Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

100 ja rapiat -valokuvanäyttely tuo Hakasalmen huvilaan yli 700 vuotta elämänkokemusta

Jaa

Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, avautuu 13.10.2017 valokuvanäyttely, joka koostuu seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen elämäntarinoista ja suurikokoisista muotokuvakollaaseista. Kotialbumikuvat ja museon kuvakokoelmien aarteet taustoittavat kertomusta sadan vuoden muutoksesta. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten Hakasalmen huvilaan aina.

Lähes satavuotias Jaakko Estola valitsi muotokuvansa taustaksi Kasarmitorin. Kuva: Vesa Tyni
Lähes satavuotias Jaakko Estola valitsi muotokuvansa taustaksi Kasarmitorin. Kuva: Vesa Tyni

Mikä on pitkän iän salaisuus? Mitkä ovat satavuotiaiden tärkeitä paikkoja Helsingissä? Miten mennyt kohtaa nykypäivän muotokuvissa? Se selviää vastaremontoidun Hakasalmen huvilan 13.10.2017 avautuvassa 100 ja rapiat -valokuvanäyttelyssä, joka koostuu seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen kiehtovista elämäntarinoista ja suurikokoisista, uutta ja vanhaa yhdistävistä muotokuvakollaaseista. Kollaasit on kuvannut ja koostanut valokuvataiteilija Vesa Tyni, joka on kansainvälisesti palkittu helsinkiläinen valokuvaaja ja tunnettu varsinkin muotokuvistaan.

Vaikka melkein kaikilla näyttelyyn tekoon osallistuneilla satavuotiailla on juuret muualla – Pohjanmaalla, Hämeessä, luovutetussa Karjalassa, Ahvenanmaalla – on yhdistävänä tekijänä Helsinki, jossa suurin osa elämästä on vietetty. Sen lisäksi heitä yhdistää hersyvän elämäniloinen asenne. Haastatteluista nousseet muistot muodostavat katkelmallisen mutta kaikessa inhimillisyydessään kuvaavan kokonaisuuden satavuotiaan Suomen vaiheista. Hakasalmen huvilan seiniltä voikin lukea tarinoita yksittäisten ihmisten tavallisesta arjesta, mutta samalla suurista yhteiskunnallisista muutoksista.

Elämäntarinat ovat hyvin erilaisia: mukana on muun muassa rakennusmies, suurperheen äiti, diakonissa ja huippu-urheilija. Yhteinen historia kulkee kuitenkin rinnalla. Monien perheet ovat olleet suuria ja toimeentulo joskus niukkaa. Koulua on käyty niin kiertokoulussa kuin yliopistossa. Sotavuodet näkyvät kaikkien elämässä: nuoruus päättyi talvisodan syttymiseen vuonna 1939. Rauhaa seurasi jälleenrakennus ja monilla muutto kaupunkiin. Lapset kasvoivat ja Suomi vaurastui. Matkustamaan päästiin niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin.

Näyttelyä varten on käyty läpi satavuotiaiden kotialbumeita ja valittu sopivia kuva-aarteita kuvittamaan heidän elämäntarinoitaan. Hakasalmen huvilassa voi myös kokeilla, miltä itse näyttäisi, jos takana olisi sata vuotta elämänkokemusta. Varta vasten 100 ja rapiat -näyttelyä varten rakennettuun vanhennuskoneeseen voi astua sisään rypistettäväksi kuvankäsittelyn keinoin. Muistoksi saa pientä maksua vastaan valokuvan itsestään sadan vuoden kunnioitettavassa iässä.

Vanhus, ikäihminen vai seniorikansalainen?

Satavuotiaiden muistot ja muotokuvat täyttävät Hakasalmen huvilan alakerran. Yläkerta on puolestaan omistettu kaupunginmuseon valokuvakokoelmien aarteille, jotka kertovat, miten vanhuksia on kuvattu eri aikoina ja miten iäkkäät kaupunkilaiset ovat katukuvassa näkyneet. Signe Branderin, Ivan Timiriasewin, Simo Ristan ja muiden tunnettujen Helsingin tallentajien kuvat vievät kaduille, koteihin ja puistoihin. Kuvat näyttävät, miten vanhuksiin ja vanhuuteen on suhtauduttu, miten vanhukset on haluttu kuvata ja minkälaisia merkityksiä vanhuuteen on eri aikoina liitetty.

Yläkerran näyttelyosio päättyy 7.1.2018, kun huvilassa aletaan valmistella helmikuun alussa kantaesityksensä saavaa Vihan kevät – Helsinki 1918 -näytelmää ja siihen liittyvää installaatiota. Vihan kevät on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. 100 ja rapiat -näyttely jatkuu alakerrassa 25.3.2018 asti.

100 ja rapiat -näyttely kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoon.

100 ja rapiat -valokuvanäyttely
Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b

13.10.2017–25.3.2018
ti–su 11–17, to 11–19
Aina vapaa pääsy

Satavuotiaat pääroolissa

Jaakko Estola syntyi Hyvinkäällä 1918 ja vietti lapsuutensa Keravalla. Sotien aikana hän toimi tykistön tulenjohtajana ja väestönsuojelutehtävissä Helsingissä. Jäätyään eläkkeelle Hankkijalta hän on muun muassa pelannut lentopalloa Sikariportaassa.

Torsten Liljeberg syntyi 1916 ja on paljasjalkainen lauttasaarelainen kolmannessa polvessa. Hän on ollut koko ikänsä tekemisissä kilpamelonnan kanssa. Hänellä on useita suomenmestaruuksia, ja kilpauran jälkeen hän toimi valmentajana.

Lahja Mäkelä syntyi 1917 pienen maatalon tyttäreksi Lavialla, Satakunnassa. Sota vei lottana toimineen sairaanhoitajan rintamalle moneksi vuodeksi. Helsinkiin hän muutti heti sotien jälkeen ja työskenteli Kivelän sairaalassa.

Gunnel Stenbäck syntyi Ahvenanmaalla 1914 pappisperheeseen ja muutti Helsinkiin 1934. Hän työskenteli diakonissana, opiskeli valtiotieteiden lisensiaatiksi ja matkasi ympäri maailmaa.

Artturi Stenhammar, torpparin poika, syntyi Padasjoella 1914. Helsinkiin hän muutti töiden perässä 1950-luvulla, toimi kirvesmiehenä monilla Helsingin rakennustyömailla ja rakensi talon perheelleen Puistolaan.

Eila Vennala syntyi 1916 Vuoksenniskalla kauppiasperheeseen. Helsingin Kruununhakaan, uuteen kerrostaloon, muutettiin 1920-luvulla, ja sama asunto on edelleen hänen kotinsa. Työvuodet kuluivat emännöidessä suurta maataloa Perniössä, ja siellä hän yhä viettää kesät.

Helvi Ylikorpi syntyi 1917 Toholammilla ja muutti Helsinkiin perheen kanssa 1960-luvun alussa. Avioliitto Veikon kanssa kesti 81 vuotta. Suurperheen äidillä on yhteensä 14 lasta, 23 lapsenlasta, 19 lapsenlapsenlasta ja 4 lapsenlapsenlapsenlasta.

Tapahtumia Hakasalmen huvilassa syksyllä

Pitkää ikää, täyttä elämää
la 21.10.2017 klo 11.30–16.00

Iän karttuessa ihmisen elämä muuttuu, mutta millaiseksi? Käsitykset eri ikävaiheille sopivista ja tyypillisistä tavoista ja käyttäytymisestä ovat mullistuneet viime vuosikymmeninä, osin asennemuutosten, osin ihmisten kohenevan terveyden ansiosta. Korkeaa ikää ei enää nähdä esteenä toimeliaalle ja liikkuvalle elämälle, monipuolisille ihmissuhteille ja vireälle seksuaalisuudelle. 100 ja rapiat -näyttelyn tapahtumassa luodaan tuoreita tieteellisiä ja taiteellisia näkökulmia ikääntymiseen nykyajan Suomessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

klo 11.30 Rapmummo Eila esiintyy

klo 12 Isoäitiys – Vappu Taipale

klo 13 Vanhuuden julkisuuskuvat muutoksessa – dosentti Kirsi Lumme-Sandt, Tampereen yliopisto

klo 14 Seksiä ikä kaikki – tutkimusprofessori Osmo Kontula, Väestöliitto

klo 15 Valokuvaajan pitkä työura – Caj Bremer

Villamuistoja ja nykyneuleita
10.–12.11.2017

Villa on kuulunut vuosituhansia suomalaiseen elämänmuotoon. Se on lämmittänyt pipoina ja lapasina, hiostanut ja kutittanut villahousuina, hehkunut monin värein muotineuleissa ja lipsunut otsa kurtussa ahertavien koululaisten puikoilta ja virkkuukoukuista. Villamuistoja ja nykyneuleita -tapahtuma tuo villan elävästi esiin niin menneisyyden kuin tämän päivän materiaalina.

Perjantaista sunnuntaihin 10.–12.11.2017 klo 11–17 Hakasalmen huvilan 100 ja rapiat -näyttelyn osaksi asettuu retrospektiivinen patalappunäyttely, joka esittelee noita monen aloittelevan kutojan ainoita itse tehtyjä neuleita tarinoineen. Huvilan yläkerran villamuistojen huoneessa voi uppoutua Concreatives-taidekollektiivin luomiin tarinatuoleihin ja kuunnella suomalaisten muistoja puikkojen varresta.

Lauantaina 11.11.2017 klo 12–16 pääsee työpajoissa kokeilemaan ja verestämään taitojaan villan kanssa. Vanhan piponsa voi tuunata uuteen uskoon ja virkistää parsintataitojaan. Hyvän mielen saa virkkaamalla turvalonkeroita, jotka lahjoitetaan muistisairaiden palvelutaloon Helsingissä. 

Sunnuntaina 12.11.2017 klo 12, 13 ja 14 huvilan salissa nähdään pienessä villamuotinäytöksessä kotimaisia trendineuleita vuosikymmenien varrelta. Luvassa on niin tyyliä ja eleganssia kuin pehmoista nostalgiaakin muun muassa vuosina 1910–2004 toimineen Selma Toivosen kutomon arkistojen kätköistä.

Yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa tuotettu Villamuistoja ja nykyneuleita -tapahtuma päättää Metropolia-ammattikorkeakoulun vaatetusalan ja tekstiilisuunnittelun oppiaineiden FinVillage – tekemisen perinne -hankkeen, joka kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy. 

Slangibiisejä halki vuosikymmenten
to 23.11.2017 klo 18.00

Stadin slangi ry valmistelee slangilaulukirjaa, jonka hauskoista lauluista saa esimakua kimpassa ja soolona Matti Reittamon säestyksellä slangiyhdistyksen järjestämässä yhteislaulutilaisuudessa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Itsenäisyyden lauluja
su 3.12.2017 klo 14

Itsenäisyyden lauluja lauletaan nyt viimeistä kertaa Hakasalmen huvilassa, jossa Suomi 100 -juhlavuoden kiertue alkoi viime uudenvuodenaattona. Yleisöltä kerättyjen laulumuistojen pohjalta on koottu riemukas yhteislaulutilaisuus, jossa Suomen vaiheet kerrotaan rakastettujen laulujen kautta. Kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen johdattaa vuodesta 1917 nykyaikaan ja laulattaa niin marsseja kuin rockbiisejäkin Metropolian etevien nuorten muusikoiden säestyksellä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

näyttelyn tuottaja Tuomas Myrén, 040 574 8920 tai tuomas.myren@hel.fi

valokuvataiteilija Vesa Tyni, 040 8224 824, vesa@vesatyni.com

tiedottaja Reeta Holma, 050 545 5533 tai reeta.holma@hel.fi

Kuvat

Lähes satavuotias Jaakko Estola valitsi muotokuvansa taustaksi Kasarmitorin. Kuva: Vesa Tyni
Lähes satavuotias Jaakko Estola valitsi muotokuvansa taustaksi Kasarmitorin. Kuva: Vesa Tyni
Lataa
Satavuotiaiden elämäntarinat ovat hyvin erilaisia, mutta yhteinen historia kulkee rinnalla. Kuva: Vesa Tyni
Satavuotiaiden elämäntarinat ovat hyvin erilaisia, mutta yhteinen historia kulkee rinnalla. Kuva: Vesa Tyni
Lataa
Hakasalmen huvila avautuu 100 ja rapiat -näyttelyn myötä uudistuneena. Kuva: Maija Astikainen
Hakasalmen huvila avautuu 100 ja rapiat -näyttelyn myötä uudistuneena. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Kookkaat muotokuvakollaasit ja kehystetyt kotialbumikuvat täyttävät Hakasalmen huvilan alakerran salit. Kuva: Maija Astikainen
Kookkaat muotokuvakollaasit ja kehystetyt kotialbumikuvat täyttävät Hakasalmen huvilan alakerran salit. Kuva: Maija Astikainen
Lataa
Torsten Liljeberg on paljasjalkainen Lauttasaarelainen kolmannessa polvessa ja ollut kilpamelonta-aktiivi koko elämänsä. Drumsö Paddlarklubbenin melojia Lauttasaaren rannassa. Torsten Liljeberg on viides vasemmalta. Kuva: Torsten Liljebergin kotialbumi
Torsten Liljeberg on paljasjalkainen Lauttasaarelainen kolmannessa polvessa ja ollut kilpamelonta-aktiivi koko elämänsä. Drumsö Paddlarklubbenin melojia Lauttasaaren rannassa. Torsten Liljeberg on viides vasemmalta. Kuva: Torsten Liljebergin kotialbumi
Lataa
Lahja Mäkelä ystävineen New Yorkissa 1980. Lahja on toinen oikealta. Kuva: Lahja Mäkelän kotialbumi
Lahja Mäkelä ystävineen New Yorkissa 1980. Lahja on toinen oikealta. Kuva: Lahja Mäkelän kotialbumi
Lataa
Jaakko Estola veljensä ja serkkunsa kanssa Keravalla 1920-luvulla. Jaakko on kuvassa vasemmalla. Kuva: Jaakko Estolan kotialbumi
Jaakko Estola veljensä ja serkkunsa kanssa Keravalla 1920-luvulla. Jaakko on kuvassa vasemmalla. Kuva: Jaakko Estolan kotialbumi
Lataa
Hakasalmen huvilan yläkerrassa vanhat valokuvat näyttävät, minkälaisia merkityksiä vanhuuteen on eri aikoina liitetty. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Hakasalmen huvilan yläkerrassa vanhat valokuvat näyttävät, minkälaisia merkityksiä vanhuuteen on eri aikoina liitetty. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Simo Rista
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/
Hakasalmen huvila – museo jo vuodesta 1911

Hakasalmen huvila sijaitsee Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä lähellä Töölönlahtea. Elegantissa rakennuksessa voi tavoittaa muiston empireajan huvila-arkkitehtuurista. Huvilan tunnetuin asukas oli Aurora Karamzin (1808–1902). Nykyisin Hakasalmen huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja siellä järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Korjattu tiedote: Loistefestari tuo nuoret muusikot suurille esiintymislavoille – ilmoittautuminen käynnistyy 12.1.201812.12.2017 11:56Tiedote

Loistefestari soi eri puolilla pääkaupunkiseutua 23.–25. maaliskuuta 2018. Vuosittain järjestettävän nuorten esittävän taiteen katselmuksen teemana on tulevana keväänä musiikki. Loistefestareilla pääkaupunkiseudun nuoret muusikot pääsevät esittelemään osaamistaan suuren yleisön eteen. Loistefestarin ilmoittautuminen käynnistyy vuoden alussa 12.1.2018 osoitteessa loiste.munstadi.fi. Ilmoittautuminen päättyy 4.2.2018.

Loistefestari tuo nuoret muusikot suurille esiintymislavoille – ilmoittautuminen käynnistyy 12.1.201811.12.2017 11:18Tiedote

Loistefestari soi eri puolilla pääkaupunkiseutua 23.–25. maaliskuuta 2018. Vuosittain järjestettävän nuorten esittävän taiteen katselmuksen teemana on tulevana keväänä musiikki. Loistefestareilla pääkaupunkiseudun nuoret muusikot pääsevät esittelemään osaamistaan suuren yleisön eteen. Loistefestarin ilmoittautuminen käynnistyy vuoden alussa 12.1.2018 osoitteessa loiste.munstadi.fi. Ilmoittautuminen päättyy 4.2.2018.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme