Suomelle uusi sudenkorentolaji lännenkirsikorento havaittiin Ahvenanmaalla

Elokuun lopulla Lajitietokeskuksen foorumilla huomattiin, että harrastajan Ahvenanmaan Getasta lisäämät sudenkorentokuvat edustivat Suomelle uutta lajia. Laji osattiin muiden harrastajien toimesta tunnistaa pian lännenkirsikorennoksi (Sympecma fusca). Lajilla on jo suomenkielinen nimi, sillä sen leviämistä Suomeen on osattu odottaa.
– Uuden sudenkorentolajin paljastuminen laji.fi-portaalista oli mukava löytö. Havainto rekisteröitiin Lajitietokeskuksen tietokantaan ja täydentää nyt tietojamme Suomen lajistosta, kertoo Lajitietokeskuksen ylläpitäjä, tietotekniikka-asiantuntija Mikko Heikkinen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.
– Lännenkirsikorennon löytyminen Suomesta ja Ahvenanmaalta ei ollut yllätys, sillä se on esiintynyt jo pitkään Ruotsin rannikolla Ahvenanmaan lähellä, kertoo sudenkorentoasiantuntija Sami Karjalainen, joka on myös kirjoittanut Suomen sudenkorennot -kirjan.
Kirsikorennot ovat aikuistalvehtijoita muista Suomessa tavatuista sudenkorennoista poiketen. Ne parittelevat ja munivat keväällä, ja toukat kehittyvät aikuisiksi kesän aikana. Nyt löydetyn lännenkirsikorennon sukulaislaji idänkirsikorento (Sympecma paedisca) löydettiin Suomesta ensi kerran 2002 ja se on jo vakiintunut Etelä-Suomeen.
Suomessa tavattujen sudenkorentolajien määrä on nyt 63. Lajien määrä on lisääntynyt nopeasti sudenkorentoharrastuksen kasvun ja ilmaston lämpenemisen myötä. 2000-luvulla on löydetty peräti yksitoista Suomelle uutta sudenkorentolajia.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ylläpitämä Suomen Lajitietokeskus vastaanottaa ja kokoaa luontoharrastajien havaintoja kaikista eliöryhmistä. Joskus harrastajien havainnot saattavat paljastaa entuudestaan tuntemattomia lajeja tai tunnettuja lajeja uusilta elinalueilta. Harrastajat ovat kiitettävän aktiivisia lisäämään luontohavaintojaan Lajitietokeskukseen. Tänä vuonna Lajitietokeskuksen oman havaintopäiväkirja Vihko-palvelun kautta on ilmoitettu jo yli 200 000 havaintoa ja keväällä julkaistun iNaturalistin, suomeksi käännetyn kansainvälisen luontohavaintosovelluksen, kautta lähes 170 000 havaintoa.
Suomen sudenkorentolajistoon voi tutustua Lajitietokeskuksen sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• Mikko Heikkinen, tietotekniikka-asiantuntija, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, Suomen Lajitietokeskus, mikko.heikkinen@helsinki.fi, puh. 029 412 8828, 050 464 1370
• Sami Karjalainen, sudenkorentoasiantuntija, sk@korento.net, 040-8617191
• Jyri Mäki-Jaakkola, lännenkirsikorennon löytäjä, jmjaak@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Näkymätön sähköjohdin: sähkön ohjaamista äänellä6.2.2025 08:35:31 EET | Tiedote
Suomalaisten, espanjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on ensimmäistä kertaa osoittanut, että sähkökipinöitä voidaan ohjata ultraääniaaltojen avulla.
Outokummun kallioperästä paljastui haiseva yllätys5.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Yli kahden kilometrin syvyisestä kairareiästä paljastui haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka yleensä yhdistetään huonoon sisäilmaan. Jo aiemmin reiästä on löydetty kymmeniä miljoonia vuosia vanhaa pohjavettä.
Museoiden toiminta vaikuttaa keskusteluun tulevaisuudesta4.2.2025 08:45:44 EET | Tiedote
Museoissa keskustellaan yhä enemmän eettisistä kysymyksistä, neutraalista tiedontuottamisesta ja poliittisesta aktivismista. Museoiden laaja asiantuntemus tarjoaa yhteiskunnalle paljon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme