Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

23 suurimman kaupungin johtajat ja Kuntaliitto: Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä

Jaa

Kuntia on toivottu mukaan valtion liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen yhä suuremmalla rahoitusosuudella. Suomen 23 suurinta kaupunkia sekä Kuntaliitto ottavat kantaa ns. ”hyötyjä maksaa” -periaatteeseen yhteisellä kannanotollaan.

Kuntaliitto tiedottaa
15.11.2018
Julkaisuvapaa heti

23 suurimman kaupungin johtajat ja Kuntaliitto: Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä

Kuntia on toivottu mukaan valtion liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen yhä suuremmalla rahoitusosuudella. Suomen 23 suurinta kaupunkia sekä Kuntaliitto ottavat kantaa ns. ”hyötyjä maksaa” -periaatteeseen yhteisellä kannanotollaan.

Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto pitävät perusteltuna, että valtio osallistuu aiempaa voimakkaammin kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.

– Kunnat maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia. Suuret kaupungit huolehtivat käytännössä täysin yksin joukkoliikenteensä rahoituksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit maksavat joukkoliikenteen kustannuksista vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja saavat siihen valtiolta tukea 5 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.

– Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien kanssa ja valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava ja hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava. Kunnat eivät myöskään ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mikä on pidettävä mielessä arvioitaessa ehdotuksia kaupunkien entistä suuremmasta osallistumisesta valtion infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.

Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia. Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto arvioivat, että valtion asiaa koskevassa valmistelussa näkyy pyrkimys päästä osalliseksi näistä kuntien tuloista.

– Suurten kaupunkien kyvystä luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden synnylle on pidettävä kiinni. Valtion vähenevät määrärahat liikenneverkon välttämättömiin investointeihin eivät ole hyväksyttäviä, Ritva Viljanen sanoo.

Ehdotetut muutokset ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa

Kaupungit ja Kuntaliitto torjuvat ajatuksen, että valtio voisi tulla mukaan maakäyttösopimuksiin siten, että kunnalle tulevasta sopimuskorvauksesta osa käytettäisiin valtakunnallisen infran rahoitukseen.

Tällaiset muutokset nykykäytäntöön olisivat ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa. Tavoiteltu kuntien ja kaupunkien lisärahoitus valtion infrastruktuurihankkeisiin merkitsisi vähemmän resursseja kaupunki-infrastruktuuriin ja palveluihin.

Kaupungit torjuvat myös ajatuksen, että valtio voisi tulla välillisestikään kiinteistöveron saajaksi. Yleinen kaupungin kasvu ja siitä seuraava kiinteistöjen arvonnousu sekä mahdollinen kiinteistöverotulon kasvu ovat tärkeä osa sitä rahoituspohjaa, jolla kunta järjestää palveluja ja investoi kaupunkikehitykseen.

”Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä”

Vaikka valtio julkisti äsken oman kaupunkiohjelmansa, kaupungit ja Kuntaliitto muistuttavat, että parhaillaan ollaan valmistelemassa kunta-valtio-taloussuhteisiin muutoksia, jotka merkitsisivät kaupunkikehityksen moninkertaista heikentämistä. Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä, kannanotossa todetaan.

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit ovat käyttökelpoisia, kun ne tehdään täysin vapaaehtoiselta pohjalta eri sopimuspuolten kesken, esimerkiksi isoissa liikennehankkeissa tai MAL-sopimusten puitteissa, kuten tähänkin asti on tehty. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja koko yhteiskunnan tavoitteidenmukaisuus tulee olla valtakunnallisen infrastruktuurin toteuttamisen ja hankkeiden toteuttamisjärjestyksen perustana.

Kuntia ja kaupunkeja ei saa kilpailuttaa keskenään. Kuntien osallistuminen hankkeiden rahoitukseen ei saa olla lähtökohta hankkeiden tarveharkinnalle ja toteuttamisjärjestykselle. Investointihankkeiden vaikutusten arvioitimenetelmiä on tarpeen kehittää sisällöltään laaja-alaisemmaksi, jolloin ne tukevat paremmin päätöksentekoa.

Suomen 23 suurinta kaupunkia ovat Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän jäseniä. Työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta.

Liite: Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän kannanotto: kaupunkien osallistuminen valtiolle kuuluvien infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen

Lisätietojen antajat:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 5558458
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, p. 09 839 22101
Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto, p. 050 557 0578
Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, Kuntaliitto, p. 040 869 7836

Kannanotossa mukana olevat kaupunginjohtajat (Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä)
kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon kaupunki
pormestari Jan Vapaavuori Helsingin kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Hämeenlinnan kaupunki
kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Joensuun kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Koivisto Jyväskylän kaupunki
kaupunginjohtaja Jari Tolonen Kajaanin kaupunki
kaupunginjohtaja Stina Mattila Kokkolan kaupunki
kaupunginjohtaja Esa Sirviö Kotkan kaupunki
kaupunginjohtaja Marita Toikka Kouvolan kaupunki
kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Kuopion kaupunki
kaupunginjohtaja Pekka Timonen Lahden kaupunki
kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Halonen Mikkelin kaupunki
kaupunginjohtaja Päivi Laajala Oulun kaupunki
kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunki
kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoon kaupunki
kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemen kaupunki
kaupunginjohtaja Lauri Inna Salon kaupunki
kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki Seinäjoen kaupunki
johtaja Jarkko Huovinen Suomen Kuntaliitto
toimitusjohtaja Jari Koskinen Suomen Kuntaliitto
pormestari Lauri Lyly Tampereen kaupunki
kaupunginjohtaja Minna Arve Turun kaupunki
kaupunginjohtaja Tomas Häyry Vaasan kaupunki
kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Vantaan kaupunki

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Tusen fullmäktigeledamöter vill till riksdagen25.3.2019 09:13:43 EETTiedote

Av kandidaterna i vårens riksdagsval sitter cirka 40 procent i kommunfullmäktige. Det här framgår av en utredning som Kommunförbundet gjort. Den här gången kandiderar totalt 2 468 personer i riksdagsvalet. Sammanlagt 990 av dem valdes till kommunfullmäktige vid kommunalvalet 2017. Andelen fullmäktigeledamöter som ställer upp i valet är ungefär den samma som för fyra år sedan. Vid riksdagsvalet 2015 var 880 fullmäktigeledamöter uppställda, dvs. 41 procent av alla kandidater. - Riksdagsledamotens uppgifter intresserar kommunernas förtroendevalda och man har helt säkert nytta av sin erfarenhet från det kommunala i arbetet som riksdagsledamot, säger Marianne Pekola-Sjöblom, forskningschef på Kommunförbundet. Kandidater från sammanlagt 258 kommuner ställer upp i riksdagsvalet. Av dem är 165 sittande riksdagsledamöter, 2 Europaparlamentariker och 990 är ledamöter i kommunfullmäktige. Fullmäktigeledamöterna som ställer upp i valet representerar sammanlagt 220 kommuner. I Helsingfors kandidera

Eduskuntaan hakee lähes tuhat kunnanvaltuutettua25.3.2019 09:03:58 EETTiedote

Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista noin 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2468 ehdokasta, joista 990 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on suunnilleen sama kuin neljä vuotta sitten. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdolla oli 880 kunnanvaltuutettua eli 41 prosenttia ehdokkaista. - Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 257 kunnasta. Ehdokkaista 165 on istuvia kansanedustajia, 2 europarlamentaarikkoa ja 990 kunnanvaltuutettua. Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 220 kuntaa. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyvä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme