Helsingin yliopiston tutkijat vievät Pariisiin tiedettä ja globaalin mittausverkoston rungon
Ilmakehän ja maapallon eri ekosysteemien välillä on monia vuorovaikutuksia. Osa näistä on takaisinkytkentöjä, jotka ajan myötä joko voimistuvat tai heikkenevät. Ilmastollisessa takaisinkytkennässä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ainakin yhteen osatekijään, mistä puolestaan seuraa ilmaston muuttuminen joko positiivisesti (lämpeneminen) tai negatiivisesti (viileneminen); näitä muuttuvia tekijöitä ovat esimerkiksi lämpö, pilvisyys, säteily ja ekosysteemien tuottamat tai sitomat, ilmastoa muuttavat yhdisteet.
Helsingin yliopistossa ilmakehätutkijat yrittävät määrittää nämä takaisinkytkennät täsmätiedoksi eli kvantitatiiviseksi malliksi, joka kuvaa numeerisesti eri tekijöiden riippuvuussuhteita. Tällainen malli on keino tehdä nykyistä luotettavampia ennusteita ilmaston muuttumisesta.
Ensi viikolla tutkijat Helsingin yliopistosta vievät Pariisin näitä ajatuksiaan mallista, sillä takaisinkytkentöjä ei pystytä kvantifioimaan ilman kunnollista ja riittävän pitkäaikaista mittausdataa.
Suomessa sitä nimittäin on tehty: akatemiaprofessori Markku Kulmalan johdolla uniikkia havaintoaineistoa on kerätty yhtäjaksoisesti yli 20 vuotta ilmakehätutkijoiden SMEAR-havaintoasemilta, joilla mitataan ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välisiä aine- ja energiavirtoja kuten säteilyä ja eloperäisiä kemiallisia yhdisteitä.
Pariisissa tutkijoiden päivä alkaa jo maanantaina 30.11. kello 14.50, kun professori Jaana Bäck metsätieteiden laitokselta puhuu Pohjoismaisessa Paviljongissa (Nordic Pavillion) Nordforsk/NCoEs-tilaisuudessa otsikolla Why are Northern boreal forests as important as rain forests?
- Haluamme hoitaa talousmetsiä ilmastoystävällisellä tavalla, joka esimerkiksi saa ne sitomaan hiiltä mahdollisimman paljon. Maailman hiilitasapainon lisäksi voimme pohjoisilla alueilla kuitenkin myös valita istutettavat puulajit sen mukaan, miten paljon ne vapauttavat aerosolihiukkasien muodostumiselle tarpeellisia kemiallisia yhdisteitä, sanoo Bäck, joka on erikoistunut metsäekosysteemien ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutuksiin.
Tiistaina 1.12. suomalaistutkijat esiintyvät Trust but Verify – towards a comprehensive global observation, information, and verification system -tilaisuudessa niin ikään Pohjoismaisessa Paviljongissa. Tilaisuuden järjestää Euroopan komission tuore kasvihuonekaasujen mittaukseen keskittyvä tutkimusinfrastruktuuri ICOS ERIC sekä Helsingin, Lundin ja Bergenin yliopistot. Se keskittyy kysymyksiin globaalin mittausverkoston perustamisesta.
Siinä oleellista on integroidun mittausinfrastruktuurin kehittäminen varsinkin siellä, missä mittauksia on toistaiseksi vähän, kuten Siperian alueella. Tutkijayhteisön pyrkimyksenä on perustaa SMEAR-tyyppisiä superasemia, joilla mitataan ilmakehän koostumusta ja ekosysteemien biologista aktiivisuutta samanaikaisesti kasvihuonekaasujen ja meteorologisten suureiden kanssa. Tämän PanEurasian Experiment (PEEX) -hankkeen tavoitteena on käynnistää ilmastonmuutokseen ja arktisen alueen muutoksiin liittyvä tutkimusohjelma yhdessä eurooppalaisten, venäläisten ja kiinalaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa ja edesauttaa yhtenäisen tutkimusinfrastruktuurin, asemaverkoston, kehittämistä.
LISÄTIEDOT:
Helsingin yliopiston asiantuntijoita ilmastonmuutokseen liittyen löydät sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/medialle/ilmastonmuutos
Pariisissa esiintyvien tutkijoiden yhteystiedot:
Metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck, 050 415 5297, jaana.back@helsinki.fi
Kokeellisen ilmakehäfysiikan professori Tuukka Petäjä, 050 415 5278, tuukka.petaja@helsinki.fi
Visiting Professor Martin Heimann, martin.heimann@helsinki.fi
ICOS Director General Werner Kutsch, werner.kutsch@icos-ri.eu
Ilmastoasiaa yliopiston sivuilla, muun muassa Ilmasto muuttaa kaiken.
Pariisin kokous: http://www.cop21.gouv.fr/en/
Ystävällisin terveisin Minna Meriläinen-Tenhu, 050 415 0316, @MinnaMeriTenhu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhutiedottaja
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme