2. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan vappupuhe Dragsvikissä

Miten silloiset suomalaiset joutuivat tilanteeseen, jonka seuraamukset olivat näin surulliset, epäoikeudenmukaiset ja traagiset? Vasta itsenäistyneessä Suomessa eduskuntavaaleissa oli jo vallalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mutta kunnallisvaaleissa äänioikeus oli sidottu tuloihin. Suurin osa työväestöstä ja maattomista oli vailla oikeutta päättää yhtään mistään. Yhteiskunnalliset kuilut olivat valtavat. Toisilla oli valtavaa yltäkylläisyyttä ja oikeus päättää kaikesta. Toisilla oli vain nälkää, puutetta, hätää ja syvä tunne epäoikeudenmukaisuudesta.

1918 niitä miehiä ja naisia, jotka lähtivät muuttamaan työväestön ja maattomien asemaa, kohtasi katastrofi. Osa murhattiin vankileireillä nälkään, osa teloitettiin summittaisteloituksissa, osa poliittisissa kenttätuomioistuimissa. Erittäin kova hinta halusta elää oikeudenmukaisemmassa maailmassa.

Täällä ja kaikkialla maassamme tapetut ihmiset ovat mielessämme tänään. Parhaiten voimme kunnioittaa heidän muistoaan rakentamalla sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana, jossa päätökset tehdään demokraattisesti, ei vahvimman tai rikkaimman oikeudella ja jossa kenenkään ei tarvitse kokea nälkää tai osattomuutta.

Hyvät kuulijat,

Miten tämä pieni, aikanaan pahasti jakautunut kansakunta on noussut yhdeksi monella mittarilla mitattuna maailman maiden kärkikastiin? Yhteiskuntamme huikea kehittyminen ei ollut sattumaa, vaan se on ollut määrätietoisen yhteiskuntapolitiikan tulosta. Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti löytyvät järjestäen kärkikastista kun mitataan yhteiskuntien toimivuutta, väestön elinolosuhteita, osaamista, sopimisen taitoa, tasa-arvoa tai onnellisuutta. Tälle kaikelle on myös nimi – se on pohjoismainen malli tai pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Pohjoismaisen mallin kulmakiviä ovat kaikille kuuluvat hyvinvointipalvelut, kuten koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä sosiaaliturva, kuten lapsilisät, eläkkeet ja viimesijainen toimeentulotuki. Keskeinen osa pohjoismaista menestysmallia on sopimusyhteiskunta eli työmarkkinat, joilla asiat ratkaistaan puhumalla ja neuvottelemalla, ei sanelemalla tai vahvemman oikeudella.

Hyvät vapun juhlijat,

Tänään, vuonna 2018, tärkein, arvokkain ja vaativin tehtävämme on juuri tämän pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustaminen.

Pahin uhka pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle täällä Suomessa on parhaillaan vallassa oleva maamme hallitus. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ja myöhemmin Sinisten hallitus on aivan uudenlainen oikeistohallitus, joka yrittää muuttaa Suomen pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta markkinaehtoiseksi maaksi. Hallitus leikkaa julkista sektoria, yhtiöittää kaiken mahdollisen, heikentää järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen ja palkansaajien asemaa ja kohdistaa kaikki leikkauksensa työttömiin, lapsiperheisiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin ja sairaisiin. Samaan aikaan hallitus on antanut mittavat veronkevennykset hyvätuloisille, pääomiin ja miljoonaperintöjen saajille.

Hallitus on yhtiöittänyt ja ilmoittanut yhtiöittävänsä merkittävän osan sosiaali- ja terveyspalveluja, työvoimapalvelut, tiet, rautatiet ja meriväylät. Julkisten palveluiden yhtiöittäminen ja markkinalogiikan mukaan toimiminen tulee muuttamaan koko hyvinvointivaltion perustan. On vaarana, että sosiaali- ja tervespalveluista tulee pelkkää bisnestä, jota ei ohjaa sosiaali- ja terveyspoliittiset, kaikkia kansalaisia koskevat tavoitteet, vaan voitontavoittelu.

On myös vakavoiduttava sen tosiseikan edessä, että jos tämä hallituspohja jatkaa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vallassa, jatkuu myös Kokoomuksen ja oikeistopuolueeksi Juha Sipilän johdolla kuoriutuneen Keskustan yhtiöittämis- ja markkinavimma. On hyvä muistaa, että hallitus yritti jo nyt viedä jopa neuvolat ja erikoissairaanhoidon markkinoille, mutta joutui arvosteluryöpyn edessä perääntymään.

Muistaako kukaan, että hallitusta nyt johtavat päättäjät ja puolueet olisivat ennen vaaleja kertoneet näistä yhtiöittämissuunnitelmistaan tai ajatuksistaan tehdä Suomesta markkinaehtoinen yhteiskunta? Ei muista, koska he eivät sitä ennen vaaleja kertoneet, eivätkä kerro seuraavienkaan vaalien alla. Hallituksella ei ole kansalta mitään valtakirjaa yhtiöittää tai myydä sadan vuoden ja monen sukupolven aikana rakennettua yhteistä kansallisomaisuutta, joka kuuluu kaikille suomalaisille.

Meidän tehtävämme on huolehtia, ei enempää eikä vähempää kuin siitä, etteivät nyt vallalla olevat puolueet myy pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme markkinoille. Me emme halua tällaista markkinaehtoista yhteiskuntaa. Kaikki ei voi olla kaupan. Maata ei voi eikä pidä johtaa kuin yritystä. Yhteiskunnassa pitää olla muita arvoja kuin voitontavoittelu. Markkinoissa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta niistä ei ole huolehtimaan heikoimmista tai sitoutumaan pitkäjänteiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön. Markkinayhteiskunta on hyväosaisten yhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunta on meidän kaikkien yhteinenyhteiskunta.

Hyvät kuulijat

Koska aikamme tärkein tehtävä on suojella pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, on syytä kääntää katseet myös työmarkkinoille. Pohjoismaisia yhteiskuntia ihaillaan maailmalla ja ihmetellään, miten pienet syrjäiset maat voivat olla maailman kilpailukykyisimpiä. Se ei ole sattumaa, eikä kehitys ole tullut annettuna. Maailman paras kilpailukyky on saavutettu sopimisen kulttuurilla. Sopimismallimme luo vakautta ja ennustettavuutta yhteiskuntaan.

Valitettavasti maamme hallitus on tehnyt kaikkensa rikkoakseen tämän sopimisen kulttuurin. Pakkolaeilla uhkaamalla hallitus kiristi palkansaajia, jäädytti palkkatason, pidensi työaikaa korvauksetta, leikkasi lomarahoja ja siirsi työnantajamaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Hallitus sanelee kovaa politiikkaa sivuuttaen kolmikantaisen valmistelun. Se kuuntelee työantajapuolen lobbareita ja sanasaattajia sekä sivuuttaa tosiasiallisen yhteistyön työntekijöiden kanssa. Nyt viimeisimpänä hallitus haluaa rakentaa Suomeen kahdet työmarkkinat heikentämällä alle kolmekymmentävuotiaiden työehtoja.

Hallituksen teot työelämään jäävät näkymään pitkään. Pakkolaeilla uhkailun, lomarahaleikkausten, aktiivimallin, vuorotteluvapaaleikkauksen, työvoimapoliittisen koulutuksen romahduttamisen, koeajan pidennyksen, työttömyysturvan leikkausten, karenssien pidentämisen ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä hallitus on onnistunut luomaan työmarkkinoille pelon ilmapiirin.

Sipilän hallitus ei ole sitoutunut Suomen työelämälainsäädännön perusperiaatteisiin, jotka tähän asti ovat olleet sopiminen ja heikoimmassa asemassa olevan suojeleminen.

Kun maan hallitus ei ole sitoutunut sopimusyhteiskuntaan, vaan päinvastoin tekee kaikkensa sopimisen kulttuurin romuttamiseksi, on meidän tehtävämme ylläpitää ja vahvistaa sopimiseen perustuvia työmarkkinoita. Parhaiten onnistumme siinä, kun ammatillinen ja poliittinen työväenliike toimii yhteistyössä ja rakentaa tätä maata yhdessä.

8 tunnin työpäivä, työehdot, irtisanomissuoja, työsuojelu ja kaikki muut palkansaajien oikeudet eivät ole tulleet ylhäältä annettuna vaan järjestäytymisen, neuvottelemisen ja sopimisen tuloksena. Niitä ei myöskään pidä voida ylhäältä ottaa tai sanellen muuttaa, tästä meidän on pidettävä kiinni.

Hyvät kuulijat

Työväenliikkeen parasta osaamista yli vuosikymmenten on ollut juuri nämä kaksi pohjoisimaisen mallin peruspilaria – hyvinvointipalveluiden ja sopimusyhteiskunnan rakentaminen. Tänä vappuna tärkein yhteinen ajatuksemme ja tahtomme on jatkaa näiden pilarien vahvistamista ja estää lyhytnäköisiä, markkinavoimien asialla olevia päättäjiä romuttamasta kaikkea sitä, minkä olemme yhdessä rakentaneet.

Hyvät vapun juhlijat

Vappu on solidaarisuuden juhla. Tänä vappuna ajatuksemme ovat myös niiden kymmenien miljoonien ihmisten elämässä, jotka pakenevat eri puolella maailmaa sotaa, sortoa, nälkää tai vainoa. Ajatuksemme ovat niiden lasten luona, jotka elävät Syyriassa ja muissa maissa sotien keskellä vailla mitään mahdollisuuksia turvalliseen arkeen, puhumattakaan koulutuksesta tai minkäänlaisista tulevaisuudennäkymistä.

Aivan kuten meilläkin 100 vuotta sitten, eriarvoisuus, nälkä, epäoikeudenmukaisuus ja sorto synnyttävät tänäänkin eri puolella maailmaa konflikteja ja kauheuksia. Meillä on oltava sydäntä muistaa myös näitä ihmisiä ja vastuuntuntoa osana kansainvälistä yhteisöä tehdä kaikkemme rauhan, kestävän kehityksen, tasa-arvon ja demokratian edistämiseksi.

Hyvät toverit

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat niin meillä kuin muuallakin maailmassa parhaita kilpiä toivottomuudesta kumpuavaa levottomuutta vastaan. Tämä on hyvä ohjenuora ja pätee sekä kun katsomme menneeseen 100 vuoden taakse ja se pätee myös kun katsomme tulevaisuuteen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat parhaita kilpiä toivottomuudesta kumpuavaa levottomuutta vastaan. Siinä on meidän tehtävämme.

Hyvää vapun päivää.