Ammattiliitto Jyty ry

/// Liite lisätty /// Jytyn jäsentutkimus: Henkilöstövähennyksistä kärsitään monilla ammattialoilla

Jaa
Suurimpana säästötoimena Jytyn jäsenten työpaikoilla kunnissa, kuntayhtymissä, yksityisillä aloilla, järjestöissä ja seurakunnissa pidetään henkilöstöresurssien vähenemistä (36 %), joka aiheuttaa työmäärän lisääntymistä. Jyty selvitti jäsentensä näkemyksiä työelämän muutoksiin kyselyllä, johon vastasi liki 10 000 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 32,5.

Jytyn ammattialoista henkilöstön pienenemistä on koettu monilla ammattialoilla, joista viime aikoina eniten kirjastoalalla (47 %), kulttuurialalla (44 %), ruokapalveluissa (41 %), teknisessä henkilöstössä (40 %), talous- ja hallintopalveluissa (39 %) ja kirkon alalla (39 %).

– Vähäiset henkilöstöresurssit näkyvät julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla erityisesti kunnissa, kuntayhtymissä, kuntien osakeyhtiöissä ja seurakunnissa. Pidän hyvin huolestuttavana, että esimerkiksi vanhusten hoivatyö ja kotihoito kärsivät kroonisesta ja pahenevasta resurssipulasta, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ihmettelee.

Muita jäsenten kokemia säästötoimia olivat vapaaehtoiset palkattomat vapaat (10 %) ja lomarahojen vaihto vapaaksi (5 %). Valtakunnallisesti kiky-sopimuksen lomarahaleikkaus ja työajan pidennys kohdistuivat voimakkaasti Jytyn jäseniin julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen työajan pidennys toteutui pääasiassa lisäämällä 6 minuuttia päivittäistä työaikaa 69 %:lla vastaajista tai pidentämällä yksittäisiä työpäiviä 19 %:lla. Kokonaisia työpäiviä lisättiin vain 1 %:lla. Työajan pidennystä ei ole yleensä saanut käyttää työhyvinvointia tai -kykyä ylläpitävään toimintaan (89 % vastaajista). Osittain on saanut käyttää 9 %:a ja kokonaan 2 %:a vastaajista.

Jopa 38 % vastaajista kertoo, että työpaikoilla ei oteta koskaan sijaista poissaolojen ajaksi. Ongelma korostuu Jytyn suurimmalla ammattialalla talous- ja hallintopalveluissa, joissa 52 % kertoo, ettei sijaista oteta. Sosiaalialalla 31 % vastaajista ja terveydenhuollossa 25 % vastasi, että sijaista ei oteta koskaan.

– Sijaistilanne on hyvin huolestuttava ihmisten välitöntä hoivaa ja huolenpitoa vaativalla sosiaalialalla, jossa Jytyn jäsenet työskentelevät pääasiassa vanhustyössä kodinhoitajina ja lähihoitajina sekä lasten hoitotyössä lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina, Pihlajamäki huomauttaa.

Työssä merkityksellistä vastaajien mukaan ovat mielekkäät työtehtävät (4,6/5) ja työn sisältö (4,5/5), työpaikan hyvä ilmapiiri (4,5/5) ja työkaverit (4,5/5) ja kannustava palkkaus (4,4/5). Työn henkinen raskaus johtuu liian suuresta työmäärästä (41 %) ja liian vähäisistä henkilöresursseista (37 %), muutoksista työssä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta (34 %), huonosta esimiestyöstä (33 %) ja työilmapiiriongelmista (30 %). Jytyn ammattialoista sosiaali- ja terveysalan sekä talous,- hallinto- ja ICT-alan työntekijät kokevat eniten vähäisistä henkilöstöresursseista ja liian suuresta työkuormasta aiheutuvaa työn henkistä raskautta.

Maakuntien ja kuntien palvelut tuotettava julkisesti

Suuri enemmistö 91 % Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista kannattaa maakuntien ja kuntien palveluiden tuottamista pääosin tai kokonaan julkisina palveluina. Vastaajista 67 % kannatti palvelujen tuottamista pääosin julkisina, yksityisin palveluin täydentäen. Palveluiden tuottamista ainoastaan julkisina kannatti 24 %. Ainoastaan yksityisten tuottamina palveluina kannatti 0,4 %. Mielipidettään palveluiden tuottajasta ei osannut sanoa 9 % vastaajista.

– Jytyn jäsenistö haluaa, että verovaroin rahoitetut maakuntien ja kuntien palvelut tuotetaan julkisina palveluina. Tämän viestin haluamme välittää myös hallitukselle ja eduskunnalle, kun sote- ja maakuntauudistuksesta päätetään, Jytyn puheenjohtaja korostaa.

Jytyn jäsenet haluavat työskennellä selvästi mieluummin julkisella (59 %) kuin yksityisellä (12 %) työnantajalla. Epävarmuutta on kuitenkin paljon, sillä moni ei osannut sanoa kantaansa (29 %). Jäseniä huolestuttaa sote- ja maakuntauudistuksessa työehtoihin liittyvät seikat, kuten mahdollinen työehtosopimusten muuttuminen huonommaksi (44 %) sekä palkkaus ja sen harmonisointi (37 %). Jytyläiset ovat huolestuneita myös erilaisten tietojärjestelmien toimivuudesta (36 %), työmäärän lisääntymisestä (36 %) sekä työpaikan menettämisen uhasta (32 %).

