttöoikeusomaisuusvelat* 385 385 1 503 727 2 999 2 930

Yhteensä 2 706 385 601 623 727 605 440 604 296

*Käyttöoikeusomaisuusvelkojen rahavirtoja oikaistu 31.12.2024 kirjanpitoarvojen perusteita vastaaviksi.

105Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

4.2 Suhdannepuskuri

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan

Työllisyysrahastolla on suhdannepuskuri maksuvalmiuden tur-

vaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdanne-

vaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten

tasaamiseksi.

Suhdannepuskuri muodostuu rahaston varojen ja velkojen erotuk-

sena. Suhdannepuskurin varojen tai velkojen enimmäismäärää

koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi

olla enintään kuuden prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaa-

vien menojen suuruinen. Lakiin kirjatusti suhdannepuskuri voi

työttömyysvakuutusmaksutasosta päätettäessä ennusteen mu-

kaan ylittää varojen enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen

vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksukehityksen turvaamisek-

si. Tällöin työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä

edellisvuoden maksuja korkeammiksi. Suhdannepuskurin enim-

mäismäärä lasketaan vuositilinpäätöksen lukujen perusteella.

Puskuriin kertyneiden varojen sijoittamista säännellään rahas-

ton sijoitustoiminnan ja velkarahoituksen periaatteissa sekä

vuosittain vahvistettavassa sijoitussuunnitelmassa. Velkarahoi-

tuksen käyttöä säännellään samaisissa periaatteissa sekä lisäksi

velanhoitosuunnitelmassa.

Puskurin, eli nettovarallisuuden, enimmäismäärä lasketaan siten,

että Työllisyysrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan

kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla ja

kerrotaan luvulla 6. Alla olevasta taulukosta selviää suhdanne-

puskurin määrä sekä laissa tarkoitetut puskurin enimmäis- ja

vähimmäismäärä.

Luvut ovat miljoonina euroina.

Suhdannepuskuri 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Määrä 543 1 272

Enimmäismäärä 1 218 1 726

Vähimmäismäärä -1 218 -1 726

106Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1-31.12.2025 1.1-31.12.2024

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan vakuutusmaksut 569 701 763 976

Koulutuskorvaushyvitykset -14 576 -11 513

Valtiovarainministeriön tilitys

koulutuskorvauksista 14 576 11 513

Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat 653 1 018

Yhteensä 570 354 764 994

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan vakuutusmaksut 605 549 803 672

Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 979 1 630

Yhteensä 606 528 805 302

Perimiskulutuotot

Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 194 366

Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 450 2

Perimiskulutulot 274 530

Yhteensä 918 898

Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1-31.12.2025 1.1-31.12.2024

Työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut

Omavastuumaksut 5 687 7 484

Muutosturvamaksut 20 771 16 405

Jaksotus 1 966 -207

Yhteensä 28 424 23 682

Työsopimuslain (TSL) mukaiset vähennykset

TSL:n mukaiset vähennykset ja lomautustulot 850 855

Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -453 -297

Yhteensä 398 559

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja kuntien tilitys

Ansiopäiväraha STM 602 396 727 940

Ansiopäiväraha kunnat 95 076 0

Vuorottelukorvaus 1 150 20 063

Edellinen vuoden tasauserä 610 -1 059

Aikuiskoulutusetuudet 1 067 4 772

Yhteensä 700 299 751 716

Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 1 906 921 2 347 151

107Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

6 MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusosuudet 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Työttömyyskassoille maksetut Työllisyysrahaston osuudet

Muu ansiopäiväraha

-637 010 -696 049

Lisäpäivä-päiväraha

-114 462 -126 484

Muutosturvaraha

-13 297 -12 237

Lomautuspäiväraha

-287 166 -368 640

Vuorottelukorvaus

-1 507 -26 836

Hallintokulukorvaus

-8 646 -9 400

Edellisen vuoden tasausmaksu

-777 1 557

Yhteensä -1 062 866

-1 238 089

Työttömyyskassoille maksetut valtion ja kuntien osuudet

Muu ansiopäiväraha

-684 319 -714 104

Vuorottelukorvaus

-1 150 -20 063

Työttömyyspäiväraha/yrittäjät

-6 370 -6 470

Hallintokulukorvaus

-6 782 -7 366

Edellisen vuoden tasausmaksu

-610 1 057

Yhteensä -699 231

-746 946

Eläketurvakeskus

Edellisen vuoden tasausmaksu

-1 868 -8 627

Kuluvan tilikauden maksu

-656 635 -713 566

Yhteensä

-658 503 -722 193

Valtion Eläkerahasto

Edellisen vuoden tasausmaksu

-342 -266

Kuluvan tilikauden maksu

-9 329 -9 427

Yhteensä

-9 672 -9 693

Rahoitusosuudet 1.1.-31.12.2025 1.1.-31.12.2024

Kela

Edellisen vuoden tasausmaksu

-1 0

Perusturva, korotusosa,

työllistymisohjelmalisä

-94 000 -167 300

Kela muutosturvaraha

-263 -200

Yhteensä -94 263

-167 500

Aikuiskoulutusetuudet

Ammattitutkintostipendit

-60 -9 555

Aikuiskoulutustuet

-76 964 -202 655

Etuuksien perintäkulut

-3 -4

Yhteensä -77 027

-212 214

Työ- ja elinkeinoministeriö

Edellisen vuoden tasausmaksu

11 0

Kuluvan tilikauden maksu

-29 923 -26 674

Keha muutosturvakoulutus 106

-5 134

Yhteensä

-29 806 -31 808

Työllisyysalueet

Muutosturvakoulutus

-5 204 0

Yhteensä

-5 204 0

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Jäsenvaltioiden laskutus

-214 -164

Rahaston laskutus

55 54

Yhteensä

-159 -109

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä

-2 636 731 -3 128 553

108Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

7 HALLINTOKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Hallintokulut kululajeittain 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024*

Henkilöstökulut

Palkat,palkkiotjaetuudet -9 854 -11 074

Eläkekulut-maksupohjaisetjärjestelyt -1 766 -1 921

Henkilösivukulut -280 -267

Yhteensä -11 900 -13 262

Muut hallintokulut*

IT-kulut -14 773 -15 849

Palveluiden ostot -2 225 -2 259

Muut henkilöstökulut -748 -761

Toimitila- ja toimistokulut -263 -254

Lakisääteinen tilintarkastus -111 -93

Muut hallintokulut -434 -475

Poistot -968 -1 208

Yhteensä -19 521 -20 898

Hallintokulutyhteensä -31 421 -34 161

*Muut hallintokulut -ryhmittelyä ja sen sisältöä on uudistettu,

myös vuoden 2024 vertailuvut on uudelleen ryhmitelty.

Henkilöstönmäärä 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Työntekijöiden keskimääräinen

lukumäärä 130 165

Työntekijöiden lukumäärä kauden

lopussa 124 139

Vakinaiset työntekijät 120 136

Määräaikaiset työntekijät 4 3

109Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

8 RAHOITUSKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoituskulut kululajeittain 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Lainarahoituksen kulut

