Ahvennaaraan syöntiteho romahtaa tummassa vedessä

Viime vuosien lauhat ja sateiset talvet ovat kuljettaneet mailta vesistöihin ravinteita ja eloperäisiä aineita, jotka samentavat ja värjäävät vesiä ruskeaksi. Syynä vesien tummumiseen pidetään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia aiempaa runsaampia talvisateita.

Professori Hannu Lehtosen kestävän kalastuksen tutkimusryhmä on jo aiemmissa tutkimuksissaan havainnut, että tummissa vesissä ahven häviää särjelle ravintokilpailussa. Ahvenen saalistustapa perustuu pääosin näköaistiin, joten sameassa vedessä saaliin löytäminen on vaikeampaa kuin kirkkaassa.

Tutkijat havaitsivat odotetusti, että kirkkaassa vedessä naaraat söivät ahneemmin kuin koiraat. Ahvennaaraat ovat aikuisiällä koiraita nopeakasvuisempia, sillä koko ratkaisee niiden lisääntymismenestyksen. Naaraiden pitää kasvaa mahdollisimman suuriksi, jotta ne voivat tuottaa paljon jälkeläisiä. Suurikokoisten emokalojen tuottama mäti sisältää enemmän vararavintoa poikasille, joten niiden poikasten selviytymismahdollisuudet kuoriutumisen jälkeen ovat moninkertaiset pienikokoisten emojen jälkeläisiin verrattuna.

Sen sijaan ryhmä havaitsi yllätyksekseen, että naarasahvenet kärsivät tummuvasta vedestä koiraita enemmän. Tummassa vedessä naaraiden syöntiteho romahti. Sama ilmiö havaittiin myös järvissä: mitä tummempi vesi, sitä pienempiä olivat naarasahvenet. Koiraiden kasvuun ja kokoon veden tummuus ei vaikuttanut.

Kalastus ja ilmastonmuutos uhkaavat ahventa

Syy sukupuolten erilaiseen saalistuskäyttäytymiseen tummassa vedessä on vielä toistaiseksi mysteeri. Tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten veden lämpötilan nousu ja muut häiriötekijät vaikuttavat ahveneen. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että kohonnut lämpötila voi vaikuttaa kalakantojen sukupuolirakenteeseen. Lämpötilan noustessa koiraiden osuuden on usein havaittu lisääntyvän.

Myös kalastus on koko- ja sukupuolivalikoivaa. Kalastajien tavoittelemat saaliit ovat nimenomaan suurikokoisia naaraita. Kalastuksen ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutus saattaa heijastua voimakkaasti kalojen evolutiiviseen säätelyyn. Kalastuksen säätelyn ohjauksessa tulisikin ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, jotta kalastusta voitaisiin ohjata kalakantojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Lisätietoa
Tutkija Satu Estlander
P. 044 5020603
satu.estlander@helsinki.fi

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke: http://www.helsinki.fi/keskala/index.htm