Suomelle uusi sudenkorentolaji lännenkirsikorento havaittiin Ahvenanmaalla
Elokuun lopulla Lajitietokeskuksen foorumilla huomattiin, että harrastajan Ahvenanmaan Getasta lisäämät sudenkorentokuvat edustivat Suomelle uutta lajia. Laji osattiin muiden harrastajien toimesta tunnistaa pian lännenkirsikorennoksi (Sympecma fusca). Lajilla on jo suomenkielinen nimi, sillä sen leviämistä Suomeen on osattu odottaa.
– Uuden sudenkorentolajin paljastuminen laji.fi-portaalista oli mukava löytö. Havainto rekisteröitiin Lajitietokeskuksen tietokantaan ja täydentää nyt tietojamme Suomen lajistosta, kertoo Lajitietokeskuksen ylläpitäjä, tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.
– Lännenkirsikorennon löytyminen Suomesta ja Ahvenanmaalta ei ollut yllätys, sillä se on esiintynyt jo pitkään Ruotsin rannikolla Ahvenanmaan lähellä, kertoo sudenkorentoasiantuntija Sami Karjalainen, joka on myös kirjoittanut Suomen sudenkorennot -kirjan.
Kirsikorennot ovat aikuistalvehtijoita muista Suomessa tavatuista sudenkorennoista poiketen. Ne parittelevat ja munivat keväällä, ja toukat kehittyvät aikuisiksi kesän aikana. Nyt löydetyn lännenkirsikorennon sukulaislaji idänkirsikorento (Sympecma paedisca) löydettiin Suomesta ensi kerran 2002 ja se on jo vakiintunut Etelä-Suomeen.
Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 63. Lajien määrä on lisääntynyt nopeasti sudenkorentoharrastuksen kasvun ja ilmaston lämpenemisen myötä. 2000-luvulla on löydetty peräti yksitoista Suomelle uutta sudenkorentolajia.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämä Suomen Lajitietokeskus vastaanottaa ja kokoaa luontoharrastajien havaintoja kaikista eliöryhmistä. Joskus harrastajien havainnot saattavat paljastaa entuudestaan tuntemattomia lajeja tai tunnettuja lajeja uusilta elinalueilta. Harrastajat ovat kiitettävän aktiivisia lisäämään luontohavaintojaan Lajitietokeskukseen. Tänä vuonna Lajitietokeskuksen oman havaintopäiväkirja Vihko-palvelun kautta on ilmoitettu jo yli 200 000 havaintoa ja keväällä julkaistun iNaturalistin, suomeksi käännetyn kansainvälisen luontohavaintosovelluksen, kautta lähes 170 000 havaintoa.
Suomen sudenkorentolajistoon voi tutustua Lajitietokeskuksen sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• Mikko Heikkinen, tietotekniikka-asiantuntija, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, Suomen Lajitietokeskus, mikko.heikkinen@helsinki.fi, puh. 029 412 8828, 050 464 1370
• Sami Karjalainen, sudenkorentoasiantuntija, sk@korento.net, 040-8617191
• Jyri Mäki-Jaakkola, lännenkirsikorennon löytäjä, jmjaak@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
EMBARGO 24.1. klo 9.00: Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa24.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Yksilöllinen kemotuntoherkkyys voi vaikuttaa ruokailutottumuksiin23.1.2025 09:52:35 EET | Tiedote
Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto oli 18,1 % vuonna 202423.1.2025 08:56:29 EET | Tiedote
Kumulatiivinen tuotto vuodesta 2019 alkaen on ollut 104,6 %.
Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa luomaan kestävää pohjaa luonnonsuojelulle22.1.2025 15:00:33 EET | Tiedote
Lintujen esteettinen viehättävyys ihmisten silmissä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat lintuihin. Viehättävyys voi sekä edistää positiivista suhdetta lähialueen lintuihin että lisätä niiden kaupallista käyttöä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksessa.
Oikeusjärjestelmämme on kattava, mutta monimutkainen viidakko22.1.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Oikeusolot 2025 -katsauksen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme