Helsingin yliopisto

Professori Paula Eerola johtaa suomalaista yhteistyötä Cernin kanssa

Jaa
Fysiikan professori Paula Eerola Helsingin yliopistosta valittiin viime vuoden lopulla Fysiikan tutkimuslaitoksen johtajaksi 1.1.2016 alkaen. Hän jatkaa myös Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana.

Fysiikan tutkimuslaitos (Helsinki Institute of Physics, HIP) on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen tutkimuslaitos. Se toimii Helsingin yliopiston yhteydessä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alaisena laitoksena huolehtien Suomen yhteistyöstä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin kanssa.

- Cernin LHC-kiihdyttimellä toimivat kokeet ovat nyt tuotteliaimmassa vaiheessaan. Viime vuonna kiihdyttimen törmäysenergia nostettiin ennätykselliseen 13 TeV:in, ja tällä energialla dataa kerätään vuoden 2018 loppuun. Tulossa on siis vielä valtavasti dataa ja hyvin paljon tieteellisiä tuloksia, kertoo professori Paula Eerola.

Cernissä tutkitaan aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät aineen koossa. Cernin tärkein tutkimuslaitteisto on vuonna 2010 käyttöön otettu hiukkastörmäytin LHC, jonka tuottaman aineiston avulla lopulta vuonna 2012 tunnistettiin Higgsin kaltainen bosoni, uusi alkeishiukkanen.

Jälki tuntemattomasta painavasta hiukkasesta vai tilastollista satunnaisheilahtelua?

LHC on nyt talvilevolla, eli sitä huolletaan kevääseen 2016. Loppuvuodesta 2015 kuitenkin jo raportoitiin CMS- ja ATLAS-kokeiden tuloksista, joiden mukaan tehtyjen kokeiden aineistoista on löytynyt jälkiä täysin tuntemattomasta painavasta hiukkasesta.

- Olisi kyllä iso paukku, jos siellä todella olisi uusi 750 GeV:n painava hiukkanen, tämä olisi vielä Higgsin hiukkastakin merkittävämpi löytö, Eerola sanoo.

Suhteellisen pienen datamäärän vuoksi signaalien tilastollinen merkittävyys tosin oli vaatimaton. Voi siis olla, että kyseessä oli ainoastaan tilastollinen satunnaisheilahtelu.

- Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ATLAS- ja CMS-kokeet havaitsivat samanlaisen ilmiön toisistaan tietämättä. Tänä vuonna kerättävän datan avulla signaalit voidaan sitten joko vahvistaa tai todistaa ettei niitä ole, hän sanoo.

Yhteystiedot: Paula Eerola, paula.eerola@helsinki.fi, 02941 50520

Kuva: Suomen Akatemia

--------------------

Fysiikan tutkimuslaitos on mukana ALICE-, CMS- ja TOTEM-kokeiden keskeisissä tutkimusaiheissa. Tuloksien analyysin lisäksi laitoksella rakennetaan koelaitteistojen tulevia päivityksiä, joten laitoksella on roolinsa myös laiterakennuspuolella.

Fysiikan tutkimuslaitos: http://www.hip.fi/?page_id=762

 

Paula Eerola toimii myös Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana. Viimeisen kolmen vuoden aikana toimikunta on myöntänyt luonnontieteelliselle tutkimukselle rahoitusta keskimäärin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/toimikunnat-rahoittajina/luonnontieteen-ja-tekniikan-tutkimuksen-toimikunta/

Cernissä tehtävä tutkimus tunnetaan hiukkaslöytöjen lisäksi fyysikko Tim Berners-Lee keksimästä tiedonsiirtojärjestelmästä World Wide Web, Internet-verkossa toimivasta hajautetusta hypertekstijärjestelmästä, joka sisältää linkkejä toisiin dokumentteihin. Alun perin sen avulla jaettiin tutkimustuloksia automaattisesti tutkijoille ympäri maailmaa.

Cernin jäseninä olevat maat Suomen lisäksi: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tsekki, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Israel, Italia, Hollanti, Norja, Puola, Portugali, Slovakia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia. Tarkkailijan asema on muiden muassa Intialla, Japanilla, USAlla, Venäjällä ja EU:lla.

Tammikuusta 2016 alkaen myös Cerniä johtaa uusi henkilö, kun sen pääjohtajana aloitti italialainen tutkija Fabiola Gianotti.

Cern: http://home.cern/

 

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, tiedottaja, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye