Laaja pohjoismainen kaksostutkimus selvitti kymmenien syöpätyyppien perinnöllisen riskin
Tutkimuksen tulokset on julkaistu tänään 5. tammikuuta 2016 arvostetussa tiedelehdessä JAMA:ssa (Journal of the American Medical Association).
Tutkimus perustui Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa asuvien kaksosten seuraamiseen keskimäärin yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tutkimusryhmä arvioi, että joka kolmas (32 %) tutkimukseen osallistuneista kaksosista sairastuu syöpään elinaikanaan eli heidän sairastumisriskinsä on sama kuin muullakin väestöllä. Syöpään sairastuneen kaksosen kaksossisaruksen riski sairastua syöpään oli tätä suurempi, epäidenttisellä kaksossisaruksella 37 % ja identtisellä 46 %.
Identtiset kaksoset ovat perintötekijöidensä osalta täysin samankaltaisia, kun taas epäidenttiset kaksoset jakavat perimästään puolet eli saman verran kuin sisarukset yleensäkin.
– Yksilöt eroavat sairastumisriskiltään niin syöpätautien kuin muidenkin sairauksien osalta. Kaksostutkimusten avulla, erityisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosten sairastumisriskiä vertaamalla, pystytään arvioimaan perintötekijöiden osuus sairastumisriskiin, selittää tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.
Osa tutkituista 23 syöpätyypistä oli rinta- ja eturauhasyövän kaltaisia yleisiä syöpiä ja osa suhteellisen harvinaisia syöpätyyppejä, kuten kivessyöpä. Harvinaisempien syöpätyyppien perinnöllistä sairastumisriskiä ei ole aiemmin pystytty selvittämään aineistojen riittämättömän koon takia.
Tutkittujen kaksosparien joukossa oli yli 3300 sellaista paria, jossa molemmat kaksoset sairastuivat syöpään. Identtisten kaksosten huomattiin sairastuvan selvästi epäidenttisiä kaksosia useammin samaan syöpätautiin. Toisaalta monessa kaksosparissa kaksoset sairastuivat eri syöpiin.
– Tämä tulos oli erityisen mielenkiintoinen ja vahvistaa aiemmin saatuja löydöksiä siitä, että tietyt geenimuutokset saattavat altistaa kasvainten synnylle monissa eri kudoksissa. Tulevaisuudessa saatammekin luokitella ja hoitaa syöpiä enenevässä määrin kasvaimen paikan lisäksi niiden molekyylitason ominaisuuksien suhteen, Kaprio jatkaa.
Tutkimuksessa perintötekijöiden suhteellinen merkitys oli suurin melanooman, eturauhassyövän ja leukemian osalta. Tutkituista syöpätyypeistä sisaruksen sairastuminen vaikutti eniten riskiin sairastua kivessyöpään, melanooman ja eturauhassyöpään.
– Haluamme korostaa, että perintötekijöiden suuri merkitys syövän synnyssä ei tarkoita sitä, etteikö syöpäriskiä voisi terveillä elintavoilla pienentää aivan olennaisesti. Monen syövän kohdalla osa kaksosparien samankaltaisuudesta voi johtua siitä, että kaksosilla on samankaltaiset elämäntavat, sanoo professori Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä.
– Osa riskiä lisäävistä perintötekijöistä on syövälle altistavia geenimuutoksia, mutta osa taas vaikuttaa epäsuorasti, esimerkiksi lihavuudelle tai tupakoinnille altistamalla. Perintötekijät voivat myös selittää sitä, miten elimistö reagoi erilaisiin ulkoisiin tekijöihin kuten alkoholiin tai ruokaan.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä useiden eri pohjoismaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä Harvardin yliopiston kanssa. Suomessa mukana oli tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen Syöpärekisteristä.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio
Helsingin yliopisto
Puh. 050-371 5419
Sähköposti: jaakko.kaprio@helsinki.fi
Alkuperäinen julkaisu:
Lorelei A. Mucci, Jacob B. Hjelmborg, Jennifer R. Harris, Kamila Czene, David J. Havelick, Thomas Scheike, Rebecca E. Graff, Klaus Holst, Sören Möller, Robert H. Unger, Christina McIntosh, Elizabeth Nuttall, Ingunn Brandt, Kathryn L. Penney, Mikael Hartman, Peter Kraft, Giovanni Parmigiani, Kaare Christensen, Markku Koskenvuo, Niels V. Holm, Kauko Heikkilä, Eero Pukkala, Axel Skytthe, Hans-Olov Adami, Jaakko Kaprio, on behalf of the Nordic Twin Study of Cancer (NorTwinCan) collaboration. Familial risk and heritability of cancer among twins in Nordic countries. Journal of the American Medical Association, 5.1.2016.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme