Jyty: Seurakuntahenkilöstö vähenee, työkuormitus kasvaa, palvelut supistuvat

”Odottava ja seisahtunut tila on merkinnyt sitä, että monia virkoja on jätetty täyttämättä ja määräaikaisuuksiakin ketjutettu. Tilanne on johtanut yhä useammin lisäksi siihen, että useiden seurakuntatyöntekijöiden työmäärä ja työssä jaksamisen ongelmat ovat lisääntyneet”, huomauttaa Jytyn kirkon alan seminaarissa perjantaina puhunut Pihlajamäki. 

Henkilöstön jaksamisongelmia lisää myös useissa seurakunnissa käynnissä oleva vaiheittainen siirtyminen Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi, joka on rasittanut henkilöstöä erityisesti siirtymävaiheessa. Tämän vuoden alussa voimaan tullut työaikakokeilu on ollut myös yksi lisäkuormitusta henkilöstölle aiheuttanut tekijä.

Seurakunnat ja niiden työntekijät ovat Pihlajamäen mukaan yksi tärkeä osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluketjua. ”Kirkosta eroamisten kasvu on johtanut kuitenkin siihen, että seurakuntien rahoituspohja on kaventunut. Se on valitettavasti merkinnyt henkilöstövähennyksiä ja leikkauksia palveluissa. Hallinnon ohella useilla kirkon työntekijäsektoreilla - mm. lapsi-, nuoriso-, vanhus-, perheneuvonta- sekä diakoniatyössä -  kansalaisille suunnattuja palveluja on jouduttu supistamaan.”

Pihlajamäen mukaan kirkon laaja toiminta yhteiskunnassamme yhdessä kolmannen sektorin kanssa on nähtävä myös sosiaali- ja terveyspolitiikkamme yhtenä keskeisimpänä tukielementtinä.

”Kirkon tekemän työn merkitys korostuu erityisesti taantuman aikana kun kuntien perus- ja hyvinvointipalveluja on leikattu. Nyt sitten samanlaiset leikkaustoimenpiteet murentavat kirkon palvelumahdollisuuksia.”

Kirkko on Pihlajamäen mukaan nyt vaikeiden päätösten edessä. Se joutuu miettimään, mistä säästetään ja mistä toimintaan saatavaa rahoitusta voitaisiin hankkia.

Pihlajamäki epäilee, että huoli kirkon työpaikkojen tulevaisuudesta ja epävarmuuden jatkuminen voi heijastua henkilöstön keskuudessa lisääntyneenä työuupumuksena. Siksi mm. rakenneuudistukset olisi vietävä joustavasti ja hyvässä yhteistyössä henkilöstöä kuunnellen nopeasti päätökseen.

Tämän vuoden alusta seurakuntatyöntekijät ovat olleet mukana työaikakokeilussa, joka kestää vuoden 2017 loppuun.

”Työaikamuutos on merkittävä. Kokeilun ajaksi vuorokausiylityöstä on luovuttu ja ainoa mahdollinen ylityön muoto on ollut jaksoylityö. Siinä työpäivien pituus voi vaihdella rajusti, eivätkä määräykset turvaa henkilöstölle edes keskimäärin kahta vapaapäivää viikossa”, Pihlajamäki korostaa.

Pihlajamäki huomauttaa myös, että työvuorosuunnittelu on monilla työpaikoilla retuperällä.  ”Esimerkiksi työvuoroluetteloita ei suunnitella laisinkaan tai ne suunnitellaan vajaiksi. Valitettavan yleistä on myös se, että jo vahvistettuja työvuoroluetteloja muutetaan kesken jakson.”

”Alusta asti huolenamme on ollut kokeilumääräysten vaikutus ansiotasoon ja työhyvinvointiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen”, painottaa Pihlajamäki.

Hänen mukaansa työaikakokeiluun uutena elementtinä kuuluva puhelinpäivystys ja varallaolo sitovat vahvasti työntekijöitä vapaa-ajalla. Tällainen on omiaan lisäämään stressiä ja työuupumusta.