Perintötekijät vaikuttavat päihdehäiriöihin ja niiden yhteydessä ilmeneviin tiedonkäsittelyn puutoksiin

Tutkimalla suomalaisia kaksosia Latvala sai näyttöä siitä, että perimä vaikuttaa vahvasti sekä kielelliseen kyvykkyyteen että alkoholiriippuvuuden riskiin. Kokonaan uusi löydös oli, että kielellisen kyvykkyyden ja alkoholiongelmien yhteyttä selittivät sellaiset yhteiset perintötekijät, jotka lisäävät sekä alkoholiongelmien että heikomman kielellisen kyvykkyyden riskiä.

Latvala havaitsi tutkimuksessaan, että päihdehäiriöt, varsinkin alkoholin väärinkäyttö ja alkoholiriippuvuus, ovat suomalaisilla nuorilla aikuisilla yleisiä. Noin 14 prosentilla 21-35-vuotiaista on ollut alkoholin tai jonkin laittoman päihteen käytön häiriö elämänsä aikana. Geneettiset tekijät selittivät tutkimuksessa noin puolet yksilöiden välisestä vaihtelusta alkoholiongelmien riskissä ja noin 70 prosenttia vaihtelusta kielellisessä kyvykkyydessä.

Latvala havaitsi tutkimuksessaan myös, että päihdeongelmista kärsivillä on verrokkiväestöä matalampi koulutustaso ja että geneettiset tekijät vaikuttavat myös koulutustason ja alkoholiongelmien yhteyteen. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sillä tutkimuksessa kävi ilmi, että perimän ja ympäristötekijöiden merkitys alkoholiongelmien taustalla on erilainen koulutustasosta riippuen. Matalammin koulutetuilla nuorilla aikuisilla ympäristötekijöiden vaikutus alkoholiongelmien kehittymiseen oli suurempi, kun taas korkeammin koulutetuilla perintötekijöiden rooli oli tärkeämpi. Tämä tulos saattaa Latvalan mukaan heijastella ympäristön, kuten sosiaalisten normien, erilaista vaikutusta päihdekäyttäytymiseen eri koulutustasoilla.

Päihdehäiriöiden yhteyttä kognitiivisiin toimintoihin ja koulutukseen on tutkittu varsin laajasti, mutta aiemmat tutkimukset eivät ole tarjonneet tietoa perintötekijöiden ja ympäristön merkityksestä näiden yhteyksien taustalla. Latvalan tutkimustulokset viittaavat siihen, että heikompi kielellinen kognitiivinen kehitys saattaa olla merkki kohonneesta päihdeongelmien riskistä, mikä voi ilmetä myös koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksina. Latvalan tutkimuksen perusteella olisikin tärkeätä kohdentaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä erityisesti matalasti koulutettuihin nuoriin ja nuoriin aikuisiin.

Antti Latvala väittelee Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 4.5. klo 12 psykologian alaan kuuluvasta aiheesta Cognitive functioning in alcohol and other substance use disorders in young adulthood. A genetic epidemiological study.
Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditoriossa XII, Unioninkatu 34.

Väitöskirjan verkkoversio on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-438-6

Väittelijän yhteystiedot:

Antti Latvala, gsm 0503771930, s-posti antti.latvala@helsinki.fi