- Kuluneen täysistuntoviikon tärkein aihe on ollut energia, koska Venäjän aggressioiden vuoksi energiamarkkinat ovat sekaisin. Äänestimme täysistunnossa parlamentin neuvottelukannat uusitutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvistä lakiehdotuksista. On erinomaisen tärkeää, että saimme parlamentissa nostettua EU:n uusiutuvan energian tavoitteen 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä energiatehokkuuden 40 prosenttiin, Kumpula-Natri kertoo.

Uusiutuvan energian direktiivin äänestyksen keskeisimmät väännöt liittyivät biomassan käyttöön energiantuotannossa, jota koskevat parlamentin suurten ryhmien väliset kompromissiesitykset hyväksyttiin. Hyväksytyn tekstin mukaan ’primäärisellä puubiomassalla’ tarkoitetaan kaikkea ´kaadettua tai muulla tavoin korjattua ja siirrettyä raakapuuta’, eikä se sisällä esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista kerättyä puubiomassaa.

Metsien kestävyydelle koitetaan hakea rajoja. Poliittisena kompromissina ensisijaisen puubiomassan osuudelle uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisessa asetettaisiin katto, joka olisi kussakin jäsenmaassa vuosina 2017–2022 kulutetun primäärisen puubiomassan osuus. Lisäksi parlamentti haluaa komission valmistelevan vaikutustenarvioinnin primäärisestä puubiomassasta saatujen polttoaineiden osuuden asteittaisesta vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä.

Vahvin vaihtoehtoinen teksti tälle kompromissille olisi ollut ympäristövaliokunnan kanta, joka olisi kieltänyt kokonaan primäärisen biomassan laskemisen mukaan EU:n uusiutuvan energian tavoitteisiin heti lain astuttua voimaan. Tämä olisi ollut Suomelle hyvin hankalaa EU:n uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Metsä on ollut esillä monessa päätöksessä: tiistaina parlamentti linjasi kantansa globaalia metsäkatoa koskevaan lainsäädäntöön, joka koskee myös EU:ssa olevia metsiä. Samana päivänä hyväksyttiin myös parlamentin näkemys EU:n metsästrategiaksi.

- Metsäkato ja metsien monimuotoisuuden suojeleminen on otettava vakavasti, ja kestävä metsätalous on edellytys siihen. On päästävä eroon siitä mustavalkoisesta keskustelusta, että metsiä käytettään joko vain taloudellisen edun näkökulmasta tai sitten, ettei metsiä saisi ollenkaan käyttää, Kumpula-Natri painottaa.

Uusiutuvan energian direktiivin ohella myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta äänestettiin parlamentin energia- ja teollisuusvaliokunnan jo hyväksymän kannan mukaisesti: energiankulutuksen vähennystavoitetta nostettiin 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Loppukulutuksen osalta tavoite vastaa 740 miljoonan öljyekvivalenttitonnin leikkausta, mikä tukee sekä EU:n ilmastotavoitteita että irtautumista venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta.

Työ nyt hyväksyttyjen aloitteiden viimeistelemiseksi on kuitenkin kesken eivätkä niiden määritelmät ole vielä lopullisia, sillä seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on neuvoteltava lopullinen kompromissi laadittujen kantojen perusteella.