Helsingin yliopisto

100-vuotiaat naapurit -luentosarjassa 6.9.: Ulkopolitiikkaa Suomessa ja Venäjällä

Jaa

Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita syväluotaavan yleisöluentosarjan syyskuun luennolla pureudutaan Suomen ja Venäjän ulkopolitiikkaan ja keskinäisiin suhteisiin. Mitkä tekijät vaikuttavat ulkopolitiikan muotoutumiseen ja miten ne liittyvät maidemme kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja transatlanttisiin suhteisiin?

100-vuotiaat naapurit: Suomi ja Venäjä

Suomen itsenäistyminen Venäjästä tapahtui osana suurten imperiumien hajoamista. Autonomian aika lukuisine vaiheineen vaihtui kahden uuden itsenäisen valtion naapuruuteen, ja samalla luotiin perusta maiden tuleville suhteille. Näitä ovat määrittäneet maailmansotien välisen ajan viileä kausi, toinen maailmansota, maailmansotien jälkeen luotu uusi maailmanjärjestys, kylmä sota ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut muutoksen tila kansainvälisessä järjestelmässä. Euroopan kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja kriisit, joiden osapuoli Venäjä on, heijastuvat väistämättä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet erilaisiin arvioihin niin päättäjien, asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Aleksanteri-instituutin luentosarja "100-vuotiaat naapurit: Suomi ja Venäjä" tähtää päiväkohtaista uutisointia syvempiin ja historiallisempiin näkökulmiin naapuruussuhteista ja tarjoaa foorumin keskusteluille Suomesta ja Venäjästä.

Luentosarjassa 6.9. teemana ”Ulkopolitiikkaa Suomessa ja Venäjällä”.

Luennolla pureudutaan Suomen ja Venäjän ulkopolitiikkaan ja keskinäisiin suhteisiin. Mitkä tekijät ovat vaikuttavat ulkopolitiikan muotoutumiseen ja miten ne liittyvät maidemme kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja transatlanttisiin suhteisiin?

Aiheesta alustavat:

  • Ministeri Jaakko Iloniemi
  • Valtiotieteiden tohtori Hanna Smith
  • Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg

Alustuspuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisölle.

Kaikille avoin luentosarja järjestetään Helsingissä keväällä ja syksyllä 2017 keskiviikkoisin klo 17:00–18:45, Porthania (Yliopistonkatu 3), sali II, 1. krs.

Lisätietoja luentosarjasta ja alustajista

Videoituja puheenvuoroja aiemmilta luennoilta voi katsoa Aleksanteri-instituutin YouTube-kanavalta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ira Jänis-Isokangas, ira.janis-isokangas@helsinki.fi, puh. 02941 23646

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen, Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus. Se palvelee Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuksen, opetuksen ja tuntemuksen kenttää erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla.

Instituutti koordinoi ja edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua akateemisen maailman, hallinnon, päättäjien, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä sekä Suomessa että kansainvälises

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Anarkistit haluavat tarjota omaleimaisen poliittisen vaihtoehdon22.2.2018 10:48Tiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että anarkistit pyrkivät tarjoamaan poliittiseen toimintaan selvän vaihtoehdon. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että anarkistit haluavat ylläpitää uskoa perustavan yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuteen. Anarkistit tavoittelevat ”yhteisöllisen yksilöllisyyden” yhteiskuntaa, jossa yksilönvapaus ja tasa-arvo ovat sopusoinnussa ja jonka hallinta perustuu lakien sijaan keskinäisiin sopimuksiin.

Laatuongelmat lisäävät ristiriitoja hoivajohtajien ja hoitajien välille21.2.2018 09:00Tiedote

Hoivatyöntekijät voivat nähdä itseensä kohdistuvat odotukset kohtuuttomina, mutta tilanne on hankala myös hoivatyön lähijohtajille: Yhteiskuntapoliittisten odotusten mukaisesti hoivajohtajien tulisi ratkaista hoivan laatuongelmia aktivoimalla alaisiaan. Mikäli alaiset kyseenalaistavat aktivoinnin mielekkyyden, näyttäytyy johtajien työ mahdottomana, jopa haitallisena, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme