Geneettiset tekijät määrittävät aivokuoren ja kognitiivisten kykyjen yhteyttä
Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden tekemässä yli 500 mieskaksosta käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että suhteellisesti suurempi pinta-ala aivokuoren laji- ja yksilökehityksellisesti enemmän laajentuneilla alueilla oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen kyvykkyyteen. Muilla alueilla suhteellisesti suurempi pinta-ala oli yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kyvykkyyteen.
Aivorakenteiden ja yleisen kognitiivisen kyvykkyyden välistä yhteyttä ihmisillä on tutkittu pitkään. Aivokuoren koon lisäksi tutkijoita on kiinnostanut se, vaikuttavatko jotkin erityiset aivokuoren alueet kognitiiviseen kyvykkyyteen.
Aivokuoren pinta-alan kasvu ei ole yhdenmukaista: sekä lajikehityksellisesti että yksilön kehityksessä eniten laajentuvat alueet sijaitsevat etuotsalohkossa, ohimolohkossa ja päälakilohkon alemmissa osissa. Nämä alueet edustavat aivokuoren assosiaatioalueita, joissa yhdistetään eri aisteilla saatua tietoa. Sen sijaan muiden alueiden kuten näköaivokuoren ja motorisen aivokuoren pinta-alat ovat kasvaneet sekä laji- että yksilönkehityksellisesti suhteellisesti vähemmän.
Neuroimage-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin myös aivokuoren paksuutta, jossa ilmenevät erot ovat pinta-alaan verrattuna pieniä niin lajien välillä kuin ihmisillä lapsia ja aikuisia verrattaessa.
Tutkijat havaitsivat, että suhteellisesti ohuempi aivokuori eniten laajentuneilla alueilla oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen kyvykkyyteen kun taas suhteellisesti paksumpi aivokuori muilla alueilla, erityisesti motorisella aivokuorella, oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen kyvykkyyteen.
– Havaitsemamme tulokset täsmäävät hyvin aivokuoren kehityksestä olemassa olevan tiedon kanssa. Kognitiivisen kyvykkyyden kannalta näyttää siltä, että tärkeää on sekä aivokuoren koon kehitys että se, minkä kokoisiksi eri alueet kehittyvät suhteessa toisiinsa, Vuoksimaa toteaa.
Kaksosaineistolla tehty tutkimus osoitti, että aivokuoren rakenteen ja kognitiivisen kyvykkyyden yhteydet selittyvät suurelta osin niiden taustalla olevilla yhteisillä geneettisillä tekijöillä. Lisäksi havaittiin, että suhteellisesti suurempi pinta-ala kehityksellisesti enemmän laajentuneilla alueilla oli yhteydessä suhteellisesti ohuempaan aivokuoreen näillä alueilla; tämäkin yhteys selittyi yhteisillä geneettisillä tekijöillä.
– On hyvä muistaa, että havaitut yhteydet näkyivät ryhmätasolla eikä yksittäisen ihmisen kognitiivisista kyvyistä voi tehdä johtopäätöksiä pelkän aivokuoren rakenteen tai koon perusteella, Vuoksimaa huomauttaa.
Aivotutkimuksen kannalta tulokset korostavat näkemystä, että tutkittaessa ihmisen aivokuoren rakennetta ja sen yhteyksiä käyttäytymiseen, on tärkeää tarkastella eri ulottuvuuksia eli myös pinta-alaa ja paksuutta eikä pelkästään tilavuutta. Absoluuttisen koon ohella on lisäksi tärkeää tarkastella myös eri aivoalueiden kokoa suhteessa muihin alueisiin.
– Uskon, että tämä lähestymistapa auttaa meitä ymmärtämään paremmin aivokuoren kehitystä ja tuo uutta tietoa tarkasteltaessa psykiatrisia ja neurologisia häiriöitä sekä ikääntymiseen liittyviä kognitiivisia muutoksia, Vuoksimaa sanoo.
Tutkimukseen sisältyi aivojen rakenteellinen magneettikuvaus ja neuropsykologinen testaus, joka kartoitti kielellistä ja matemaattista kyvykkyyttä sekä avaruudellista hahmottamista. Yleinen kognitiivinen kyvykkyys viittaa keskimääräiseen suoriutumiseen kaikissa kognitiivisten toimintojen osa-alueissa. Osallistujat olivat yhdysvaltalaisen Vietnam Era Twin Study of Aging -tutkimukseen osallistuneita 51 – 60 vuotiaita kaksosia.
Artikkeli: Eero Vuoksimaa, Matthew S. Panizzon, Chi-Hua Chen, Mark Fiecas, Lisa T. Eyler, Christine Fennema-Notestine, Donald J. Hagler Jr., Carol E. Franz, Amy J. Jak, Michael J. Lyons, Michael C. Neale, Daniel A. Rinker, Wesley K. Thompson, Ming T. Tsuang, Anders M. Dale, William S. Kremen. ”Is bigger always better? The importance of cortical configuration with respect to cognitive ability”. Neuroimage 29 Jan, 2016
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa Puh. 050 448 6318 Sähköposti: eero.vuoksimaa@helsinki.fi
---
Terveisin
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme