Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

5G-ilmanlaatutiedon tuottamiseen 4,6 miljoonan euron EU-rahoitus Helsingille ja Helsingin yliopistolle

Jaa

Helsingin kaupungin vetämä ilmanlaadun mittaamiseen ja parantamiseen liittyvä HOPE-hanke valittiin rahoitettavaksi EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -ohjelmasta. Avointa testialustaa, kattavaa sensoridataa, verkkoteknologiaa ja suomalaista huippuosaamista hyödyntämällä hankkeessa luodaan edellytyksiä uusille palveluille ja uudelle liiketoiminnalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 5,7 miljoonaa euroa, josta EU-tuki kattaa 4,6 miljoonaa euroa.

Kuva: Jussi Hellsten
Kuva: Jussi Hellsten

Ilmanlaatuun liittyy merkittäviä ja pahenevia ongelmia maailman suurkaupungeissa. Ilmanlaatutiedon tuottamisen haasteena on, että ilmanlaadun mittaaminen, analysointi ja hyödyntäminen on monimutkaista ja virhealtista. Mittausten niukkuus rajoittaa merkittävästi ilmanlaatutiedon paikallistason tarkkuutta erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Reaaliaikaisen korkeatarkkuuksisen tiedon puute vaikeuttaa kohdennettujen ilmanlaadun parantamistoimenpiteiden suunnittelua, kun halutaan huomioida myös asukkaat ja heidän tarpeensa kaupunkiympäristöön liittyen.

HOPE-hanke keskittyy kolmeen erityyppiseen ympäristöön: Vallilla–Kumpula-akselille, Pakilaan ja sen lähialueille sekä Jätkäsaareen. Hankkeessa paikallisen ja reaaliaikaisen ilmanlaatutiedon tuottamisessa hyödynnetään suomalaista huippuosaamista: Vaisalan anturiteknologiaa, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kokemusta ilmanlaatuverkkojen operoimisesta ja tiedon käsittelystä sekä Ilmatieteen laitoksen mallinnusosaamista.

Helsingin yliopisto kehittää hankkeessa muun muassa 5G-verkkoympäristöjä reaaliaikaisen ilmanlaatudatan tiedonsiirtoon, ja hankkeen yhtenä painopisteenä on kehittää myös laitteiden 5G-kyvykkyyttä. Tämä kytkeytyy Helsingin laajempaan 5G-testiympäristöjen kehittämiseen. Ilmanlaadun analyysi ja ymmärrys perustuu Station for Measuring Earth surface - Atmosphere Relations (SMEAR) -mittausverkon kattavaan havaintoaineistoon. Projektissa yhdistetään monipuoliset mittaukset, alueellinen ja paikallinen vaihtelu mittausverkolla ja reaaliaikainen analyysi ja mallinnus.

”Tämän hankeyhteistyön kautta tarjoutuu mahdollisuus täysin uudenlaisten, kansainvälistä kysyntää herättävien palvelujen syntyyn. Helsingissä kehitetyillä ratkaisuilla voidaan samalla olla mukana ratkaisemassa globaaleja ongelmia”, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo.

Huippututkimukseen ja teknologiaosaamiseen perustuvassa HOPE-hankkeessa kehitetään ilmanlaadun mittaamisen ohella osallistavan budjetoinnin malleja, joilla ilmanlaatua parantavat ratkaisut voidaan suunnitella ja valita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Osallistamisen avulla ymmärrys ilmanlaadusta ja sen parantamiseen liittyvistä keinoista saadaan tuotua yksilötasolle – näin edistetään jokaisen kykyä tehdä ilmanlaatuun myönteisesti vaikuttavia valintoja.

”HOPE-hanke on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yhteistyötä voidaan rakentaa osallistamalla kaikkia tahoja aina yrityksistä tutkijoihin ja kaupunkilaisiin. Samalla se näyttää kuinka dataa voidaan hyödyntää yksilöllisempien ja laadukkaampien palvelujen luomiseksi”, apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo.

Hankkeen suurimmat investoinnit kuuluvat Helsingin yliopistolle, joka kehittää erityisesti 5G-verkon käyttöä, yksilötason ilmanlaatumonitorointia sekä uutta ilmanlaatuindeksiä. Uuden ilmanlaatuindeksin on tarkoitus huomioida entistä useampia muuttujia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa ilmanlaadusta. Laadukkaamman indeksin avulla voidaan tarjota uutta tietoa asukkaille ja yrityksille elämänlaadun parantamiseksi.

”Tiivistyvissä kaupungeissa hengitysilman laadun tutkiminen on entistä tärkeämpää, sillä huono ilmanlaatu on monille yhä kasvava huolenaihe. Tämän projektin toiveena on löytää konkreettisia ratkaisuja, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia. Yksi näistä ratkaisuista on uusi ilmanlaadun indeksi”, kertoo aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.

Helsingin yliopiston osuus projektista on osa laajempaa MegaSense-tutkimusohjelmaa. MegaSensen tavoitteena on luoda globaali havainnointijärjestelmä, joka antaa tarkkaa tietoa ilmanlaadusta ja haitallisista aineista ilmassa. Tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa laitteissa autossa, kotona ja toimistoissa.

Helsingin kaupungin kumppaneina HOPE-hankkeessa ovat Helsingin yliopiston lisäksi  Forum Virium Helsinki, Vaisala, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Useless ja Ilmatieteen laitos.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erityisasiantuntija Kalle Toivonen, Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto, puh. 040 334 7261, s-posti: kalle.toivonen@hel.fi

Professori, akateemikko Markku Kulmala, Helsingin yliopisto, puh. 02941 50756, s-posti: markku.kulmala@helsinki.fi

MegaSense-hankkeen johtaja, tietojenkäsittelytieteen professori Sasu Tarkoma, puh. 02941 51375, s-posti: sasu.tarkoma@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Jussi Hellsten
Kuva: Jussi Hellsten
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunginkanslia on kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin kannattaa panostaa ulkomaalaistaustaisten kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen19.12.2018 09:34Tiedote

Maahanmuuttajien työllisyysaste on Helsingissä selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa suuresti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien työllisyystilanteessa onkin nähtävissä jälleen hienoista paranemista. Asiat selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkastelun kohteena ovat olleet kotoutumisen osa-alueista työllisyys, tulot ja asuminen.

Hedelmällisyys pieneni Helsingissä muun Suomen tapaan vuonna 2017 – syntyvyys historiallisen alhaalla18.12.2018 15:31Tiedote

Helsingissä syntyi vuoden 2017 aikana 6 566 lasta, mikä on vähemmän kuin usean edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan on kasvanut. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pienenikin 1,24 lapsesta 1,18 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut tätä alhaisempaa 1970-luvun alkuvuosina sekä 1930-luvun loppupuolella. Luku on 0,31 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme