Kyselytutkimus: Suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina

Suomalaisten mielestä puolueiden tulisi uudistaa toimintatapojaan ja vahvistaa keskusteluyhteyttä kansalaisten kanssa, selviää tuoreesta kyselystä. Sitran teettämän laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista näkee, että puolueet ovat etääntyneet kansalaisista ja heidän tarpeistaan ja että puolueiden toimintatavat ovat vanhakantaisia. Kyselyssä 67 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että puolueiden tulisi parantaa yhteydenpitoa kannattajiin ja vahvistaa keskustelua kansalaisten kanssa.

Alle puolet vastanneista (42 prosenttia) näki, että kansalaisten mielipiteet tulevat puolueiden kautta huomioiduksi päätöksenteossa. Kyselyn toteutti TNS Kantar ja siihen vastasi 3 832 suomalaista huhti-toukokuussa 2020. Vastaajat olivat iältään 15—85-vuotiaita. Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä sanoo, että tulokset kertovat yhteiskunnan ja arkemme muuttuneen viime vuosikymmeninä nopeammin kuin vanhanaikaiseksi nähty päätöksentekojärjestelmämme.

”Digitalisaatio on mullistanut arkiset tapamme olla yhteydessä toisiimme, muodostaa yhteisöjä ja myös ottaa kantaa tärkeiksi kokemiimme asioihin. Puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, joten ei ole ihme, jos se näyttäytyy nopeasti kehittyvään arkikokemukseen verrattuna vaivalloisena kanavana vaikuttaa”, Kivelä sanoo.

Puoluekenttä on myllerryksessä eri puolilla maailmaa – 30 prosenttia suomalaisista luottaa puolueisiin paljon tai melko paljon

Kivelän mukaan perinteisillä puolueilla voi olla edessään joko uudistuminen tai unohtuminen. Puoluekenttä on viime vuosina ollut myllerryksessä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kansalaiskyselyyn vastanneista suomalaisista yhteensä 30 prosenttia arvioi luottavansa nykyisiin puolueisiin joko erittäin paljon tai melko paljon.

”Jos perinteiset vaikuttamiskanavat kuten puolueet koetaan tehottomiksi, osattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kanavoituvat toisilla tavoilla. Esimerkiksi Ranskan keltaliiviliike ja Brexit ovat omanlaisiaan esimerkkejä tästä. Tällä hetkellä on poikkeuksellisen vaikea arvioida, millainen kansanvallan käyttöliittymä meillä on käytössä vaikkapa 30 vuoden kuluttua”, Kivelä sanoo.

Kansalaiskyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoi osallistuvansa jonkin puolueyhdistyksen toimintaan aktiivisesti ja kymmenen prosenttia voisi ajatella lähtevänsä mukaan jonkin puolueyhdistyksen toimintaan. Isoimmiksi esteiksi osallistumiselle puoluetoimintaan kyselyssä nousivat se, että vastaajat katsoivat itsellään olevan parempaakin tekemistä, se että puolueet ovat liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä sekä se, että puolueet eivät tarjoa kiinnostavaa tekemistä.

Suomalaiset haluavat vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöönsä

Kysyttäessä että mikä lisäisi halua osallistua puoluetoimintaan, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat mahdollisuus vaikuttaa omaan asuin- ja lähiympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä mahdollisuus oppia uutta kiinnostavissa asioissa. Osallistumisintoa lisäisi sekin, jos puolueet kertoisivat selkeämmin mitä asioita ne ajavat tai jos puoluetoiminnan kautta olisi mahdollisuus saada uusia ystäviä.

Asioita, joita suomalaiset haluaisivat mieluiten edistää kansalaisjärjestön tai -liikkeen toiminnan kautta ovat naapuriapu ja lähimmäisten auttaminen, kriisien, kuten koronan, torjunta ja niistä selviäminen, ihmisoikeuksien toteutumisen puolustaminen sekä yhteiskunnan uudistaminen ja rohkeiden avausten ja kokeilujen tukeminen.

Lisätiedot:
Antti Kivelä, johtaja, Uudistusmiskyky-teema, Sitra, antti.kivela@sitra.fi, puh. 040 482 7435
Jukka Vahti, johtava asiantuntija (viestintä), Sitra, jukka.vahti@sitra.fi, puh. 040 566 5152

Kyselyn on teettänyt Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projekti. Laajan kyselyn ensimmäinen osa julkistettiin heinäkuun alussa ja siinä kerrottiin, miten suomalaiset näkevät koronan yhteiskunnalliset vaikutukset. Heinäkuun puolessa välissä julkaistiin kyselyn toinen osa, jossa kerrottiin suomalaisten näkemyksistä itsestään yhteiskunnallisina osallistujina ja vaikuttajina. Tämä on kyselyn kolmas ja viimeinen osa.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja osallisuuden systeemistä muutosta.