Limiittipalkkiot

-785 -915

Lainojen kulujaksotukset

-79 -79

Lainojenkorkokulut

-416 -416

Lainarahoituksen kulut yhteensä

-1 280 -1 410

Eläturvakeskuksen rahoitusosuuksien korkoutus

-48 -35

Valtion Eläkerahaston rahoitusosuuksien korkoutus

0 0

Rahoituskulutyhteensä

-1 328 -1 445

110Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

9 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 4 670 4 670

Lisäykset 1 320 1 320

Vähennykset -1 190 -1 190

Hankintameno 31.12.2025 4 800 4 800

Kertyneet poistot 1.1.2025 1 919 1 919

Tilikauden poistot 605 605

Vähennysten kertyneet poistot -59 -59

Kertyneet poistot 31.12.2025 2 465 2 465

Kirjanpitoarvo 1.1.2025 2 752 2 752

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 2 335 2 335

Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 4 431 4 431

Lisäykset 239 239

Vähennykset 0 0

Hankintameno 31.12.2024 4 670 4 670

Kertyneet poistot 1.1.2024 1 221 1 221

Tilikauden poistot 698 698

Vähennysten kertyneet poistot 0 0

Kertyneet poistot 31.12.2024 1 919 1 919

Kirjanpitoarvo 1.1.2024 3 210 3 210

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 2 752 2 752

111Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Aineettomien hyödykkeiden

muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot

Keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet* Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025 910 14 981 0 15 891

Lisäykset 0 0 0 0

Siirto erien välillä 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2025 910 14 981 0 15 891

Kertyneet poistot 1.1.2025 910 14 617 0 15 527

Tilikauden poistot 0 364 0 364

Kertyneet poistot 31.12.2025 910 14 981 0 15 891

Kirjanpitoarvo 1.1.2025 0 363 0 363

Kirjanpitoarvo 31.12.2025 0 0 0 0

Aineettomien hyödykkeiden

muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot

Keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet* Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024 910 14 981 0 15 891

Lisäykset 0 0 0 0

Siirto erien välillä 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2024 910 14 981 0 15 891

Kertyneet poistot 1.1.2024 910 14 107 0 15 017

Tilikauden poistot 0 510 0 510

Kertyneet poistot 31.12.2024 910 14 617 0 15 527

Kirjanpitoarvo 1.1.2024 0 872 0 872

Kirjanpitoarvo 31.12.2024 0 363 0 363

* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen.

Vuonna 2025 ei ollut aktivoitavia kehittämismenoja.

112Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

11 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISET JA -VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2025 31.12.2024

Työnantajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset

3 035 15 123

Työnantajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus

- 2 554 - 2 815

Palkansaajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset

5 876 6 986

Palkansaajantyöttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus

- 4 815 - 5 439

Viivästyskorko-japerimiskulusaamiset

466 483

Viivästyskorko-japerimiskulusaamiset, luottotappiovaraus

- 276 - 305

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset

1 732 14 032

Jaksotetuttyöttömyysvakuutusmaksusaamiset

298 783 401 914

Työttömyysvakuutusmaksusaamisetyhteensä

300 515 415 947

Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2025 31.12.2024

Ennakkomaksut

2 0

Palautusmaksut

443 307

Työttömyysvakuutusmaksuvelatyhteensä

445 307

113Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

12 ELINIÄN ODOTETUT LUOTTOTAPPIOT TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISISTA

JA TAKAISIN PERITTÄVISTÄ AIKUISKOULUTUSETUUKSISTA (IFRS 9)

Luvut ovat tuhansina euroina.

Muutokset

odotetuissa

luottotappioissa

Työnantajantyöttömyys

vakuutusmaksu saamiset

Palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksusaamiset

Työttömyysvakuutus-

maksujenviivästyskorko

ja perimiskulusaamiset

Omavastuu ja

TSL saamiset

Takaisinperittävät

aikuiskoulutusetuudet Yhteensä

1.1.2025

-2 815 -5 439 -305 -295 -185 -9 039

Muutos

261 624 28 -135 84 864

31.12.2025

-2 554 -4 815 -276 -429 -101 -8 175

Muutokset

odotetuissa

luottotappioissa

Työnantajan työttömyys-

vakuutusmaksu saamiset

Palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksu saamiset

Työttömyys vakuutus-

maksujen viivästyskorko-

ja perimiskulusaamiset

Omavastuu ja

TSL saamiset

Takaisin perittävät

aikuiskoulutusetuudet Yhteensä

1.1.2024

-2 119 -4 412 -410 -271 -221 -7 433

Muutos

-696 -1 027 105 -23 35 -1 606

31.12.2024

-2 815 -5 439 -305 -295 -185 -9 039

114Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

13 MUUT SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Lyhytaikaiset muut saamiset 31.12.2025 31.12.2024

Saamisettyöttömyyskassoilta

6 526 10 483

Muutosturvasaamiset

3 997 2 421

Aikuiskoulutustukisaamiset

1 313 1 288

Aikuiskoulutusetuudet, luottotappiovaraus

-101 -185

Koulutuskorvaussaamiset valtiolta

14 576 0

Työnantajanomavastuusaamisetjatyösopimuslainmukaisetkorvaussaamiset

718 877

Omavastuu ja TSL saamiset, luottotappiovaraus

-429 -295

Saamiset sosiaali- ja terveysministeriöltä

5 746 12 035

Saamiset Kelalta

280 728

Saamiset kunnilta

8 706 0

Ennakkomaksut

290 533

Selvityksessäolevatarvopaperit

9 926 0

Verosaamiset

14 9

Lyhytaikaisetmuutsaamisetyhteensä

51 562 27 895

Muut saamiset yhteensä

51 562 27 895

115Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

14 NETTOVOITOT SIJOITUSOMAISUUDEN KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTAMISESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Tuotto- ja kululajit 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Osinkotuotot

2 143 2 161

Myyntivoitot

21 211 14 090

Muuttuotot

1 578 3 519

Korkotuotot netto

19 254 35 807

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot netto

-69 0

Arvonmuutoksetnetto

-4 726 17 773

Myyntitappiot

-5 945 -4 614

Muutkulut

-297 -429

Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä

33 148 68 308

116Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

15 SIJOITUSOMAISUUS

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoi-

tusvaroiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus

perustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuk-

siin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty

kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joilla

instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostus-

tekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti

todennettavissa seuraavasti:

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla

noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoitus-

varojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina

lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla

noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen

arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin

markkinatietoihin.

117Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaettuna

Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2025 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 173 356 0 0 173 356

Pankkijoukkovelkakirjat 127 225 0 0 127 225

Yritysjoukkovelkakirjat 124 702 0 0 124 702

Rahasto- ja osakesijoitukset 140 298 0 0 140 298

Mezzanine-rahastot 0 0 179 179

Talletukset 0 46 246 0 46 246

Sijoitustodistukset 0 0 0 0

Kuntatodistukset 0 0 0 0

Yritystodistukset 0 42 236 0 42 236

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 87 250 87 250

Yhteensä 565 581 88 482 87 429 741 492

Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2024 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 244 324 19 687 0 264 011

Pankkijoukkovelkakirjat 269 667 0 0 269 667

Yritysjoukkovelkakirjat 220 259 0 0 220 259

Rahasto- ja osakesijoitukset 200 762 0 0 200 762

Mezzanine-rahastot 0 0 199 199

Talletukset 0 94 447 0 94 447

Sijoitustodistukset 0 99 589 0 99 589

Kuntatodistukset 0 1 995 0 1 995

Yritystodistukset 0 140 818 0 140 818

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 103 157 103 157

Yhteensä 935 012 356 536 103 356 1 394 904

118Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset. Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2025

Realisoitumattomat

voitot / tappiot

Realisoituneet

voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2025

Mezzanine-rahastot 199 -20 0 0 0 179

Vaihtoehtoiset sijoitukset 103 157 -1 085 420 0 -15 242 87 250

Yhteensä 103 356 -1 105 420 0 -15 242 87 429

Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2024

Realisoitumattomat

voitot / tappiot

Realisoituneet

voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2024

Mezzanine-rahastot 829 1 470 -1 704 0 -396 199

Vaihtoehtoiset sijoitukset 82 504 -994 323 21532 -208 103 157

Yhteensä 83 333 476 -1 381 21 532 -604 103 356

Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntato-

distukset on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmällä

perustuen raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään sekä ter-

miinikurssiin siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan element-

tejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on oikaistu

sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella. Oikaisulla ei

ole ollut merkittävää vaikutusta.

Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat mezzanine-rahastot, joiden

arvostus perustuu rahastoyhtiön laatimiin arvostuksiin. Sijoitusra-

hastot on arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään

perustuvaan substanssiarvoon, ja ne luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3

rahaston markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakel-

poisuuden perusteella. Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin

pörssissä ja ne ovat luokiteltu tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on

vähäinen.

119Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

16 RAHAVARAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahavarat 31.12.2025 31.12.2024

Pankkitilit

115 776 118 538

Rahavaratyhteensä

115 776 118 538

17 LAINAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Pitkäaikaiset lainat 31.12.2025 31.12.2024

Työllisyysrahastojoukkovelkakirjalainat

599 398 599 106

Pitkäaikaisetlainatyhteensä

599 398 599 106

120Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

18 MUUT VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Muut velat 31.12.2025 31.12.2024

Ostovelat

4 662 2 261

Siirtovelat

2 477 2 485

Aikuiskoulutustuen jaksotus

3 122 12 574

Omavastuumaksutulonjaksotus

7 586 9 606

Eläketurvakeskuspääomajaksotus

5 635 66

Työ- ja elinkeinoministeriö, palkkaturvajaksotus

29 923 26 674

Sosiaali- ja terveysministeriö velka

443 19 391

TSL STM-osuus

453 418

Hallintokulujaksotuksia

572 644

Velat työllisyysalueille

213 0

Velat ValtionEläkerahastolle

1 901 1 999

Velat KEHA-keskus

0 1 731

Velattyöttömyyskassoille

6 635 3 099

Lomapalkkavelka

1 369 1 392

Vuokrasopimusvelka

2 536 2 930

Aikuiskoulutusetuuksienennakonpidätysvelka

1 387 3 380

Korkojaksotukset

0 0

Muutvelatyhteensä

68 914 88 651

121Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

19 NETTOVARALLISUUSLASKELMAN

ULKOPUOLISET VASTUUT JA SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Sijoitussitoumukset 31.12.2025 31.12.2024

Kokonaissitoumus

2 250 2 250

Toteutunut

-2 169 -2 169

Sijoitussitoumukset yhteensä

81 81

Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden

mukaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.

Vuokravastuut

Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja, puhelinkoppeja

sekä kaksi ajoneuvoa vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole puretta-

vissa. Ajoneuvojen jäljellä olevat vuokrasopimusajat ovat 2 vuotta

ja 10 kuukautta sekä 1 vuosi ja 8 kuukautta. Puhelinkoppien vuok-

ra-aikaa oli vuoden lopussa jäljellä 1 vuosi 2 kuukautta.

Osa toimitiloista oli vapautettavissa purkamalla siltä osin sopi-

mus päättymään vuoden 2025 kuluessa. Tätä sopimuksen purku-

oikeutta käytettiin vuonna 2025 siten, että rahasto luopui osasta

toimitiloistaan, ja samassa yhteydessä arviota tilojen käyttöajasta

päivitettiin jatkumaan 31.12.2030 saakka. Näin ollen toimitilojen

vuokra-aikaa oli tilinpäätöshetkellä jäljellä viisi vuotta, minkä

jälkeen sopimus on purettavissa 9 kuukauden irtisanomisajalla.

Rahastolla on myös toissijainen etuoikeus vuokrata vapautuvia

tiloja vuokrasopimuksen mukaisin ehdoin.

122Tilinpäätös 2025 Tilinpäätöksen liitetiedot

20 LÄHIPIIRI

Rahaston lähipiiriin kuuluu hallituksen ja hallintoneuvoston jäse-

net ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja tämän varahenkilö ja johto-

ryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsen

tai muu lähisukulainen tai näiden määräysvallassa oleva yhteisö.

Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston

työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työt-

tömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan.

Hallintoneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta

valvoo Työllisyysrahaston toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysmi-

nisteriöllä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.

Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja

terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläke-

turvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle

sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu Työllisyysrahaston

toimintaan, mutta Työllisyysrahasto noudattaa IFRS-standardeja

ja niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24). Työllisyysrahaston

lähipiiriin lasketaan kuuluvaksi hallintoneuvoston jäsenet, halli-

tuksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja sekä

johtoryhmän jäsenet ja edellä mainittujen puolisot, edunvalvottavat

ja määräysvallassa olevat yritykset. Liiketoimet, joissa osapuolena

on lähipiiriin kuuluva henkilö, käsitellään hallituksen hyväksy-

män lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Olennaisia lähipiiriliiketoi-

mia ei ole ollut kalenterivuoden 2025 aikana.

Oheisissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat,

palkkiot ja etuudet. Luvut on esitetty tuhansina euroina ilman palk-

kasivukuluja. Tarkemmat erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät

vuosikertomuksen luvusta Työllisyysrahaston palkitsemisraportti

vuodelta 2025.

Hallituksen ja hallintoneuvoston

palkkiot ja muut etuudet 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Palkat, palkkiot ja etuudet

168 170

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt

30 30

Yhteensä

197 200

Johtoryhmän palkat ja palkkiot

(toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Palkat, palkkiot ja etuudet

734 569

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt

109 134

Yhteensä

844 703

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024

Palkat, palkkiot ja etuudet

202 190

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt

36 34

Yhteensä

239 224

123Tilinpäätös 2025

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan rahaston varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tuloksesta.

• Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus rahaston liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta rahaston tilasta.

Helsingissä 24.2.2026 Saana Siekkinen,

puheenjohtaja

Vesa Rantahalvari,

varapuheenjohtaja

Tuomas Aarto

Taina Ahvenjärvi

Jarkko Eloranta

Minna Etu-Seppälä

Else-Mai Kirvesniemi

Janne Makkula

Henrika Nybondas-Kangas

Pekka Piispanen

Juho Ruskoaho

Heikki Taulu

Taina Vallander

Pirjo Väänänen

Karo Nukarinen,

toimitusjohtaja

Allekirjoitukset

124Tilinpäätös 2025

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 25. helmikuuta 2026

KPMG Oy Ab

Juha-Pekka Mylén

KHT

Tilinpäätösmerkintä

125Tilinpäätös 2025

Tilintarkastuskertomus

Työllisyysrahaston hallintoneuvostolle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Työllisyysrahas-

ton (y-tunnus 1098099-7) tilinpäätöksen tili-

kaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää

laskelman nettovarallisuudesta, laskelman

nettovarallisuuden muutoksesta, rahavir-

talaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaat-

teita koskeva informaatio.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan rahaston

taloudellisesta asemasta, toiminnan tu-

loksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilin-

päätösstandardien mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle

annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suo-

messa noudatettavan hyvän tilintarkastus-

tavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar-

kemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-

suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia rahastosta niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-

maamme tilintarkastusta ja olemme täyt-

täneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet rahastolle muita

kuin tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hank-

kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus

on määritetty perustuen ammatilliseen

harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimen-

piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheelli-

syyksien vaikutusten arvioimisessa suh-

teessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme

sellaisten virheellisyyksien suuruudesta,

joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen

käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätök-

siin. Olemme ottaneet huomioon myös

sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olen-

naisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuskertomus

126Tilinpäätös 2025 Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-

tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu

huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lau-

suntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2

kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät

olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät

alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta

keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme

huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi

siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-

tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheu-

tuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja

käsiteltiin tilintarkastuksessa

Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja kerääminen (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä

liitetieto 5)

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen

ja niiden kerääminen on Työllisyysrahaston

lainsäädännöllinen tehtävä ja tilinpäätöksen

laskelmassa nettovarallisuuden muutoksesta

esitetyt työttömyysvakuutusmaksut tilikaudelta

2025 ovat 1,2 miljardia euroa.

• Työttömyysvakuutusmaksut on määritettävä si-

ten, että Työllisyysrahasto kykenee suorittamaan

vastuullaan olevat velvoitteet. Työttömyysvakuu-

tusmaksut määrätään edellisen vuoden aikana

kalenterivuodeksi kerrallaan.

• Työllisyysrahasto tekee maksujen määrää

koskevan esityksen ja muodostaa eduskunnan

vahvistamien maksuprosenttien ja työnantajien

tulorekisteriin ilmoittamien toteutuneiden

palkkasummatietojen perusteella maksupäätökset

ja kerää maksusuoritukset.

• Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuutus-

maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä.

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrä on

tilinpäätöksen kannalta merkittävän suuruinen

ja maksun määräämiseen ja keräämiseen liittyy

lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, minkä

takia tämä on tilintarkastuksen kannalta keskei-

nen seikka.

• Tarkastustoiminpiteisiimme on sisältynyt työttö-

myysvakuutusmaksujen määräämisen prosessin

läpikäyntiä ja valvontaympäristön arviointia.

• Olemme arvioineet työttömyysvakuutusmak-

sujen laskutuksen, perinnän ja valvonnan

prosessia sekä suorittaneet tapahtumavirtojen

aineistotarkastusta.

• Olemme arvioineet ja testanneet kontrolleja, jotka

liittyvät maksujen määrittämiseen ja vastaanotta-

miseen sekä maksusuoritusten valvontaan.

• Olemme varmistuneet sovellettujen

maksuprosenttien oikeellisuudesta

Työllisyysrahaston-järjestelmäympäristössä.

• Olemme perehtyneet työttömyysvakuu-

tusmaksujen suoriteperusteen mukaiseen

jaksottamismenettelyyn tilinpäätöksessä ja

työttömyysvakuutusmaksusaamisten arvonalen-

tumisen laskentaan.

• Tarkastus on kohdistunut myös keskeisten

tietovirtojen ja transaktioiden käsittelyn valvon-

taan, muutoshallintaan ja järjestelmien väliseen

tiedonsiirtoon.

127Tilinpäätös 2025 Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimi-

tusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-

päätöksen laatimisesta siten, että tilinpää-

tös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-

vaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä

laatiessaan velvollisia arvioimaan rahaston

kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa

tapauksissa esittämään seikat, jotka liitty-

vät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että

tilinpäätös on laadittu toiminnan jatku-

vuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos rahasto aiotaan purkaa tai toiminta lak-

kauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-

ehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen

varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä koko-

naisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää

lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on

korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae

siitä, että olennainen virheellisyys aina

havaitaan hyvän tilintarkastustavan mu-

kaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäy-

töksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikutta-

van taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen

tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme am-

matillisen skeptisyyden koko tilintarkas-

tuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme

väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme

ja suoritamme näihin riskeihin

vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä

ja hankimme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta,

sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen

tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka

sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen

tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme

siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon rahaston sisäisen

valvonnan tehokkuudesta.

128Tilinpäätös 2025 Tilintarkastuskertomus

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko

hallituksen ja toimitusjohtajan

ollut asianmukaista laatia

tilinpäätös perustuen oletukseen

toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme

tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin

liittyvää olennaista epävarmuutta,

joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä rahaston kykyä jatkaa

toimintaansa. Jos johtopäätöksemme

on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta

koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat

tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat

kuitenkin johtaa siihen, ettei rahasto

pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako

tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se

antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunni-

tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista,

mukaan lukien mahdolliset sisäisen val-

vonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vah-

vistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista

seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja

soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat merkit-

tävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat ti-

lintarkastuksen kannalta keskeisiä. Ku-

vaamme kyseiset seikat tilintarkastusker-

tomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys

estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun

äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa

toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä

aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi

kohtuudella odottaa olevan suuremmat

kuin tällaisesta viestinnästä koituva ylei-

nen etu.