Vahva luottamus pohjoismaiseen malliin

Jytyn jäsenet ovat voimakkaasti sitä mieltä, että työn tekemisen täytyy olla aina kannattavampaa kuin sosiaalituella eläminen (4,7/5). Jäsenten selvän enemmistön mielestä hyvinvointivaltion tulee perustua verovaroin tuotettuihin julkisiin palveluihin (4/5). Tuloverotuksen tulee olla progressiivista (3,9/5) ja työehdoista tulee sopia jatkossakin kolmikantaisesti (3,8/5).

Vastanneet ovat myös lähes yksimielisiä siitä, että lain tulisi velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat maksamaan naisille ja miehille samasta ja samanarvoisesta työstä yhtä suurta palkkaa (4,7/5). Lähes yhtä selvä mielipide jytyläisillä on tarpeesta pätkä- ja silpputyötä tekevien aseman parantamiseen työmarkkinoilla (4,3/5). Jäsenet ovat myös sitä mieltä, että perhevapaita uudistettaessa äitien käytössä olevaa osuutta ei pitäisi lyhentää nykyisestä, vaikka tulisi lisää vain isille tarkoitettua osuutta (3,8/5).

– Jytyn jäsenet luottavat pohjoismaisen hyvinvointimallin peruspilareihin - tuottavaan työhön, julkisiin palveluihin, yhdessä sopimiseen, oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, Pihlajamäki sanoo.

Jytyn jäseniltä kysyttiin myös näkemyksiä erilaisiin osaamiseen ja koulutukseen liittyviin väittämiin Jäsentutkimuksen mukaan harva on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle pysyäkseen työelämässä (1,9/5). Kovin moni ei ole valmis myöskään uuden ammatin opiskeluun pysyäkseen työelämässä (2,7/5).

Jäsentutkimuksen mukaan nuoret ovat selvästi halukkaampia muuttamaan työn perässä ja uudelleen opiskelemaan kuin vanhemmat. Enemmistön mielestä oma ammattiala vaatii kuitenkin jatkuvaa täydennyskoulutusta (3,6/5). Omia tieto- ja viestintäteknologisia valmiuksia pidetään melko riittävinä (3,5/5).

Jytyn 100-vuotisjuhlavuoden jäsentutkimus 2018

  • Jäsenkyselyyn vastasi 9798 Jytyn jäsentä. Kyselykutsu 30 188 jäsenelle. Vastausprosentti oli 32,5.
  • Kysely toteutettiin sähköpostitse helmi-maaliskuussa 2018.
  • Vastaajista naisia oli 90 % ja miehiä 10 %.
  • Vastaajia oli eri maakunnista hyvin edustettuina ympäri Suomen.
  • Pääosa 85 % työskenteli kuntasektorilla (kunta, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö).
  • Kokoaikatyössä oli 84 % vastaajista.
  • Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 92 % vastaajista.
  • Suurimmat ammattialat olivat talous- ja hallinto- ja ICT-palvelut 30 %, terveydenhuolto 13 %, opetusala 10 %, sosiaaliala 9 %, kirjastoala 5 % ja varhaiskasvatus 4 %.

Jytyn 100-vuotisjuhlakiertueella kierretään ympäriä Suomea jytyläisillä työpaikoilla huhti-toukokuun aikana 2018. Kiertueella tavataan Jytyn eri ammattialojen työntekijöitä, työnantajia ja tiedotusvälineiden edustajia. Samalla julkistetaan jäsentutkimuksen valtakunnalliset ja alueelliset tulokset.

Liite: Jytyn jäsentutkimuksen 2018 tulokset (pdf)

Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

Työmarkkinatutkija Hanna Koskenheimo, puh. 040 753 2025, hanna.koskenheimo@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ammattiliitto Jyty ry
Ammattiliitto Jyty ry
Elimäenkatu 5
00510 HELSINKI

020 789 3799https://www.jytyliitto.fi

Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ammattiliitto Jyty ry

Ammattiliitto Jyty: Kolmasosa henkilöstöstä jätettiin ammattikorkeakouluja koskevan työehtosopimuksen ulkopuolelle4.3.2024 16:11:02 EET | Tiedote

Opetusalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala ry eli Sivista on kertonut hyväksyneensä neuvottelutuloksen uudesta ammattikorkeakouluja koskevasta työehtosopimuksesta. Ammattiliitto Jyty korostaa, että työnantaja jätti sopimusneuvottelujen ulkopuolelle kolmasosan koko henkilöstöstä, sillä hallinto- ja tukipalvelutehtäviä tekevillä työntekijäryhmillä ei ollut edustusta neuvotteluissa.

Jyty ilmoitti lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa 31.1. – myös perhepäivähoitajat lakon piirissä23.1.2024 12:00:11 EET | Tiedote

Ammattiliitto Jyty on ilmoittanut poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa 31.1.2024. Lakon piiriin kuuluvat kaikki varhaiskasvatuksen työtehtävät kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen sopimusaloilla Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Myös perhepäivähoito ja leikkipuistotoiminta kuuluvat Jytyn ilmoittaman lakon piiriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye