Varsinais-Suomen päästötiedot osoittavat onnistumisia energiaratkaisuissa, liikenteen osalta parannettavaa – rakennussektorille omat maakunnalliset tavoitteet

Hiilineutraaliuden saavuttaminen maakunnan ilmastovision mukaisesti vuoteen 2035 mennessä edellyttää päästöjen vähenemistä vielä lähes 70 prosentilla vuoden 2020 tasosta. Hiilinielujen lisääminen ja turvaaminen on olennainen osa hiilineutraaliustavoitetta. 

Suurimmat vähennykset lämmityksen ja sähkön käytön päästöissä 

Erityisen merkittävä muutos on tapahtunut kaukolämmön päästöissä, jotka ovat vähentyneet 45 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet investoinnit Turun seudun kaukolämmön tuotannossa: lämmön talteenotto ja teollisen kokoluokan lämpöpumput. Vastaavasti kivihiilen käyttöä on pystytty vähentämään. Sähkön käytön päästöt vähenivät 22 prosenttia. Lämmön ja sähkön kulutukseen vaikutti osaltaan lämmin vuosi. Tuulivoimatuotanto lisääntyi Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston myötä.  

”Euroopan epävakaa tilanne, polttoaineiden hintakehitys ja Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat herättäneet energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. On välttämätöntä tehdä nopeita käytännön toimenpiteitä fossiilisen energian korvaamiseksi uusiutuvilla. Kokonaisenergiankulutusta tulee lisäksi vähentää energiatehokkuustoimin, jotta emme ajaudu Suomen metsien liikakäyttöön”, toteaa ilmastovastuujaoston jäsen, toimialapäällikkö Markku Alm ELY-keskuksesta.  

Lämmitys- ja sähköpäästöjen jo vähentyessä uusia päästövähennystoimia kaivataan erityisesti tieliikenteen ja maatalouden parissa. Tieliikenteen päästöt ovat vähentyneet kuusi prosenttia vuonna 2020. Maatalouden päästöissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia.  

Rakennusalalla huomio korjausrakentamiseen – uudisrakentamisessa olennaista elinkaariajattelu  

Helmikuussa julkaistiin Varsinais-Suomen ilmastotiekartan rakentamista sekä alue- ja yhdyskuntasuunnittelua käsittelevät täydennykset, joilla tavoitellaan rakennusten ja rakentamisen vähäpäästöisyyttä, energia- ja tilatehokkuutta sekä kiertotalousratkaisujen laajaa toteuttamista. Päästövähennystoimia on kirjattu niin korjaus-, uudis- kuin infrarakentamisen osalta. 

Rakennusten käytön aikaisista päästöistä kolme neljäsosaa on energiankäytön päästöjä, joista suurin osa syntyy lämmityksestä. Vaikka uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä on suuri, olennaista on energiatehokkuuden parantaminen ja lämmöntarpeen vähentäminen. Rakennuskanta uudistuu hitaasti, 1–2 prosentin vuosivauhtia. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi toimenpiteitä tulee suunnata nykyiseen rakennuskantaan, jonka keskimääräisen lämmitysenergiatarpeen tulee vähentyä rakennustyypistä riippuen 12–23 % vuoteen 2030 mennessä. Uudisrakentamisessa vähähiilisyys tulee huomioida koko elinkaaren ajalta arkkitehtuuri-, rakenne- ja työmaasuunnittelusta alkaen. Kestävät materiaalivalinnat ja kiertotalouden ratkaisut tukevat myös muuttuvaan ilmastoon ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumista.   

”Esimerkiksi rivi- ja kerrostaloissa energiatehokkuuden parannus kannattaa toteuttaa muiden korjaus- tai kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Energiatehokkuustoimilla parannetaan usein asumisviihtyvyyttä ja säästetään rahaa. Taloyhtiöiden kannalta on hyvä, että energiatehokkuutta voi edistää jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä – neuvonnalla voidaan herättää kiinnostusta ja ohjata rakennusten omistajia tekemään sekä energiatehokkuuteen että rakennusten vähähiilisyyteen liittyviä toimia”,  kertoo toiminnanjohtaja  Juuso Kallio Kiinteistöliitto Varsinais-Suomesta 

Maankäytön ja hiilensidonnan ratkaisut syyniin valtakunnallisesti sekä alueellisesti

Varsinais-Suomen ilmastotiekarttatyö jatkuu maankäyttöä koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyllä. Metsien ja laajemmin koko viherrakenteen hiilinieluja tarvitaan kompensoimaan jäljelle jääviä ilmastopäästöjä. Hiilensidonnan ja hiilinielujen osalta avainasemassa ovat maa- ja metsätalous: mitä kasvatetaan, millä menetelmillä ja miten kasvua hyödynnetään. Suhteellisen tiheään asutussa ja kehittyvässä maakunnassa kestävällä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on olennainen rooli hiilinielujen turvaamisessa. Pian valmistuva Suomen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma antaa vahvat linjaukset myös maakunnan tason toimenpiteille.  

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta asettaa ilmastotyölle maakunnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030. Toimenpiteet vaikuttavat erilaisilla aikajänteillä ja niiden tulee olla etupainotteisia, jotta hiilineutraalius vuonna 2035 voidaan saavuttaa. Työtä ohjaa maakunnallinen ilmastovastuujaosto ja tiekartan osioita valmistellaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä. 

Lisätiedot 

Syke – Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt  
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030  

Kuntien ilmastotyö, ilmastovastuujaoston toiminta:  
Riikka Leskinen toimialapäällikkö, Valonia  
riikka.leskinen@valonia.fi | 044 907 5995 

Uusiutuva energia:  
Markku Alm toimialapäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 
markku.alm@ely-keskus.fi | 0295 022 542 

Energiatehokkuus:  
Liisa Harjula energia-asiantuntija, Valonia 
liisa.harjula@valonia.fi | 040 182 0412 

Canemure-hanke:  
Merja Haliseva-Soila erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus,  
merja.haliseva-soila@ely-keskus.fi | 0295 022 863