129Tilinpäätös 2025 Tilintarkastuskertomus

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat

tiedot

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 2019

ja siitä tuli yleisen edun kannalta merkittä-

vä yhteisö tilikauden 2020 aikana. Olemme

toimineet rahaston tilintarkastajana sen

toiminnan alkamisesta alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta

informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomuk-

seen sisältyvän informaation, mutta se

ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yk-

silöity muu informaatio tilinpäätöksen

tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä teh-

dessämme arvioida, onko muu informaatio

olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai

tilintarkastusta suoritettaessa hankkimam-

me tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se

muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuute-

namme on lisäksi arvioida, onko toiminta-

kertomus laadittu noudattaen siihen sovel-

lettavia säännöksiä.

Lausuntonamme esitämme, että toiminta-

kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus

on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä.

Jos teemme suorittamamme työn pe-

rusteella johtopäätöksen, että muussa

informaatiossa on olennainen virheelli-

syys, meidän on raportoitava tästä sei-

kasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Helsingissä 25. helmikuuta 2026

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Juha-Pekka Mylén

KHT

130Tilinpäätös 2025 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Työllisyysrahaston ESEF-tilinpäätöksestä

Riippumattoman tilintarkastajan raportti

Työllisyysrahaston ESEF-tilinpäätöksestä

Työllisyysrahaston hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen var-

muuden antavan toimeksiannon, jonka

kohteena on Työllisyysrahaston (y-tunnus

1098099-7) komission teknisen sääntely-

standardin mukaisesti laadittu tilinpäätös

7437002N0BQXM1JQUP81-2025-12-31-0-fi.

xhtml tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhti-

ön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

(ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että

ne täyttävät komission teknisen sääntelys-

tandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen

kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-

muodossa komission teknisen

sääntelystandardin artiklan 3

mukaisesti

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen

ja tilintarkastetun tilinpäätöksen

keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jon-

ka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia ESEF-tilinpäätöksen komission

teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS

JA LAADUNVALVONTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-

maamme toimeksiantoa ja olemme täyttä-

neet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka

mukaan tilintarkastusyhteisön on suun-

niteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,

mukaan lukien eettisten vaatimusten, am-

matillisten standardien sekä sovellettavien

säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaa-

timusten noudattamista koskevat toiminta-

periaatteet tai menettelytavat.

131Tilinpäätös 2025

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkki-

nalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komis-

sion teknisen sääntelystandardin mukai-

sesti laadittu tilinpäätös.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausun-

nossamme, missä laajuudessa varmennus

on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuul-

lisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksi-antos-

tandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evi-

denssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätös olennaisilta osin

komission teknisen säätelystandardin

vaatimusten mukainen, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja

tilintarkastettu tilinpäätös keskenään

yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne,

ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäy-

töksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa

komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hank-

kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n

mukaisena lausuntona esitämme, että

Työllisyysrahaston ESEF-tilinpäätökseen

7437002N0BQXM1JQUP81-2025-12-31-0-fi.

xhtml sisältyvä tilinpäätös on olennaisilta

osin laadittu komission teknisen sääntelys-

tandardin mukaisesti.

Lausuntomme Työllisyysrahaston tilin-

päätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastus-

kertomuksellamme päivätty 25.2.2026.

Tällä raportilla emme anna tilinpäätöksen

tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 23. maaliskuuta 2026

KPMG OY AB

Tilintarkastusyhteisö

Juha-Pekka Mylén

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Työllisyysrahaston ESEF-tilinpäätöksestä