12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma määrittää Varsinais-Suomen liikennehankkeet tulevalle vuosikymmenelle

12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti suomalaisen liikennepolitiikan seuraavalla vuosikymmenellä. Suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia.

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat haasteensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Esimerkiksi Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti Suomen bruttokansantuotteeseen on yli 46 prosenttia. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra.

Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.  

Sen lisäksi, että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, toteaa Wood.

Varsinais-Suomessa monta liikenteellistä pullonkaulaa

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden parantamista ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman muistuttaa, että Turun seutu on Suomelle erittäin tärkeä logistinen keskus. Täällä sijaitsee kaksi vilkasta satamaa, Suomen toiseksi vilkkain ulkomaan liikenteen lentoasema sekä raide- ja tieliikenteen solmukohta.

Varsinais-Suomessa on elinkeinoelämän toiminnalle useita liikenteellisiä pullonkauloja. Yksi konkreettinen tulppa on käyttöikänsä päähän pian tuleva Kirjalansalmen silta. Saaristotie mt 180 on ainoa yhteys Turunmaan saaristoon, joten sillan merkitys sekä asukkaille että saariston elinkeinoelämälle on huomattava.

Turun kehätie puolestaan on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä, mutta etenkin sen kaksikaistaiset osuudet ovat ajoittain erittäin tukkoisia. Kauselan ja Kirismäen välisen osuuden nelikaistaistaminen on onneksi jo tekeillä, mutta myös Naantalin ja Raision välisen osuuden sekä Raision keskustan kohdan parantaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Euroopan laajuisen TEN-T-tieverkon ydinverkkokäytävään kuuluva E18 jatkuu Naantalista ja Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle, ja se tulisi saada kokonaisuudessa EU:n laatutasoa vastaavaksi vuoteen 2030 mennessä.

“Turun seutu kasvaa kohisten, ja kasvu ja muuttoliike tulevat jatkossa keskittymään yhä voimakkaammin Turun, Tampereen ja Helsingin välisen kasvukolmion alueelle. Tämän tulisi näkyä samassa suhteessa myös liikenneinfraan tehtävissä panostuksissa ja väyläinvestoinneissa. Nyt esimerkiksi Turun ja Helsingin välinen raideyhteys sekä Turun ja Tampereen välinen raide- ja maantieyhteys ovat häpeällisen huonossa kunnossa”, Forsman toteaa.

Varsinais-Suomen saavutettavuus tulee pitää kunnossa niin yritysten ja työntekijöiden kuin matkailijoidenkin takia. 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuleekin ottaa huomioon pitkäjänteisesti kaikkien eri väylämuotojen kehittäminen.

Lue Keskuskauppakamarin koko lausunto täältä