Pohjanmaalainen pienmetsänhoito on ekologisesti toimivaa
Kestävä kehitys metsäalalla tarkoittaa tänä päivänä kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kestävyystekijöiden tasavertaista huomioimista. Vierikko tarkasteli väitöstyössään näitä metsien ekologiseen käyttöön vaikuttavia asioita sekä yhdessä että erikseen. Tulokset vahvistivat käsitystä, että myös sosio-kulttuurisilla tekijöillä on suuri vaikutus käytännön metsätalouteen.
Tutkimusalueena olleen Pohjanmaan seutukunnat osoittautuivat ekologisesti toimivammiksi riistalajeille ja liito-oraville kuin Savon ja Keski-Suomen seutukunnat. Lisäksi Savossa ja Keski-Suomessa, joissa metsät ovat tuottavampia ja monimuotoisempia kuin Pohjanmaalla keskimäärin, taloudellinen aktiivisuus sulkee pois ekologisesti kestävän metsien käytön.
Havaittuja eroja selittää parhaiten metsänomistajarakenne. Pohjanmaalla on muuta maata enemmän maatilallisia pienmetsänomistajia. Näyttää siltä, että pienmetsänomistajien harjoittama metsätalous johtaa puuston monipuolistumiseen ja ikääntymiseen - siitä hyötyvät erityisesti metsäkanalinnut ja liito-orava.
Vierikko hyödynsi tutkimuksessaan seutukuntatason sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kuvaavia tilastoja sekä 16 riistalajin, liito-oravan ja metsien inventointiaineistoja. Hän tarkasteli myös metsätoimijoiden tulkintaa ja käsityksiä kestävästä metsien käytöstä ja ekologisesta kestävyydestä. Metsätoimijat voivat määritellä ekologista kestävyyttä hyvin moninaisin perustein; he voivat esimerkiksi tukeutua ulkopuolisiin asiantuntijoihin, ammentaa omista kokemuksista ja asiantuntijuudesta, tai tehdä asiasta valta- ja hallintakysymyksen. Tieteellinen tutkimus ei juuri vaikuta metsätoimijoiden tulkintaan.
FM Kati Vierikko väittelee 16. huhtikuuta kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sustainable forest management - ecologically sound and socially accepted" (Kestävän metsätalouden ekologiset ja sosiaaliset reunaehdot suomalaisten metsien käytön näkökulmasta). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Sali 2, Viikin Infokeskus Korona, Viikinkaari 11.
Väittelijän yhteystiedot:
Kati Vierikko
Puhelin 040 737 2298
kati.vierikko@helsinki.fi
Tietoja väittelijästä:
Kati Vierikko syntyi Joensuussa 1973 ja valmistui ylioppilaaksi Vantaan Simonkylän lukiosta 1993. Vierikko on Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja ja vihreiden varavaltuutettu. Hän on naimisissa näyttelijä-professori Vesa Vierikon
kanssa. Heillä on 5-, 3 - ja 1-vuotiaat lapset.
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme