Keskuskauppakamari

2016 oli johtajien vaihtovuosi

Jaa
Pörssiyhtiöiden johtopaikoilla urakäänteet ovat nopeita, ilmenee Keskuskauppakamarin suomalaisten pörssiyhtiöiden johdon vaihtuvuutta kartoittaneesta selvityksestä. Hallitusjäsenyyksien kesto on keskimäärin 4,7 vuotta, toimitusjohtajuuksien alle 5 vuotta ja johtoryhmäjäsenyyksien alle 4 vuotta. Uusista toimitusjohtajista yli 70 prosenttia nimitettiin yrityksen ulkopuolelta. Johtoryhmien jäsenistä lähes kolmannes on nimitetty tehtäväänsä vuonna 2016. Suuri vaihtuvuus voi viitata puutteelliseen johdon seuraajasuunnitteluun.
Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto

Julkinen keskustelu pörssiyhtiöiden johdosta keskittyy lähinnä palkkioihin. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka tuulisia pörssiyhtiöiden johtopaikat ovat.

“Sijoittajat vaativat pörssiyhtiöiden johdolta jatkuvaa kasvua ja arvonnousua, samalla yhteiskunta odottaa työllistämistä ja verotuloja. Kilpailutilanne maailman markkinoilla ja teknologisessa murroksessa on kireä. Suuriin odotuksiin voi olla vaikea vastata. Tämä näkyy urapoluissa” Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kertoo.

Linnainmaan mukaan kovat vaatimukset voivat suurimmissa yhtiöissä näkyä korkeana palkitsemistasona, mutta kolikon toinen puoli on johtajapaikkojen epävarmuus. Tästä kertoo suuri vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johtopaikoilla.

Selvimmin tilanne näkyy johtoryhmätasolla, sillä johtoryhmien jäsenten keskimääräinen palvelusaika on vain 3,8 vuotta.

“Vuotta 2016 voisi kutsua johtajien vaihtovuodeksi, sillä johtoryhmissä lähes kolmannes on tuolloin nimitetty tehtäväänsä. Yli 70 prosenttia on nimitetty vuonna 2011 tai sen jälkeen. Hyvin harva johtaja on ollut toimessaan ennen vuotta 2000”, Linnainmaa sanoo.

Toimistusjohtajat nimitettiin enimmäkseen talon ulkopuolelta

Pörssiyhtiön toimitusjohtajan kausi kestää keskimäärin alle viisi vuotta. Vuoden 2016 nimityksissä huomiota herättää se, että 72 prosenttia uusista toimitusjohtajista tuli talon ulkopuolelta. Vuonna 2015 luku oli 44 prosenttia, jota sitäkin voidaan pitää korkeana. Toimitusjohtajaa vaihtoi 15 prosenttia yhtiöistä vuonna 2016, selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin luku oli peräti 24 prosenttia.

Linnainmaa arvioi, että suuri vaihtuvuus johtoryhmissä sekä toimitusjohtajien nimittäminen pääosin yhtiöiden ulkopuolella viittaa siihen, että johdon seuraajasuunnitteluun pitäisi panostaa enemmän.

“Lupaavimpien kykyjen löytäminen ja heidän osaamisensa kehittäminen on tärkeää, ja myös hallitusten tulee ottaa roolia tutustumalla toimitusjohtajan lisäksi myös muuhun johtoon. Asia on merkittävä, sillä talon sisältä nimitettävät toimitusjohtajat menestyvät keskimäärin paremmin kuin ulkopuolelta rekrytoidut”, Linnainmaa jatkaa.

Yli 60-vuotiaat johtajat harvinaisia

Keskuskauppakamarin selvitti myös johdon ikä- ja koulutusrakennetta.

“Suuresta johdon vaihtuvuudesta kertoo myös ikärakenne. Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita. Yli 60- ja alle 40-vuotiaat toimitusjohtajat ovat harvinaisuuksia – molempia on vain kolme, lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista kertoo.

Turunen tuo esiin, että yli  60-vuotiaita johtoryhmän jäseniä on hyvin vähän suomalaisissa pörssiyhtiöissä: heitä on vain neljä prosenttia. Nuoria, enintään 40-vuotiaita, on johtajissa yhdeksän prosenttia. Johtoryhmien jäsenistä lähes puolet on 41–50-vuotiaita.

Miesten hallitusjäsenyydet pitempiä

Hallitusjäsenistä puolet on toiminut hallituksessa yli kolme vuotta. Pisin hallitusjäsenyys on kestänyt 45 vuotta, mutta yli 10 vuotta kestäneet hallituskaudet ovat melko harvinaisia (11 prosenttia hallituspaikoista). Hallitusjäsenyyden kesto on keskimäärin 4,7 vuotta, mutta miesten ja naisten väliset erot ovat merkittävät. Vuonna 2016 uusista hallituspaikoista 35 prosenttia meni naisille, suurissa pörssiyhtiöissä peräti 43 prosenttia. Miesten kaudet ovat kestäneet keskimäärin yli 5 vuotta mutta naisten vain 3 vuotta.

“Tämä kertoo myös käynnissä olevasta muutoksesta eli siitä, että naisia nimitetään nykyään aiempaa enemmän hallituksiin, arvioi Turunen.

Hallitusten naisjäsenten keskuudessa vaihtuvuus on kuitenkin miehiä suurempi. Vuonna 2016 naisten osuus kaikista uudelleenvalinnoista oli 22 prosenttia eli vähemmän kuin naisten osuus hallituspaikoista, joka on 25 prosenttia ja 32 prosenttia suurissa pörssiyhtiöissä.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys 2017: Huipulla tuulee – vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa http://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/vaihtuvuus-porssiyhtioiden-johdossakeskuskauppakamari2017.pdf 

Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, leena.linnainmaa@chamber.fi,

Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707, antti.turunen@chamber.fi

Kuvat

Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Leena Linnainmaa /Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.

Keskuskauppakamari: Leikkaukset ymmärrettäviä - panostukset kasvuun välttämättömiä16.4.2024 16:42:21 EEST | Tiedote

Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.

Keskuskauppakamari: Kehysriihessä on löydettävä lisää kasvun eväitä – pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät Suomea pelasta15.4.2024 06:48:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari painottaa, että tulevassa kehysriihessä on löydettävä uusia kohdennettuja keinoja talouden kasvun edistämiseksi. “Vaikka nykyiset sopeutustoimet ovat tarpeellisia julkisen talouden tasapainottamiseksi, pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä kääntämään Suomen taloutta kasvu-uralle", toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Romakkaniemi.

Kauppakamarien tilasto: Vienti romahti maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuodesta – ”lakkojen vaikutus selkeä”9.4.2024 06:57:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye