Kommunförbundets Koskinen i Seinäjoki: Självstyrelsen ska leva i reformen
KOMMUNFÖRBUNDET INFORMERAR
27.11.2015
Får publiceras kl. 10.30
Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen på landskapsbesök i Södra Österbotten den 27 november 2015
Självstyrelsen ska leva i reformen
Kommunförbundets verkställande direktör Jari Koskinen lyfter fram vikten av kommunernas självbestämmanderätt och de kommande vårdområdenas självstyrelse i beredningen av reformen.
– Kommunerna har börjat skriva utlåtanden om principerna för de självstyrande områdena. Kommunerna behöver få veta mycket mer om reformens verkningar i praktiken, men redan nu lönar det sig att understryka självstyrelsens betydelse och reformens grundläggande mål, sade Koskinen i Seinäjoki under landskapsbesöket i Södra Österbotten på fredagen.
– Till den kommunala självstyrelsen hör att kommunerna själva får bestämma vilken region de tillhör. I dag hör många kommuner till ett landskap men till ett annat sjukvårdsdistrikt, och då måste de välja. Hittills har det varit möjligt att byta landskap om pendlingen börjat gå i en annan riktning under årens lopp.
Koskinen vill gå tillbaka till ruta ett: vårdreformens mål är att social- och hälsovårdstjänsterna ska vara klientorienterade och effektiva. En synnerligen viktig fråga är hur hälsofrämjandet, som kommunerna fortsätter att sköta, ska kopplas till de nya områdenas verksamhet. Därför måste vi parallellt med reformen fundera på den framtida kommunens uppgifter och roll som utvecklare av livskraften i regionen.
– Enligt regeringens riktlinjer ska beslutsfattandet i de självstyrande områdena bygga på egna direkta val. Kommunerna använder alltså ingen makt i de nya områdena, men de är inte heller en förlängning av statsförvaltningen. Alltför strama statliga tyglar stryper självstyrelseidén, de regionala initiativen och demokratin, framhöll Koskinen.
Koskinen hoppas att kommunerna så snart som möjligt får veta hur uppgifterna kommer att fördelas, var finansieringen ska tas och vad som ska hända med fastighetsegendomen. En sak som underlättar kommunernas arbete med utlåtandena är att regeringen har slagit fast att utbildningen på andra stadiet åtminstone inte ännu överförs till de självstyrande områdena.
– När ansvarsfrågorna bestäms måste man dessutom noga överväga vilka uppgifter som kunde överföras från staten till kommunerna. Exempelvis ansvaret och resurserna för sysselsättningen kunde gärna koncentreras till kommunerna.
– Kommunernas sakkunskap och erfarenhet bör tas till vara fullt ut. Samråd inverkar direkt på reformens måluppfyllelse, konstaterade Koskinen.
Närmare upplysningar:
Jari Koskinen, verkställande direktör, tfn 044 976 4225
Kontakter
Jari Seppäläviestintäjohtaja / informationsdirektör
Tel:+358 50 66743jari.seppala@kuntaliitto.fiOm
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Följ Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Abonnera på våra pressmeddelanden. Endast mejladress behövs och den används bara här. Du kan avanmäla dig när som helst.
Senaste pressmeddelandena från Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
I vårt pressrum kan du läsa de senaste pressmeddelandena, få tillgång till pressmaterial och hitta kontaktinformation.
Besök vårt pressrum