Kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon siirtymisessä on huomioitava väestöryhmien väliset erot ruokaan liittyvissä motiiveissa
Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat. Toisaalta hyvä hinta-laatusuhde (”on hintansa arvoinen”) oli tärkeä motiivi kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yli 10 000 vastaajaa kattava LoCard-kyselytutkimus tuo uutta tietoa myös sukupuolten välisistä eroista: ruoan tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat hieman enemmän miehillä kuin naisilla.
- Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota tai vältti punaista lihaa, sanoo yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.
Päivittäisissä ruokavalinnoissa monet eri motiivit tärkeitä
Ruokaan ja syömiseen liittyvät motiivit ja arvot ovat jatkuvassa muutoksessa; tutkimus tarjoaakin ajantasaista tietoa erilaisten motiivien suhteellisesta tärkeydestä eri väestöryhmissä Suomessa. Tulokset havainnollistavat myös sitä, että päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat monenlaiset kriteerit, kuten hyvä hinta-laatusuhde, edullisuus, hyvä maku, terveellisyys ja käytännöllisyys.
- Kun pyritään siirtymään kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon, on tärkeää, että terveys- ja ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot niissä, Konttinen kertoo.
Ruokapalveluilla tärkeä rooli kasvisruokiin tutustumisessa
Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.
- Kasvipainotteisia vaihtoehtoja tekevät kaikille väestöryhmille tutummiksi muun muassa ruokapalvelut: koulut ja työpaikkaruokalat, Konttinen toteaa.
Tutkimus perustuu 10 795 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkittavat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa sosiodemografisia taustatietoja ja ruokaan liittyviä motiiveja.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -tiedelehdessä: Konttinen, H., Halmesvaara, O., Fogelholm, M., Saarijärvi, H., Nevalainen, J., & Erkkola, M. Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey. Int J Behav Nutr Phys Act 18, 71 (2021). https://doi.org/10.1186/s12966-021-01139-2
LoCard-tutkimus:
Julkaisu on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard-tutkimushanketta, jossa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruoan käytön ja elintapojen tutkimusta S-ryhmän ostodatalla ja kyselyillä S-ryhmän asiakasomistajille. Ostotietojen käyttö pohjaa asiakasomistajien suostumukseen. S-ryhmä ei rahoita LoCard-tutkimushanketta.
Lisätietoja LoCard-tutkimuksesta: https://locard.fi/
Lisätiedot:
Hanna Konttinen
Puh. 0294124892
hanna.konttinen@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uraauurtava suomalainen geenitutkimus alkaa etsiä sairauksien etenemisen syitä25.9.2023 17:00:00 EEST | Tiedote
FinnGen-tutkimushanke on onnistunut päätavoitteessaan ja tuottanut genomitietoa puolesta miljoonasta suomalaisesta. Hankkeessa on selvitetty tähän mennessä tuhansien eri sairauksien geenitaustaa väestössämme. Tutkimuksen seuraavana kunnianhimoisena tavoitteena on selvittää, miten geenit vaikuttavat sairauksien etenemiseen ja ennusteeseen. Tätä varten on saatu uusi, yli 50 miljoonan euron rahoitus.
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme