23 suurimman kaupungin johtajat ja Kuntaliitto: Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä
Kuntaliitto tiedottaa
15.11.2018
Julkaisuvapaa heti
23 suurimman kaupungin johtajat ja Kuntaliitto: Valtion ja kuntien työnjako liikenneinfran rahoituksessa pidettävä selkeänä
Kuntia on toivottu mukaan valtion liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen yhä suuremmalla rahoitusosuudella. Suomen 23 suurinta kaupunkia sekä Kuntaliitto ottavat kantaa ns. ”hyötyjä maksaa” -periaatteeseen yhteisellä kannanotollaan.
Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto pitävät perusteltuna, että valtio osallistuu aiempaa voimakkaammin kaupunkiseutujen kestävän liikennejärjestelmän investointeihin ja joukkoliikenteen rahoittamiseen.
– Kunnat maksavat koko Suomen liikenneväylänpidon kustannuksista 45 prosenttia. Suuret kaupungit huolehtivat käytännössä täysin yksin joukkoliikenteensä rahoituksesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit maksavat joukkoliikenteen kustannuksista vuodessa yli 300 miljoonaa euroa ja saavat siihen valtiolta tukea 5 miljoonaa euroa, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.
– Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien kanssa ja valtion liikenneinfran budjettirahoituksen tasoa on korotettava ja hankkeiden rahoitusmalleja monipuolistettava. Kunnat eivät myöskään ole veronsaajia valtion keräämissä liikenteen erityisveroissa, mikä on pidettävä mielessä arvioitaessa ehdotuksia kaupunkien entistä suuremmasta osallistumisesta valtion infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa.
Kaupunkien on esitetty hyötyvän valtion infrastruktuurihankkeista, kun kaupunkien kasvun myötä kiinteistöverotulot lisääntyvät ja maankäytön muutoksista myönnetään kehittämiskorvauksia. Kaupunkien johtajat sekä Kuntaliitto arvioivat, että valtion asiaa koskevassa valmistelussa näkyy pyrkimys päästä osalliseksi näistä kuntien tuloista.
– Suurten kaupunkien kyvystä luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen ja innovaatioiden synnylle on pidettävä kiinni. Valtion vähenevät määrärahat liikenneverkon välttämättömiin investointeihin eivät ole hyväksyttäviä, Ritva Viljanen sanoo.
Ehdotetut muutokset ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa
Kaupungit ja Kuntaliitto torjuvat ajatuksen, että valtio voisi tulla mukaan maakäyttösopimuksiin siten, että kunnalle tulevasta sopimuskorvauksesta osa käytettäisiin valtakunnallisen infran rahoitukseen.
Tällaiset muutokset nykykäytäntöön olisivat ristiriidassa kaupunkipolitiikan tavoitteiden kanssa. Tavoiteltu kuntien ja kaupunkien lisärahoitus valtion infrastruktuurihankkeisiin merkitsisi vähemmän resursseja kaupunki-infrastruktuuriin ja palveluihin.
Kaupungit torjuvat myös ajatuksen, että valtio voisi tulla välillisestikään kiinteistöveron saajaksi. Yleinen kaupungin kasvu ja siitä seuraava kiinteistöjen arvonnousu sekä mahdollinen kiinteistöverotulon kasvu ovat tärkeä osa sitä rahoituspohjaa, jolla kunta järjestää palveluja ja investoi kaupunkikehitykseen.
”Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä”
Vaikka valtio julkisti äsken oman kaupunkiohjelmansa, kaupungit ja Kuntaliitto muistuttavat, että parhaillaan ollaan valmistelemassa kunta-valtio-taloussuhteisiin muutoksia, jotka merkitsisivät kaupunkikehityksen moninkertaista heikentämistä. Valtion yksi käsi ei tiedä, mitä toinen on tekemässä, kannanotossa todetaan.
Vaihtoehtoiset rahoitusmallit ovat käyttökelpoisia, kun ne tehdään täysin vapaaehtoiselta pohjalta eri sopimuspuolten kesken, esimerkiksi isoissa liikennehankkeissa tai MAL-sopimusten puitteissa, kuten tähänkin asti on tehty. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ja koko yhteiskunnan tavoitteidenmukaisuus tulee olla valtakunnallisen infrastruktuurin toteuttamisen ja hankkeiden toteuttamisjärjestyksen perustana.
Kuntia ja kaupunkeja ei saa kilpailuttaa keskenään. Kuntien osallistuminen hankkeiden rahoitukseen ei saa olla lähtökohta hankkeiden tarveharkinnalle ja toteuttamisjärjestykselle. Investointihankkeiden vaikutusten arvioitimenetelmiä on tarpeen kehittää sisällöltään laaja-alaisemmaksi, jolloin ne tukevat paremmin päätöksentekoa.
Suomen 23 suurinta kaupunkia ovat Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän jäseniä. Työryhmä seuraa kaupunkien kehityksen kannalta ajankohtaisia asioita ja ottaa kantaa valtiovallan ja Kuntaliiton päätöksenteossa esille tuleviin asioihin kaupunkien näkökulmasta.
Liite: Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän kannanotto: kaupunkien osallistuminen valtiolle kuuluvien infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen
Lisätietojen antajat:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 5558458
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, p. 09 839 22101
Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto, p. 050 557 0578
Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, Kuntaliitto, p. 040 869 7836
Kannanotossa mukana olevat kaupunginjohtajat (Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä)
kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoon kaupunki
pormestari Jan Vapaavuori Helsingin kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Hämeenlinnan kaupunki
kaupunginjohtaja Kari Karjalainen Joensuun kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Koivisto Jyväskylän kaupunki
kaupunginjohtaja Jari Tolonen Kajaanin kaupunki
kaupunginjohtaja Stina Mattila Kokkolan kaupunki
kaupunginjohtaja Esa Sirviö Kotkan kaupunki
kaupunginjohtaja Marita Toikka Kouvolan kaupunki
kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Kuopion kaupunki
kaupunginjohtaja Pekka Timonen Lahden kaupunki
kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Halonen Mikkelin kaupunki
kaupunginjohtaja Päivi Laajala Oulun kaupunki
kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunki
kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoon kaupunki
kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemen kaupunki
kaupunginjohtaja Lauri Inna Salon kaupunki
kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki Seinäjoen kaupunki
johtaja Jarkko Huovinen Suomen Kuntaliitto
toimitusjohtaja Jari Koskinen Suomen Kuntaliitto
pormestari Lauri Lyly Tampereen kaupunki
kaupunginjohtaja Minna Arve Turun kaupunki
kaupunginjohtaja Tomas Häyry Vaasan kaupunki
kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Vantaan kaupunki
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja/informatör
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme