Jyty torjuu vuosilomien lyhentämisen ja muut pakkolakiheikennykset

Jyty Kouvola ry:n 70-vuotisjuhlassa lauantaina puhunut Pihlajamäki korostaa, että pakkolailla puututaan yksipuolisesti palkansaajajärjestöjen sopimusvapauteen ja heikennetään työmarkkinaosapuolten tekemien sopimusten mukaisia työehtoja. Lisäksi lain kohdat ovat työlainsäädännön asiantuntijoidenkin mukaan vastoin perustuslakia, mutta myös EU-direktiivejä ja kansainvälisiä sopimuksia.

”Mm. sairauspäiväkarenssi, vuosilomapäivien vähentäminen kahdeksalla päivällä, loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaiksi sekä lomarahojen leikkaus 30 %:lla merkitsisivät monilla Jytynkin edustamilla aloilla suurempia palkkaleikkauksia vuositasolla kuin mikä on ollut edes hallituksen tavoitteena. Kaiken lisäksi ne kohdistuisivat epäoikeudenmukaisen voimakkaasti erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. ”

”Ikävintä mm. tässä pyrkimyksessä leikata pidempiä lomia on se, että sillä halutaan siirtää julkisella sektorilla työskentelevien naisten ”ansioita” yksityisille työantajille sava-maksujen alentamisen kautta. Se on taloudellisessa mielessä mutta myös eettisesti ja moraalisesti kyseenalaista.”

”Vuosilomien leikkaus koskettaisi vahvasti kuntasektoria, jossa vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa olevilla on 38 vuosilomapäivää. Viiden vuoden kokemusajalta lomapäiviä kertyy 28 ja kymmenenestä vuodesta 30. Pelkästään lomarahan pienennys merkitsisi noin 2 %:n palkanalennusta vuositasolla pisintä lomaoikeutta nauttivilta. ”

Jytyn puheenjohtaja tähdentää, että pidempi lomaetuus on ollut yksi houkutin hakeutua työhön kuntien tuottamiin perus- ja hyvinvointipalveluihin, kun palkalla ei ole ollut mahdollista kilpailla. Kuntatyönantajien tuoreimman tilaston mukaan kokonaispalkan keskiansio mm. Jytyn jäsenistön keskuudessa esimerkiksi kirjastovirjailijalla oli 2247 €, lähihoitajalla 2688 €, palkkasihteerillä 2524 €, perhepäivähoitajalla 1993 €, osastonsihteerillä 2436 €, päivähoitajalla 2316 €, koulunkäynninohjaajalla 2107 ja nuoriso-ohjaajalla 2330 €.

Pihlajamäki uskoo, että jos pisin vuosilomaetuus poistetaan, halukkuus kouluttautua alan töihin vähenee merkittävästi. Julkisalan työt ovat usein myös fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia. Pidempi loma on edesauttanut Pihlajamäen mukaan myös työssä jaksamista ja siten työurien pidentämistä. Jos valtiovalta puuttuu lailla työntekijän lomaan, se aiheuttaa paineen nostaa vastaavasti palkkaa.

Pihlajamäen mukaan lomarahojen lakisääteistämisajatus on saatu kuulostamaan hienolta eleeltä. ”Hallituksella taitaa kuitenkin olla asiassa ns. ketunhäntä kainalossa. Laillahan ei voi leikata sellaisesta, jota laki ei tunne.”

Sairauskarenssista hallitus on esittänyt, että sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja 2–9 sairauspäiviltä maksetaan 80 % palkasta. 

Pihlajamäki pelkää, että karenssit tulevat lisäämään tilanteita, jolloin sairastunut töihin tullessaan pitkittää sairausaikaansa ja kaiken lisäksi tartuttaa muita. ”Työterveyslaitos on myös varoittanut, että sairauskarenssin myötä työnantajien kustannukset luultavasti vähenevät lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä juoksulla karenssipäivät päinvastoin voisivat lisätä kustannuksia.”

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi