Yrittäjien teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa pk-yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos normeja olisi vähemmän. Kantar TNS:n helmi-maaliskuussa tekemään kyselyyn vastasi 1015 pk-yrityksen edustajaa. 

Suomen Yrittäjät esittää, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.

Yrittäjien mukaan lainsäädäntö tulee uudistaa siten, että yrityksiä koskevat velvoitteet ovat kannettavissa myös pienimmissä yrityksissä, edellyttää Suomen Yrittäjät tuoreessa Suomi - yritysmyönteisen sääntelyn kärkimaa 2025 -julkaisussaan.

- Jotta pk-yritykset voivat menestyä, yksittäisten pykälien ja normien purkaminen ei riitä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia lainsäädäntöprosessiin, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Iso osa nykysääntelystämme on laadittu maailmaan, jossa kuluttajien ja työntekijöiden vastinparina oli suuri yritys. Pienten yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti tämän jälkeen, hän muistuttaa.

Pk-yritystesti auttaisi pienyrityksiä

Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, joihin massiiviset velvoitteet osuvat kipeimmin, on 93,3 prosenttia Suomen yrityksistä.

Apukeinoksi yrittäjäjärjestö tarjoaa pk-yritystestiä, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Testi sopii myös työlainsäädäntöön.

- Kaikkein pienimmät yritykset on jätettävä sääntelyn ulkopuolelle aina, kun siihen on olemassa perusteita, Toivonen sanoo.

Kuntien liiketoiminta vie tilan yrittäjyydeltä ja kilpailulta

Kantar TNS:n tekemän Yrittäjägallupin mukaan neljännes yrityksistä kärsii kuntien tai valtion elinkeinotoiminnasta. Yrittäjät esittää, että valtio ja kunnat luopuvat sellaisesta liiketoiminnasta, jota yksityiset yritykset hoitavat, usein tehokkaammin ja laadukkaammin.

Yrittäjien mukaan julkisen sektorin ei pidä viedä tilaa yrittäjyydeltä ja jäykistää markkinoita pitämällä yllä omaa elinkeinotoimintaa tai ylikunnallisia yhtiöitä aloilla, jotka toimivat yksityisestikin.

Lisäksi hankintalain sidosyksikkörajaa tulee alentaa kohti nollaa, ja hankintojen jakamista osiin tulee lisätä. Sidosyksikkö tarkoittaa sellaista kunnan tai maakunnan yhtiötä, johon kunta tai maakunta käyttää määräysvaltaa. Sidosyksikkö saa myydä omistajalleen joissakin tilanteissa ilman hankintalain mukaista kilpailutusvelvoitetta.

Jotta tiedetään julkisen tuotannon kustannus vertailukelpoisesti, on siirryttävä käyttämään kuntien ja maakuntien yhteistä kustannuslaskennan mallia.

EU-mallioppilaasta mielipidejohtajaksi

Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa syksyllä 2019. Tuolloin Suomi voi vaikuttaa erityisen vahvasti unionissa yrityssääntelyn parantamiseen. Siihen pitää valmistautua hyvin.

Suomen Yrittäjät vaatii, että Suomen tulee siirtyä Euroopan unionissa mallioppilaasta mielipidejohtajaksi.

- Sääntelyn tulee luoda yrityksille lisäarvoa ja mahdollistaa kannattava toiminta sisämarkkinoilla. Tätä tavoitetta varten tarvitaan pk-yritysten sääntelyohjelma, Toivonen vaatii.

- Valmistelu on aloitettava riittävän ajoissa, jotta Suomen näkemykset voidaan ottaa huomioon jo aloitteita ja strategioita valmisteltaessa.

Suomi - yritysmyönteisen sääntelyn kärkimaa 2025 -raportti on osa Suomen Yrittäjien Suomi 2025 -sarjaa, jolla yrittäjäjärjestö valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallup selvittää Pk-yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä ajankohtaisista aiheista.

Kantar TNS toteutti tutkimuksen monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen Gallup Forum -internetpaneelin kautta ja osa sähköpostikyselyllä.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1015 yrityksen edustajaa. Yhdistetty, eri lähteistä kerätty aineisto vastaa henkilöluokan ja toimialan perusteella varsin hyvin perusjoukkoaan ja näin tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia pk-yrityksiä

Tiedot kerättiin helmikuun 2018 viimeisellä viikolla ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.