ELY-keskukset

Valkoposkihanhien muutto alkanut

Jaa
Ensimmäiset hanhet saapuivat Suomeen maaliskuussa. Havaintoja hanhista on toistaiseksi kuitenkin vähemmän kuin kahtena edellisenä keväänä vastaavana aikana. BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä.
Valkoposkihanhi lennossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhi lennossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Valkoposkihanhia alkoi saapua Suomeen maaliskuussa. Ensihavainto oli 11.3.2022 Turussa. Maaliskuun suurin kerääntymä oli 300 valkoposkihanhea 29.3. Turun Ruissalossa. Varhain saapuneet hanhet ovat maamme omaa pesimäkantaa.

Nyt Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson osin tulvien peittämillä pelloilla on jo paikoin satoja valkoposkihanhia, joista iso osa Barentsinmeren pesimäkantaa. Eniten hanhia on havaittu Orimattilassa, jossa 20.4. arvioitiin olevan 2900 paikallista hanhea.

Viron Saarenmaalla havaittiin 17.4. lähes 8000 muuttavaa valkoposkihanhea, jotka jäivät enimmäkseen Viroon. Sen sijaan Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on havaittu vasta muutamia kymmeniä valkoposkihanhia. Kaikkiaan Tiira-lintutietopalveluun on kirjattu tänä vuonna selvästi vähemmän havaintoja kuin kahtena edellisenä keväänä vastaavana aikana.

Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-paikantimilla varustetut hanhet ovat olleet yllättävän paljon liikkeessä. Reilusta 40 paikannuksen antaneista lähetinhanhesta jo neljä on Etelä-Suomessa, kahdeksan Virossa, yksi Latviassa ja kaksi Öölannissa. Talvehtimisalueillaan Hollannin ja Etelä-Ruotsin välisellä alueella on vielä yli 30 valkoposkihanhea.

Hollantilaistutkimuksen paikannetuista valkoposkihanhista sen sijaan vasta kolme on Virossa. Näistäkin kaksi on Helsingin seudulla pesiviä, loput 19 talvialueillaan.

Talvi ja kevät on ollut Suomessa runsasluminen, mutta viime aikojen lämpimät ja aurinkoiset säät ovat romahduttaneet lumen määrän. Etelä- ja Länsi-Suomessa pellot ovat nyt lumettomia, mutta kevättulvia esiintyy pitkästä aikaa. Pohjois-Karjalassa pellot ovat vielä osittain lumen vallassa ja järvet tukevasti jäässä.

Sääennusteiden mukaan kevään eteneminen ja lumien sulaminen hidastuu. Todennäköisesti valkoposkihanhien muutto etenee verkkaisesti viikon aikana.

Suomalaistutkimuksen lähetinhanhien etenemistä voi seurata Suomen lajitietokeskuksen sivulta https://satelliitti.laji.fi/ Sivun vasemmassa alakulmassa painike ’valitse laji’, josta ’valkoposkihanhi’ (yksi yksilö tai useampia).

BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Viimevuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä hollantilaistutkimuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Pirinen
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
p. 0295 026 214


Jari Kontiokorpi
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
jari.kontiokorpi(at)ely-keskus.fi
p. 050 312 8596

Kuvat

Valkoposkihanhi lennossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Valkoposkihanhi lennossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kärrypoluista nykypäivän huoltovarmuuden varmistajiksi14.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia, mutta liikennettä niillä on kohtalaisen vähän. Vaikka tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä, niillä on kuitenkin oleellinen merkitys tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on erittäin tärkeää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye