30 vuotta vanha geopolymeeristä valmistettu suomalainen kattotiili on erinomaisen kestävä – Oulun yliopisto tutki kemialliset ominaisuudet
Geopolymeerit ikään kuin keksittiin uudelleen 1800-luvun lopussa, ja kehitystyötä tehtiin erityisesti 1950-luvulla Ukrainassa. Sen jälkeen geopolymeerimateriaaleilla on tehty erilaisia pilotointeja eri puolilla Eurooppaa – myös Suomessa. Viimeisen 30 vuoden aikana ne ovat nousseet uudelleen suuren kiinnostuksen kohteeksi ympäristöystävällisyyden vuoksi.
”Tiesimme jo aiemmin, että Suomessa on tehty geopolymeeritutkimusta ja betonin valmistuksen pilotointia 70- ja 80-luvuilla”, apulaisprofessori Juho Yliniemi Oulun yliopistosta toteaa. ”Oli hienoa päästä tutkimaan näytettä tältä ajalta, koska saimme selkeää tietoa materiaalin pitkäaikaiskestävyydestä Suomen olosuhteissa, jossa erityisesti jatkuva jäätyminen ja sulaminen rasittavat materiaalia.”
Kattotiili on valmistettu alkaliaktivoidusta masuunikuonasta eli niin sanotusta geopolymeerista Paraisilla vuonna 1988. Tutkimusta varten kattotiili saatiin Turussa asuvan Bob Tallingin talon katolta, jossa kattotiili on ollut valmistuksestaan lähtien. ”Talling oli Suomessa tämän alan pioneereja ja valmisti tuolloin omaan taloonsa nämä kattotiilet. Keskusteluissa hänen kanssaan pyysimme, että voisimmeko analysoida tiilen, ja Talling sen meille ystävällisesti toimitti”, Yliniemikertoo .
Tutkimusartikkelin pääkirjoittajat Yliniemi ja Tero Luukkonen toimivat nuorempina apulaisprofessoreina Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä. Geopolymeerimateriaaleja on tutkittu professori Mirja Illikaisen johtamassa tutkimusryhmässä intensiivisesti viimeiset 10 vuotta, sillä geopolymeerien raaka-aineina voidaan hyödyntää teollisuuden mineraalisivuvirtoja, ja niihin liittyvät hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 prosenttia pienemmät kuin tavallisen betonin. Kolme vuotta sitten ryhmässä saavutettiin geopolymeerikuivalaastille ennätyksellinen 107 megapascalin puristuslujuus. Luukkonen ja Yliniemi ovat olleet myös toteuttamassa Lohjan asuntomessuille vuonna 2020 geopolymeeribetonista tehtyä autotallin lattiaa.
Vanhan geopolymeerin kemiallinen kestävyys yllätti tutkijat – ja raudan rooli muuttaa vallitsevaa käsitystä
"Uskomattomin tulos on se, että muutaman sentin paksuisessa kappaleessa oli edelleen puskurointikykyä karbonaatiota vastaan”, Luukkonen kertoo. ”Tavanomaisessa betonissa sementti olisi jo tässä ajassa karbonoitunut eli reagoinut ilman hiilidioksidin kanssa, ja sen kyky suojata raudoituksia olisi heikentynyt.”
Tutkimuksessa havaittiin myös, että masuunikuonan sisältämä rautahiukkaset olivat muodostuneet osaksi sideainetta. Raudan ei yleisesti ajatella olevan reaktiivinen komponentti sementeissä, joten tämä tutkimustulos muuttaa vallitsevaa käsitystä sen roolista sideaineen pitkäaikaisissa muutoksissa.
Jatkossa tutkimusryhmä selvittää esimerkiksi aiemmin hyödyntämättömien teräskuonien käyttöä sementin seosaineena ja geopolymeerien raaka-aineina. Geopolymeerien käyttö ei kuitenkaan rajoitu rakennustuotteisiin, vaan niillä on monia korkean lisäarvon sovelluksia ympäristötekniikassa. ”Olemme tähän mennessä valmistaneet ioninvaihtimia, katalyyttisesti aktiivisia suodattimia ja desinfioivia materiaaleja. Näen tässä tutkimusaiheessa merkittäviä mahdollisuuksia, myös alalla toimivien yritysten näkökulmasta”, Luukkonen toteaa. Lisäksi tällä hetkellä tutkitaan hiilidioksidin sitomista magnesium-pohjaisiin materiaaleihin.
Uusi tutkimus julkaistiin RSC Advances -sarjassa syyskuussa 2022.
Tutkimusartikkeli: Luukkonen, Yliniemi, Walkley, Geddes, Griffith, Hanna, Provis, Kinnunen & Illikainen. (2022). Characterization of an aged alkali-activated slag roof tile after 30 years of exposure to Northern Scandinavian weather. RSC Advances. DOI: 10.1039/D2RA04456K
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Juho Yliniemi, juho.yliniemi@oulu.fi, p. 0443120686
Apulaisprofessori Tero Luukkonen, tero.luukkonen@oulu.fi, p. 0505298276
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, p. 050 4344261
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme