Aalto-yliopisto

20 miljoonan ihmisen koti uhkaa jäädä veden alle Kaakkois-Aasiassa – tutkijat kertovat kuusi keinoa tuhon jarruttamiseen

Jaa

Ilman päättäväisiä ja nopeita toimia nouseva merivesi voi peittää Mekong-joen suiston lähes kokonaan jo vuosisadan loppuun mennessä.

Mekong-joen suisto on lähes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkittävä riisinviljelyalue. Kuva: Marko Keskinen
Mekong-joen suisto on lähes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkittävä riisinviljelyalue. Kuva: Marko Keskinen

Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Mekong-joen suisto on lähes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkittävä riisinviljelyalue. Vuosisadan loppuun mennessä se voi jäädä lähes kokonaan veden alle, jos merkittäviin toimiin ei ryhdytä pian, korostaa monialainen, kansainvälinen tutkijaryhmä arvostetussa Science-lehdessä.

Mekongin suisto on erityisen herkkä merenpinnan nousulle, koska valtaosa alueesta on alle 2 metriä merenpinnan yläpuolella.  

”On vaikea käsittää, että pinta-alaltaan ja väestöltään Alankomaita vastaava alue voi kadota vuosisadan loppuun mennessä”, sanoo tutkimusta johtanut professori Matt Kondolf yhdysvaltalaisesta Berkeleyn yliopistosta.

Mekongin suisto sijaitsee pääosin Vietnamissa, ja Vietnamin hallinto on jo tarttunut toimeen Mekongin suiston pelastamiseksi. Tutkijat kuitenkin painottavat, että tuhon jarruttaminen vaatii päättäväisiä ja nopeita toimia kaikilta Mekongin jokialueen valtioilta.

Jotta jokisuisto säilyy, alueelle pitää kerrostua joen mukanaan kuljettamaa maa-ainesta eli sedimenttiä vähintään merenpinnan nousua vastaava määrä.

”Uusiutuvan energian buumi on johtanut siihen, että ylävirran maat rakentavat kiihtyvällä tahdilla vesivoimapatoja, jotka estävät sedimentin virtausta suistoalueelle. Lisäksi hiekkaa tarvitseva rakennusteollisuus vie merkittävän osan siitä sedimentistä, jota suistoalueelle päätyy”, selittää tutkimukseen osallistunut Aalto-yliopiston professori Matti Kummu.

Ylävirran patojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun lisäksi tärkeä rooli on suistoalueen vesivarojen hallinnalla. Ongelmana on, että suistoalueelle rakennetut, tehoviljelyn mahdollistavat tulvavallit estävät hedelmällisen sedimentin pääsyn riisipelloille. Samalla liiallinen pohjaveden käyttö laskee suiston pintaa useilla senttimetreillä vuodessa.

Tutkijatiimi listaa kirjoituksessaan kuusi keinoa, joilla suiston elinaikaa voitaisiin merkittävästi pidentää.

  1. Mekong-joen yläjuoksulle rakennettavien patojen vaikutuksia tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti. Erityisen suuria haittoja aiheuttavat padot pitäisi jättää rakentamatta ja korvata ne esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla.
  2. Rakennettavat padot tulisi suunnitella niin, että suistolle elintärkeä sedimentti pääsee paremmin virtaamaan niiden läpi.
  3. Hiekan nostoa suistoalueella pitää rajoittaa merkittävästi ja Mekong-joen hiekan käyttöä vähentää suosimalla kestävämpiä ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja.
  4. Maataloutta Mekongin suistolla tulisi tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta ja pohjaveden käyttöä vähentää merkittävästi.
  5. Suiston vesivarojen hallintaa ja vesi-infrastruktuuria tulisi muokata niin, että tulvatasankojen yhteys jokiin säilyy ja sedimenttipitoiset vedet pääsevät säännöllisesti tulvatasangoille
  6. Suistoalueen rannikolla pitää ottaa laajemmassa mittakaavassa käyttöön meriveden nousulta suojaavia luontopohjaisia ratkaisuja, kuten mangrovemetsiä ja kosteikkoja.

Iso vaikutus vaatii enemmän yhteistyötä

Ehdotettujen keinojen toimivuudesta on jo näyttöä ympäri maailmaa, mutta niiden käyttöönottoa Mekongin alueella hidastavat taloudelliset ja poliittiset tekijät. Tutkijatkin myöntävät, että keinojen toteuttaminen ei ole helppoa.

”Osa toimenpiteistä vaikuttaa suoraan tiettyjen sektorien liiketoimintaan ja osa vaatisi, että alueen maat Kiina, Laos, Thaimaa, Kambodža ja Vietnam tekevät nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämä ei ole aiemminkaan ollut helppoa, mutta ilman alueellista ja eri sektoreiden välistä yhteistyötä merkittävää vaikutusta ei saavuteta”, toteaa tutkimuksessa mukana ollut Aalto-yliopiston professori Marko Keskinen.

Alueen hallitusten lisäksi ehdotettujen keinojen toimeenpanoon tarvitaan kansainvälistä apua esimerkiksi kehityspankeilta ja -järjestöiltä sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijoita.

”Tärkeää on myös aiempaa vahvempi vuorovaikutus tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välillä sekä selkeät, tutkimuspohjaiset suositukset haasteiden ratkaisemiseksi”, jatkaa Keskinen.

Mekongin alueen muutoksista tehdään runsaasti tutkimusta, ja konsensus on selvä: kestävä kehitys vaatii nykyisten toimintatapojen muutosta. Ilman sitä valtaosaa Mekongin suistoalueesta uhkaa katoaminen vuosisadan loppuun mennessä.  

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet Mekongin alueen muutoksia ja alueellista yhteistyötä jo kahden vuosikymmenen ajan yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa. Suomi on myös pitkään tukenut kehitysyhteistyövaroin alueellisen yhteistyöjärjestö Mekongin jokikomissio MRC:n toimia etenkin vesivoimapatojen vaikutuksiin liittyen.

Lue myös: Suomi on vesidiplomatian edelläkävijä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Matti Kummu, Aalto-yliopisto
puh. 050 407 5171
matti.kummu@aalto.fi

Professori Marko Keskinen, Aalto-yliopisto
puh. 050 471 4866
marko.keskinen@aalto.fi

Kuvat

Mekong-joen suisto on lähes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkittävä riisinviljelyalue. Kuva: Marko Keskinen
Mekong-joen suisto on lähes 20 miljoonan ihmisen koti ja globaalisti merkittävä riisinviljelyalue. Kuva: Marko Keskinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Miten vauhditetaan innovaatioita, saadaan ruoka riittämään ja tehdään kaupungeista vihreitä? Sustainability Science Days etsii vastauksia aikamme isoihin kestävyysongelmiin18.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Sustainability Science Days on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston vuosittain järjestämä, Suomen suurin kestävän kehityksen tiedekonferenssi. Kaksipäiväinen tapahtuma keskittyy tänä vuonna globaaleihin systeemitason ratkaisuihin esimerkiksi ruoan, kaupunkien ja hallinnon osalta.

Aalto-yliopisto perustajaosakkaaksi ekologista tekstiilikuitua kehittävään Ioncell-yhtiöön18.5.2022 07:33:57 EEST | Tiedote

Vastaperustetun yhtiön tavoitteena on kaupallistaa Ioncell®-teknologia, jonka avulla tekstiilijätteestä ja puusta voidaan valmistaa ekologisesti kestävällä tavalla korkealaatuista tekstiilikuitua. Ioncell Oy tavoittelee 10 vuoden aikana 5–10 prosentin osuutta kansainvälisestä yli 200 miljardin euron tekstiilikuitumarkkinasta, mikä toisi yhtiölle satojen miljoonien vuosittaiset lisensiointitulot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme